torstai 22. huhtikuuta 2010

Vesi syöksyi matojen käytäviin



Yöllä vesi syöksyi matojen käytäviin ja ne kömpivät turvaan. Aamulla ne makasivat kuolleena asfaltilla, kun kävelin töihin.

Edelleen olen miettinyt kuvia ja tarinoita.
Edelleen sitä naista, joka rakastaa miehen käsiä auton ratissa, vinoa hammasta ja sanoja, jotka ovat toista maata.
Sitä, että he valvovat myöhään, nukkuvat myöhään, ovat myöhässä kaikkialta.
Maailma sateen jälkeen: kuolleita matoja, märkiä haravoimattomia lehtiä ja sateenvarjoja, jotka unohtuvat naulakkoon.

Tänään tapasin sielukkaan naisen, jolla oli työhuoneessaan unisieppari, kultaiset siivet ja Saima Harmajan runoja. 

Moottoritiellä varoitellaan kulumaurista. Minulla on niitä kasvoissa, varokaa!
Vihaan bensa-asemien automaattikahvia. Syön Siltasessa salaattia ja otan olutpullosta noin viisitoista kuvaa.
Ei saa kiusata kokkia eikä ampua pianistia.

Lapsi tekee iltapalaa, minä kiitän vuolaasti, lapsi sanoo:
”Älä taas pura muhun sitä iänikuista rakkautta.”

16 kommenttia:

  1. Meillä poju kyseli eilen ootko äiti jotenkin "voimaantunut"kun puuhasin leipomuksia varmaan liikaa.Tänään on katsellut hiljaa ja vahtii ja pelkää tulevia hetkiä.
    Kolmas tytär sanoo joskus älä "välitä" äiti liikaa se ahdistaa.Kuvasit tunnelmia joista tunnistan myös itseäni.Kiitos.

    VastaaPoista
  2. Lapsen kommentti on yliveto :D!
    Vai otat sinä olutpullosta viitisentoista kuvaa,
    hassua väkeä jonkun mielestä etten sanoisi,kaikki eivät voi ymmärtää.Täällä samanlainen :)
    Heräsi mielenkiinto, ketä ne mies ja nainen ovat..

    VastaaPoista
  3. Sateesta pidän, mutta en sitä seuraavasta matojen joukkotuhosta. Vesilätäkössä lilluva kastemato on surullinen näky. Lapsena keräsin matoja turvaan heinikkoon, jos vähääkään vielä liikkuivat.Nyt yritän ainakin olla astumatta päälle.

    VastaaPoista
  4. Kulumaurat kasvoissa naurattaa.. Juu mullakin otsassa menee useita.

    Ylimmäinen kuva on hieno otos!

    VastaaPoista
  5. On taitanut lapsi tipahtaa oman puunsa juurelle. Kulumauria kasvoille ei vielàkààn ole tullut, vaikka vuosikymmenià on jo kuusi ja kohta puoli. Esiàitien perintòà. Sen sijaan on allia ja kalkkunakaulaa!!!

    VastaaPoista
  6. Maria: Kylläpä teidän poika käyttää hienoja sanoja, voimaantua ja kaikkea. Lasten suusta tulee kyllä välillä ihan uskomattoman upeita lausahduksia.
    Virva: wswsxc vc cf m (tuon kirjoitti muuten koira, joka on tässä sylissä) Niin siis kyllä meitäkin nauratti. Kuvattiin kilpaa miehen kanssa kaljapulloa, ehkä joku paikalla olijoista ihmetteli.
    Merruli: Minäkään en halua astua kastemadon päälle. Siksi käveleminenkin oli hankalaa aamulla, kun koko ajan tarkkailin, mihin astun.
    Merja: Joo, kyllä näitä uria tulee. Mies otti ekan kuvan ja minä muut, joten kiitokset menee sinne.
    Lissu: Sinulla on hyvät geenit, kateeksi käy. Minusta tuntuu, että allit ja kalkkunakaulakin väijyy nurkan takana :)

    VastaaPoista
  7. Minä olen miettinyt sitä, kun sanoit "annetaan heidän olla rauhassa". Ihana ajatus, joidenkin annetaan olla, annetaan purkaa epäuhtaa iänikuista rakkauttaan.

    VastaaPoista
  8. Nauroin ääneen lapsen lausahdukselle!

    VastaaPoista
  9. Voi tuota tyttöäsi! Ihana lapsi!

    Mulle tulee aina niistä asfaltilla viruvista madoista paha mieli. Niitä tekisi mieli jotenkin auttaa, mutta yleensä on ihan auttamattomasti myöhässä.

    Toivottavasti kukkapenkkieni madot sentään voivat hyvin. Niillä ei onneksi ole asfalttia parin kilometrin säteellä. Yritän hemmotella niitä kanankakalla ja lehtisilpulla, että viihtyisivät, eivätkä möyrisi muualle.

    VastaaPoista
  10. Minäkin haluan väistellä niitä matosia, etten vaan astuisi päälle..
    Ihana aina lukea sun mielenvuodatusta, sielunkuiskauksia...avaat meitä!
    ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  11. Kylla hymyilytti taallakin tuo lapsen kommentti. Ja ei tosiaankaan pitaisi nalkaisena katsella blogeja, tuota salaattia voisin ottaa annoksen just nyt hetimmiten.

    VastaaPoista
  12. Hiekkainen pihatie täynnä kastematojen uria. Kuvasin niitä ja ryppyjä kaulassani viikonloppuna. Onneksi jäivät vain kameraan.

    Ihana lausahdus neidiltä!
    Meilläkin mä sain olla hyvä äiti, poika haki auton lainaan ja söi mun kanssa vastapaistettua pullaa keittiön pöydän vieressä. Ja vieläkin sanomme joka kerta "minä rakastan Sinua".
    Sen sanomme liian harvoin, ihmisille joista välitämme.

    Täällä melankoliaa ilmassa, anteeksi. Sain kurjan lääkityksen astmaani...

    VastaaPoista
  13. 15 kuvaa olutpullosta...ihanaa että otit, aurinkoisen kesäinen fiilis olutpullokuvissa. Lisäksi itselleni tuli kuvista todella haikea olo, muistoja 15 vuoden takaa kun juotiin SOLlia Appelsiinissa.
    Haluaisin usein kuvata ruoka-annoksia, ihmisiä-kaikkea, mutta en kehtaa...sitten harmittaa, että miksi en kuvannut vaan vaikka ihmiset olisivatkin tuijottaneet! mua on joku vieras muutaman kerran kuvannut esim. Wienissa ravintolassa vieras mies viereisestä pöydästä, tuli vaivautunut olo...suomalaista jäykkyyttä?Ehkä?

    VastaaPoista
  14. Italiassa sai bensa-asemilla vastajauhetuista pavuista taivaallista cappuccinoa. keskellä ei mitään, keskellä moottoritietä.

    voi lapsen sanomaa!

    VastaaPoista
  15. Ihanaa iänikuista rakkautta,niin hienosti sanottu tuo lapsen lausahdus!!!

    Luin aluksi,että kulumaimuri ja mietin,että tuollaisesta imurista en ole kuullutkaan.

    VastaaPoista
  16. Maijja: Minustakin on hyvä antaa joiden asioiden ja ihmisten olla. Ei tarvitse puuttua kaikkeen.
    Liivia: Niinpä, lapset on ihania :)
    Laura: Minuakin surettavat asfaltilla lojuvat madot. Että ne lähtevät karkuun tulvia ja kohtaavat vähintään yhtä kamalan kuoleman. Ihan varmasti kukkapenkkiesi madot voivat hyvin. Hemmottelet ne piloille :)
    Hanne: Kiitos :) Joo, surkutellaan yhdessä matoparkoja.
    Martta: Minullekin on käynyt niin, että olen nälkäisenä katsonut ruokakuvia...paha paha virhe. Salaatti oli muuten tosi hyvää.
    Ikki: Voivoi sinua ja ikävää astmalääkitystä. Toivottavasti kuitenkin auttaa tuo lääkitys. Joo, usein unohtuu sanoa rakkaille ne tärkeimmät sanat.
    Annakaisa: En minäkään tykkää, jos tuntemattomat kuvaa minua. Istanbulissa oli jännä, kun ihmiset oikein toivoivat, että heitä kuvattaisiin. Aina ei kehtaa kuvata yleisillä paikoilla, mutta olen tullut rohkeammaksi.
    Outi: Aika hyvin, se kahvi oli varmasti hyvää. Minä olen törmännyt kyllä Italiassa ihan kamaliinkin bensa-asemiin. Ei tehnyt ainakaan mieli käydä vessassa.
    Celia: Lapset ovat niin suloisia ja osaavat rakastaa. Hei sellainen imuri olisikin mahtava!

    VastaaPoista