keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Elämää Valtion Rautateillä



Minun viikkoni  voisi nimetä ”Elämää Valtion Rautateillä”. Kuudessa päivässä viisitoista tuntia junassa.
Olisi huono juttu, jollen sattuisi viihtymään junassa.
Vielä parempi olisi, jollei junassa tarvitsisi tehdä töitä, vaan voisi vaan uppoutua kirjaan ja kehittäviin ajatuksiin. Tai vähemmän kehittäviin, niitä minulla riittää.

Tänään Valtion Rautateillä istuin väärällä tuolilla ja lämmittelin käsiä kannettavan muuntajassa. Edessä matkusti mies makkara niskassa.
Perillä kävelin meren rantoja sateessa ja tuulessa.
Tapasin uusia ihmisiä ja vanhoja ihmisiä. Uusia tuttavuuksia ja vanhoja tuttuja.
Join kolme kuppia kahvia ja söin yhden mandariinin. Mandariini mahtui mukavasti mahaan ja sinne mahtuisi vielä vesipuhvelikin, jos söisin lihaa.

Koska olen nälissäni, lähden tästä Smöriin syömään. Tai en pelkästään siksi, vaan menen pikkaisen juhlimaan. Ystävä täyttää pyöreitä.

Ja huomenna lähden lapsuuteni kaupunkiin.
Siellä on radiomastot ja hyppyrimäet.

23 kommenttia:

  1. Siis Lahteen...

    minä haluaisin matkustaa junalla...
    ottaa niitä turhanpäiväisiä lukemisia, eväitä ja ajatuksettomia ajatuksia mukaan..
    ehkä menen toukokuun puolessa välissä, kun ystävättäreni täyttää pyöreitä ..

    "kävelin meren rantoja sateessa ja tuulessa"...kaunista, lumoavaa ja niin mahdollista...

    VastaaPoista
  2. Minäkin viihtyisin junassa. Viime kerrasta onkin rutkasti aikaa. Mielestäni juuri sopivan nopea matkustustapa.

    VastaaPoista
  3. Ajatusten matkailua! Hyvää tekevää.Olen oikeastaan kateellinen junaviikostasi.Matkustan kaikkein mieluimmin junalla.ja nautin siitä että mitään tekemättömänä liikun vauhdilla uuteen paikkaan ja saan juoda matkatermoskannustani kuumaa kahvia.haaveilen -huomaan _matkasta Kuopioon ystäväni luo...Parasta huhtikuuta sinulle!

    VastaaPoista
  4. Minäkin tykkään matkustaa junalla. Ja julkisilla ylipäätään. Vaan olosuhteiden pakosta istun yksin autossa joka päivä. Toisaalta, tykkään siitäkin :)

    Jäin miettimään miestä makkara niskassa, katselen usein töissä yhtä sellaista. Siitä voisi kirjoittaa novellin. Makkaraniskainen mies.

    VastaaPoista
  5. Voih, smör on ihana paikka! Ylin kuva näyttää lämpöiseltä.

    VastaaPoista
  6. Juna on kulkuvälineistä mukavin. Raiteilla kulkeminen tuntuu turvallisimmalta. Ilmassa ja merellä oloni on turvattomin. Vaan junissa en tykkää vaihdoista, ne jännittää.

    Junat on mullakin juuri mielessä. Esikoinen tulee maanantaina pääsiäisen vietosta mualiman navalta ensimmäisen kerran itse junalla. Kumpaakohan jännittää enemmän minua vai lasta?

    VastaaPoista
  7. Tunnelmallista matkantekoa.

    Mielestäni junassa matkustaminen on parhaimpia tapoja liikkua paikasta toiseen silloin kun välimatkat ovat liian pitkiä kävellä. Nykyisin junat vaan tuppaavat kulkemaan turhan nopeasti, niin että maisemien katseleminen on hankalaa.

    Selkä menosuuntaan istuminen on minulle kauhistus, kaikissa kulkuvälineissä. Jos istumapaikkani on junassa selkä menosuuntaan, niin matka taituukin parhaiten kahvilavaunussa, jossa olen aina kuin kotonani.

    Pappani oli ammatiltaan konduktööri ja junien lähettäjä, niinpä rakkauteni juniin juontunee lapsuudesta.

    VastaaPoista
  8. Onneksi junat siellà taas kulkevat! Tykkààn istua junassa, mutta en junan kahvista. Enkà siità, ettà Keuruun asema ei ole enàà matkustajia varten. Tàytyy odotella ulkona, satoi tai pakkasti. Luin tààllà erààstà miehestà, jonka koti oli juna. Muuta kotia hànellà ei ollutkaan. Entinen rautatielàinen kulki pitkin poikin Italiaa ihan elàmànsà loppuun asti.

    VastaaPoista
  9. Hanne: Toivottavasti suunnittelemasi matka toteutuu. Matkustaminen on kyllä oikeasti rentouttavaa. Olla välitilassa, kahden paikan välillä.
    Sari: Minäkin matkustan lähes aina junalla, koska bussissa tulee huono olo, jos haluan lukea. Ja yleensä haluan. Junaliput vaan ovat pirun kalliita.
    Maria: Voi, minulla ei olekaan ollut omaa termaria mukana. Se olisikin hyvä juttu. Toivottavasti pääset Kuopioon ystäväsi luo, sellainen aina kummasti piristää.
    Anjuska: Totta, makkaraniskainen mies olisi hyvä novellin aihe. Minäkin kuvittelen aina kanssamatkustajille tarinat ja elämät. Olisi hauska joskus tietää, pitävätkö yhtään paikkaansa.
    Outi: Smörissä oli kyllä hyvä ruoka. Söimme yllätysmenun.
    Jonna: Se on aina jännä paikka, kun lapsi matkustaa. Meilläkin ekaluokkalainen reissaa jo yksin, mutta bussilla, koska junassa olisi vaihto ja se on vähän liian jännittävä paikka pienelle. Kun kerta on isoillekin :)
    Onnenoikkuja: Sinulla on junat siis verissä! Minäkään en niin kovasti tykkää mennä selkä menosuuntaan, maisemat tulee silloin jotenkin äkkiarvaamatta eteen. Mutta ei minulle huono olo tule. Eilen aamulla istuin kyllä koko matkan ravintolavaunussa.
    Lissu: Niin monet asemat on lakkautettu, että se on ihan sääli. Minäkin tykkään kaikista eniten vanhoista kolisevista junista, niitä ei vain täällä enää juuri kulje. Muistan vielä lapsuudesta ne kunnon lättähatut vai miksi niitä sanottiin. Lippukin oli sellainen pieni pahvinen piletti. Jännä tuo mies, josta kerroit. Hänestä saisi vaikka hienon elokuvan.

    VastaaPoista
  10. Minä matkustin entisessä elämässä arkipäivisin kolme tuntia paikallisjunilla. Toisinaan paikallisjunat olivat niin paljon myöhässä, että samalla lipulla sai luvan mennä pikajunaan. Se oli sellaista talvipäivien luksusta. Ikinä en ole tehnyt yhtä paljon käsitöitä kuin silloin.

    Eilen mekin kävelimme merenrantaa sateessa. Ehkä törmäsimme;)

    VastaaPoista
  11. No jopas sä oot saannut junakyytiä!
    Heh,vai makkara niskassa,
    liekö HK:n sinistä..Nojoo!
    Iloisia päiviä,
    mukavaa pääsiäisen aikaa
    Sinulle!

    VastaaPoista
  12. Kun sinulla on tuo taikakynà, kàsikirjoita tarina junamiehestà. Kyllà siihen sitten joku ohjaaja tarttuu. Tavataan sitten elokuvan ensi-illassa!

    VastaaPoista
  13. Olina: Voi olla, että törmäsimme. Hassua. Mutta on sinulla vaan ollut pitkät työmatkat.
    Virva: Kyllä olen saanut kyytiä, huhuh. Juu, aika lailla muistutti HK:n Sinistä se makkara.
    Lissu: Kiitos :) En taitaisi kyetä siihen, mutta aihe on minusta tosi mielenkiintoinen. Täytyy laittaa hautumaan.

    VastaaPoista
  14. Minäkin tykkään junista, siitä elämänkirjon katselusta ja menemisen tunnusta. Kuvissasi on aivan upeat värisävyt, jäin katselemaan pitkäksi aikaa. Hyvää matkaa, rauhallisia pyhiä!

    VastaaPoista
  15. Makkara niskassa on harmillisen yleinen näky mytta mitäs sanot naisesta jolla oli kettu niskassa?
    Siis ELÄVÄ, oikea, seisoi siellä, ei mikään puuhka.
    Tämmöisestä kettunaisesta näin ohjelman telkkarissa. Nainen laski suksillakin mäkeä kettu niskassa!

    VastaaPoista
  16. Mimmi: Kiitos, kiitos! Lähden tästä ihan kohta taas junaan, matkaan sinne lapsuuden kaupungin ja katselen elämänkirjoa. Ihanaa pääsiäisen aikaa!
    Violet: Makkara niskassa ei ole kaunis, mutta elävä kettu olisi! Kuollut kettu taas olisi mielestäni vastenmielinen. Tuon ohjelman olisin halunnut nähdä.

    VastaaPoista
  17. Juna on kyllä mukava kulkuväline. Harvoin vain tulee pitkiä matkoja tehtyä. Paikallisjunaa käytän, kun menen kaupunkiin. Aika harvoin enää sinnekkään.
    Mukavaa pääsiäistä sinne!

    VastaaPoista
  18. Juna on kyllä miellyttävin matkustusmuoto, jollei tarvitse istua tupatentäynnä olevassa lähijunassa.

    Rupesi naurattamaan mies makkara niskassa :D

    VastaaPoista
  19. Makkaraniska rupesi minuakin huvittamaan :) Löysin tänne vasta, miten muikeasti, kauniisti ja osuvasti kirjoitatkaan, olen ihan haltioissani!

    VastaaPoista
  20. lähden kans huomenna kotikaupunkiin. tai siis hetkinen, nyt rupesi mietityttämään mitkä kriteerit täytyy kaupungin täyttää että sitä voi kutsua kotikaupungikseen..? no jaa, sinne nyt kuitenkin missä joskus oli koti kun olin lapsi. siellä on puntiilisiä vanhoja tehdasrakennuksia ja kohiseva koski.
    ja junalla menen, pitkästä aikaa junaan..

    VastaaPoista
  21. Tirpana: Junassa on hauska matkustaa, eikös se laulu niin mennyt! Mukavaa pääsiäistä sinullekin!
    Minja Minuakin se mies nauratti (ja hiukan itketti).
    Rebecca: Kiitos kauniista sanoista! Toivottavasti eksyt tänne toistekin lueskelemaan minun höpinöitä.
    Outi: On kivaa mennä lapsuuden kaupunkiin. Täällä muuttuu lapseksi jälleen, kun on äidin ruokapöydässä ja maisema on sama. Taantuu, sanoisin. Mukavaa pääsiäistä!

    VastaaPoista
  22. Oivoi, miten paljon tunteja. Minä en ehkä jaksaisi. Reilillä yhteenmenoon 12 h tuntia sai minut epäilemään junamatkustuksen ihanuutta.

    Smör vaikuttaa kivalta paikalta. Kävimme tässä vähän aikaa sitten bistrot le porcissa, joka oli myös mukavan oloinen paikka. Tuo Smör vaikutti ehkä hieman rennommalta.

    Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
  23. Solen: Minä viihdyn junassa, mutta ainainen matkustaminen samalla reitillä on joskus väsyttävää. Pakko tunnustaa, etten ole käynyt vieläkään tuolla Porcissa, vaikka moni on kehunut paikkaa. Nyt pitää kyllä mennä!

    VastaaPoista