torstai 11. maaliskuuta 2010

Katselen kattojen yli


Eilen tapasin ystävän, juotiin kahvia, juteltiin ja juotiin kahvia. Lopuksi luututtiin erään kerrostalon porraskäytävä. Ei sentään huvin vuoksi, vaan ystävä oli ostanut ylimmästä kerroksesta ihanan asunnon, jota juuri remontoi. Remonttimiesten jäljiltä kulki valkoinen vana ulko-ovelta ylimpään kerrokseen.
Taidan muuttaa sinne kanssa.
Istun leveällä ikkunalaudalla ja katselen kattojen yli.
Kävelen paljain jaloin lautalattian poikki.

Minä odotan kevättä, lapsi siellä kaukana syksyä.
On jo ikävä.

Tänään tapasin puutarhurin, juttelimme pitkän tovin.
Söin lounaaksi Nizzan salaattia ja haaveilin puutarhasta.
Minulle kelpaisi sellainen salainen puutarha, villiintynyt, kesytön ja kaunis.
Olen kyllä huomannut, että sellainen ei synny laiskuudella, eikä viekkaudella. Pitäisi möyhiä, lannoittaa ja kitkeä.
Olen vähän laiska möyhimään, lannoittamaan ja kitkemään.
Olen kitkenyt neljä kesää kahdeksasta neljään ja kiintiö tuli täyteen.

Hannen lähettämä kaunis enkeli lensi eilen luokseni. Kiitos!

21 kommenttia:

  1. Olen huomannut saman tuon villinä rehottavan puutarhan suhteen. Innostusta saattaa riittää alkukesästä vaikka miten, mutta viimeistään heinäkuussa on täysi työ kastella ruukkukukat...
    Sinulla on muuten aivan ihania valokuvia!

    VastaaPoista
  2. Tiistaina, matkalla synnytysvalmennukseen, ihastelin noita puita! Kuinka ne sopivat niin hyvin mäen rakennusten arkkitehtuuriin..vai sopiiko arkkitehtuuri puihin..no jommin kummin, silmä lepää silti.
    Minullakin on puutarhahaaveita, mutta ei puutarhaa eikä varsinkaan sinnikkyyttä hoitaa sitä..

    VastaaPoista
  3. minulla on iso piha mutta ei puutarhaa..
    olen yritellyt kasvatella kaikenlaista, mutta jostain syystä...hapan maa, liian köyhä maa...
    ei oikein kukoista...sammale voi hyvin...

    ole hyvä, kiva et pääsi perille...

    VastaaPoista
  4. Ihanat maisemat, ihana valo, siitä ei pääse nyt yli eikä ympäri!

    VastaaPoista
  5. Asuin nuorena Hesan Kalliossa Kolmanella Linjalla 18 neliön kämppä- mutta näköala kuin taivaaseen-ikkunalaudat ovat parhaita paikkoja haaveiluun sekä tärkeään ulos katseluun ilman päämäärää.Päiväsi on ollut elämän makuinen.Ystävän kanssa siivous on hauskaa.Voimia lapsen kaipauksessa.

    VastaaPoista
  6. Pipovinossa: Kiitos :) Nämä ovat ihan omia kuvia. Välillä mies tai lapsi kuvaa. Minäkin olen alkukesästä tosi innostunut puutarhastani, mutta sitten se jossain vaiheessa laantuu.
    Outi: Minusta nuo puut ovat myös kauniita, ja ehkä jotenkin vitsikkäitä. Ne on niin parturoitu!
    Hanne: Enkeli oli tosi kaunis :) Ehkä minullakin on enemmän piha kuin puutarha...
    Erika: Kiitos, tämä valo on ihanaa!
    Maria: Minusta ikkunalaudat ovat ihan parasta. Omassa kotona ei ole ikkunalautoja, joten kaikkialla, missa voi kiivetä ikkunalaudoille, teen sen. Parasta on istua ikkunalaudalla, lukea ja katsella välillä horisonttiin.

    VastaaPoista
  7. Asunto ja leveät ikkunalaudat kuulostavat ihanalta. Ja koulumme ihanaa puutarhuria tuli ikävä (asuu talvet espanjassa), kun luin keskustelustasi puutarhurin kanssa.

    Ihana kuva tuo ensimmäinen, mitä ihmeitä ovatkaan nuo tekstit seinässä?

    VastaaPoista
  8. Mäkin katselen noita puita joka aamu, ne on jännän ja joo pikkusen huvittavankin näkösiä. Mä odotan miltä ne näyttää kun ne alkaa versoa vihreää.

    VastaaPoista
  9. En olisi kuunaan uskonut mutta olen alkanut haaveilla pihasta ja/tai puutarhasta. Vai onko se sama asia?
    Kuitenkin.
    Eitunnu riittävältä voida kasvattaa ruiskukkia ja auringonkukkia ja yrttejä terassilla.

    Pidän niin tuosta miten Triumph -mainos näkyy varjona.

    VastaaPoista
  10. Marjohei: Olisi nastaa, jos olisi oma puutarhuri...vanha mainoskyltti heijastuu hienosti tuonne vastapäiseen seinään. Ei siis minun luonani.
    Hilja: Nuo puut on tosiaan pikkuisen huvittavia. Minäkin odotan, että niihin tulee silmuja. Ensin ajattelin, että teen vasta sitten niistä kuvasarjan, mutten malttanut odottaa.
    Violet: On kai se sama asia...onko se niin, että nälkä kasvaa syödessä? Mä olen keväisin hirmuisen innostunut, mutta se yleensä laantuu. Eikös vaan olekin hieno varjokuva?

    VastaaPoista
  11. makeita kuvia kieltämättä, sustahan on tullut ihan lahjakas tossa kuvien räpsimisessä! vai on sulla ikävä kevättä? ei mulla vaan syksyä...

    VastaaPoista
  12. En olisi ikinä uskonut, mutta odotan jo kitkemistä!

    Meillä on maalla ihan valtava piha ja olen sitä nyt neljä kesää elvyttänyt vuosien laiminlyönnin jälkeen. Viime kesänä ymmärsin kitkemisen terapeuttisuuden.

    Salaisuuteni on se, että aamulla herätään kun huvittaa (olen aamuihminen, joten aamukasteen aikaan olen yleensä hereillä), haudutetaan kannullinen teetä, otetaan kannu ja iso teekuppi mukaan pihalle. Paljain varpain, teekuppi kädessä kuljeskellaan ympäri pihaa ja kukkapenkkejä. Kuunnellaan pihan ääniä ja haistellaan tuoksuja. Paljain käsin napsitaan silmiin sattuvat rikkaruohot ja kuihtuneet kukat. Sama toistetaan iltasaunan vilvoittelun yhteydessä, mutta ilman teekuppia. Ja välillä päiväsaikaankin.

    Olen liian malttamaton ja rauhaton meditoimaan. Kitkeminen sopii mulle.

    VastaaPoista
  13. Sellaine runsas, hieman eglantilainen puutarha olisi ihana. Ehkä kana tulisi jollain käytävällä vastaan ja puutarhassa olisi salaisia tapaamispaikkoja ja koloja, missä voi olla aivan omissa oloissaan ja katsella sieltä maailman menoa.
    Olen suunnittelut takapihallemme (rivitalon) ruukkupuutarhaa, ehkä roikkuvia mansikoita ja yrttejä ja kauniita kukkia. Pian tulee kevät jee!
    Tuo eka kuva on aika hieno :)

    VastaaPoista
  14. Ihania, raikkaita kuvia. Asunto kuulostaa täydelliseltä...

    VastaaPoista
  15. Nizzan salaatista tulikin mieleeni eräs reissussa syömäni tai syömättä jättämäni. Oli homeisia perunoita eikä yksikään kohta salaatista ollut ilman järkyttävää majoneesi ja sinappikerrosta. Kehtasivat siitä vielä pulittaa 11 euroa-huh.

    VastaaPoista
  16. Puutarhasta haaveilu on ihanaa. Todellisuudessa olen patalaiska... :-(

    VastaaPoista
  17. Heli: Kiitos :)
    Etta: Kiitos :) Olen kehittyvä yksilö. Tervetuloa kesään!
    Laura: Minusta sinun reseptisi kitkemiseen oli aivan riemastuttava. Juuri tuolla samalla tavalla minäkin haluan kitkeä. Taidan tosin ottaa mukaan maitokahvia, mutta muuten sama resepti. Kiitos :)
    Solen: Minustakin sellainen englantilainen salainen puutarha olisi ihana. Tästä on helppo arvata, että Burnettin Salainen puutarha oli lapsena yksi lempikirjojani. Olisi ihana vain kadota johonkin piiloon. Ruukkupuutarhat ovat myös kauniita. Ihailen niitä tuolla Etelä-Eruoopassa.
    Tirpana: Kiitos, asunto oli tosiaan mielestäni täydellinen.
    Liivia: Kamala salaattia. Kehtisivatko ne ihan tosiaan rahastaa siitä, vaikka perunat oli homeessa??? Huhhuh!

    VastaaPoista
  18. Linnea: Haaveilu on ihan parasta, haaveilleen me vaan :)

    VastaaPoista
  19. onpas hieno kuva tuo missä taloon ja tuuleen on kirjoitettu sanoja.
    minä kans aina haaveilen puutarhasta. jossain vaiheessa aioin olla myös kypsä haaveen toteuttamiseen. mutta se ei ole ihan vielä. kaikella on aikansa.

    VastaaPoista
  20. Outi: Eikös vaan olekin? Tuo on näkymä työhuoneeni ikkunasta, saan olla onnellinen. Minulla on piha tai puutarha tai mikä lie. Yritän pitää siitä tänä kesänä hyvää huolta.

    VastaaPoista