sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Hiljainen talo





Vietin yllättäen koko päivän yksin. Talo hengitti hiljaa, vain nurkat narisivat tuulessa. Ikkunan takana valkoinen maailma. Voi tätä rauhaa ja hiljaisuutta. Polttelin tulia hellassa, juttelin puhelimessa ystävien kanssa ja unohduin pitkiksi ajoiksi tuijottamaan lumihuppuista maisemaa. Ja luin - matkustin Lentävällä matolla Bagdadiin. Kirja ei jätä minua rauhaan, pakko saada tietää, miten Irakin sodassa orvoiksi jääneille tytöille käy.

4 kommenttia:

  1. Täälläpä oli kaunis tunnelma. Tulen toistekin!

    VastaaPoista
  2. Löytyipäs täältä kauniita kuvia ja levollinen tunnelma. Kaunista.

    VastaaPoista
  3. Kommenttisi perässä löysin tänne tuulen naapuriin. Sinulla on hyvä silmä ja sana, tulen toistekin. Ihana muuten se kuusenkoriste, sydän!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kannustavista kommenteista! Mukavaa, että joku on jo löytänyt blogini :)

    VastaaPoista