perjantai 26. helmikuuta 2010

Istanbul, osa 7

Vielä kerran Sinisessä moskeijassa. On pakko hiljentyä tämän arkipäivässä näkyvän uskonnon harjoittamisen edessä. Kun imaamin rukouskutsu kajahtaa ilmoille kaupungin satojen ja taas satojen moskeijoiden minareeteista, parturit, kengänkiilottajat, kokit ja paahdettujen kastanjoiden myyjät kiiruhtavat moskeijaan rukoilemaan. Silloin turistit eivät moskeijaan pääse, mutta muinakin kellonaikoina miehet peseytyvät moskeijan pihalla ja tulevat rukoilemaan. He eivät piittaa turistien laumasta selkänsä takana, vaan keskittyvät keskustelemaan jumalalleen.

Tänään kävimme maanalaisessa vesisäiliössä, joka palveli 500-luvulla Bysantin keisarin vesivarastona. Vesisäiliö vaipui unohduksiin vuosisadoiksi, kunnes se muutama kymmenen vuotta sitten kunnostettiin. Yli kolme sataa vedestä kohoavaa marmoripylvästä on hätkähdyttävä näky.
Tämän päivän hupi oli kyyhkysten ruokkiminen Yeni-moskeijan edessä. Ostimme sedältä siemeniä ja lapsi sai  jälleen ruokkia lintuja. Pikkuinen koira pelästytti kyyhkyset hetkeksi lentoon.
Tuliaisia maustebasaarista. Nyt on kassit täynnä lokumeja, mausteita, teetä, kahvia ja saippuaa. Kilometreittäin pikkuisia kujia, joilla kauppiaat myyvät kaikkea vesihanoista sohvanpäällisiin ja kaloista nuken sänkyihin. Yksi liike on erikoistunut veitsiin, toinen lautapeleihin ja kolmas mausteisiin. Kaikki myyjät ovat miehiä, myös ne, jotka myyvät naisten alusvaatteita.
Välipalaksi teetä ja lettuja. Kortit kotiin lähtivät viime tipassa. Tämä on viimeinen kertomus tästä kaupungista. Kaunis, visuaalisesti läkähdyttävä, suvaitsevainen, aistillinen, ystävällinen, ristiriitainen, suuri ja värikäs. Tämä kaupunki sykkii vielä pitkään suonissa. Huomenna lähdemme kotiin, haemme venäläisen kaunottaremme mummolasta ja totuttelemme jälleen lumeen.

16 kommenttia:

  1. Minä olen ihan rakastunut Istanbuliin. Kiitos sinulle tästä kaikesta kauniista.

    VastaaPoista
  2. Kiitos aidosta ja sykähdyttävästä matkakertomuksesta.

    Valloittava tuo pieni matkakumppanisi - hymyilevainen ja seikkailunhaluinen - valokuvaava matkakaveri.

    Tervetuloa takaisin kotiin.

    VastaaPoista
  3. Juuri tuon kaiken ihanan tarjosit meillekin näillä kuvillasi, kiitos. Tervetuloa Suomeen, nyt täällä märkää, mutta lunta toki riittää. ;) Tämä tarkoittaa sitä, että pian taas kuvia venäläisestä suloisesta...ihanaa!

    Jään myös miettimään moskeijaa. Ei olisi hullumpaa hiljentyä päivittäin kesken touhun ja tohinan.

    VastaaPoista
  4. Suuret kiitokset minultakin,on ollut aivan ihanaa matkata kanssasi näiden kuvien ja tunnelmien mukana!

    VastaaPoista
  5. Olisi maailmassa niin paljon nähtävää ja koettavaa. Ihana kun jaoit tämän meidän kanssamme. Juuri näin tulee matkustaa, nähdä ja kokea! Ja todella upeita nämä kuvatkin ovat olleet, vau.

    VastaaPoista
  6. Tervetuloa kotiin. Minulla on ollut mahtava matka teidän kanssanne ja minua on purrut pieni matkakärpänen, olisi hienoa nähdä paikat livenä joku päivä. Kiitän.

    VastaaPoista
  7. Vasta hiljan löysin blogisi ja aivan lumoutuneena olen seurannut Istanbulin kuviasi. Mielettömiä!

    VastaaPoista
  8. Johan oli kaunis matkakertomus. Turhaan ei ole nettiä keksitty.

    VastaaPoista
  9. Voi miten upeita kuvia, olen käynyt Istanbulissa vuosia sitten ja haluan ehdottomasti uudelleen - nyt palaan sinne tunnelmallisien kuviesi kera, kiitos!

    VastaaPoista
  10. Istanbul on lempikaupunkini - ja juuri siksi eksyin blogiisikin. Onneksi, sillä huomaan että sinulle on upea näkemisen lahja kameran linssin läpi. Ilolla tulen tänne siis jatkossakin!

    VastaaPoista
  11. Vielä kerran kaunis kiitos hienosta matkakertomuksesta. Olen käynyt kaupungissa 90-luvun alussa ja nyt nuo tunnelmat palautuvat elävinä mieliin.

    VastaaPoista
  12. Voi kiitos, että pääsin seuraamaan matkaanne! Niin kaunista. Tuo vesisäiliö on kuin suoraan sadusta!

    VastaaPoista
  13. Kiitos ihanista kuvista ja kertomuksista. Oli ihana seurata teidän matkaa ja palta kuvien kautta takaisin tuttuihin ja rakkaisiin maisemiin =D

    VastaaPoista
  14. En varmaan ole ihastukseltani edes saanut kommentoitua, kiitos! Nämä oli niin ihania ja saivat aikaan palavan halun matkustaa juuri Istanbuliin. Ooh...

    VastaaPoista
  15. Himalainen: Kiitos, niin mekin rakastuimme ja tulisesti.
    Minttumaari: Kiitos. Oli kyllä hyvää ja valokuvaavaa seuraa, sekä pienempi että isompi. Mukava oli palata, vaikka hetken kyllä harkitsimme jäämistä :)
    Satu: Oli hyvä palata kotiin, eivätkä olleet lumet ja pakkaset tehneet tuhojaan. Oli katto paikalla ja putket ehjiä.
    Niina: Kiitos, että jaksoit seurata reissua :)
    Pellon pientareella: Kiitos ja kiitos kuvista kuuluu kahdelle matkaseuralaiselle, jotka ne enimmäkseen ottivat.
    Solen: Kiitos sinulle ihanista kommenteistasi :)
    Netta: Kiitos :) Mies ja lapsi ottivat lähes kaikki matkakuvat, joten kiitos kuuluu heille!
    Neidonhiuspuu: Netti on kyllä mukava, voi kokea niin paljon sellaista, mitä ei muuten kokisi. Minä tykkään kovasti lukea muiden matkakertomuksia, ihan on kuin pääsisi itse matkalle.
    Maarit: Kannattaa palata :) Kuvista kiitos matkaseuralaisilleni, pienelle ja suurelle.
    Una: Kiitos! Kurkistin heti blogiisi ja siellä olikin paljon linkkejä mukaviin Istanbul-blogeihin. Matkakuvat otti tosiaankin enimmäkseen mies ja lapsi, jotka heiluivat koko ajan kameran kanssa. Minun onneni :)
    Astacarita: Matka menneisyyteen siis :)
    Merruli: Vesisäiliö oli kyllä taianomainen paikka ja uskomattoman iso.
    Lotta: Mukavaa, että viihdyit kanssamme :)
    Anjuska: Lähde, lähde Istanbuliin. Lämpimästi voi suositella, ihana kaupunki.

    VastaaPoista
  16. On kuin olisi lomalla ollut - Istanbulissa. Kiitos Sinulle.
    Tuo viimeisin kuva kissasta. Muistuttaa edesmennyttä PenttiOlavia liiankin paljon. Kissaa joka tiesi olevansa ihminen. Ja ainakin parempi kuin koirat.

    VastaaPoista