tiistai 25. toukokuuta 2010

Siirryttiin auringon mukana pöydästä toiseen


Tänään retkeilin Saloon: kävin puutarhalla, rakennustyömaalla ja kirjastossa.
Salossa on kaksi asiaa, jotka täytyy aina tehdä:
Pitää istua torikaffella ja ostaa Kuiron leipomosta leipää.

Opin, että Suomessa ei myönnetty kaupunkioikeuksia vuosien 1905 ja 1960 välillä.
Että Vaasa oli joskus Nikolainkaupunki.

Päivän kruunasi Lauran tapaaminen Turun kirjaston kahvilassa. Vaihdettiin kuulumisia ja kirjavinkkejä. Siirryttiin auringon mukana pöydästä toiseen.

Kaunista tänään:
Kirjaston portailla suuteleva pari.
Lokki ukkospilveä vasten.

18 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia! Etenkin tuo vanhan talon heijastuskuva on hieno. Ja leivät näyttävät superhyviltä,minäkin olisin ostanut niitä mukaan..kunpa tuollaisia leipomoita olisi enemmän!

    Ja vai että Nikolainkaupunki..kaunis nimi. Mutta miten kummassa siitä on sitten saatu Vaasa? Tuollaisia asioita on aina kivaa oppia. Ehkä pitää mennä joku päivä museoon.

    VastaaPoista
  2. Ihanan näköisiä leipiä. Minusta nuo oikean pienen leipomon tuotteet maistuvat aina paremmille kuin suurtuotannon.

    Mä kävin uittamassa varpaitani Littoistenjärvellä. Vesi oli lämmintä. Linnut lauloivat ja joka puolella kukki jokin.

    Kesä, vaikka suupielet ovat allergiasta rikki, ja iho kuin hiekkapaperia.

    Ai sijoitit Sinä minut oikein. Tervetuloa tutustumaan taloon, jollet aiemmin ole käynyt :)

    VastaaPoista
  3. Silloin kun olin ala-asteella ja menin koulun jälkeen mummolle, ostimme tuoretta leipää jyskän leipureilta. Muista tuoreen, pehmeän tuoksun joka leipomossa oli ja rapean kuoren ja suolaisen voin liiton. Se leipomo on vieläkin olemassa.

    Ilo tänään: Sain vihdoin suuren kirjoitusurakan valmiiksi ja huomenna on deadline :)

    VastaaPoista
  4. Nämä on ihan kuin ulkomailta!

    Lokki ukkospilveä vasten on kyllä komean pelottava näky. Toismaailmainen.

    VastaaPoista
  5. Niina: Kiitos :) Alin kuva on Turun kirjaston pihamaalta. Pidän meidän uudesta kirjastosta, pidin vanhastakin ja niiden yhdistelmä on ihan parasta. Vaasa oli ennenkin Vaasa Kustaa Vaasan mukaan, mutta kun Suomesta tuli osa Venäjää, tsaaria hermostutti moinen nimi ja siitä tuli Nikolainkaupunki ja sitten taas Vaasa. Ihan hassua :)
    Ikki: Kyllä tosiaan ovat ihania nuo pienten leipomoiden leivät. Minulla on vielä talviturkki ja villasukat jalassa :) Ehkä pääsen pian johonkin saunomaan ja uimaan. En tiedä, osasinko oikein sijoittaa, mutta jossain siellä jokivarressa sinun täytyy olla, Taideakatemian suunnalla?
    Solen: Onnea Solen kirjoitusurakan loppuun saattamisesta! Se on varmasti mahtava tunne. Tuollakin leipomossa oli ihana tuoksu.
    Hanna: Aina kun lähtee johonkin, tuntuu että on ulkomailla. Joo, siinä lokissa oli dramatiikkaa.

    VastaaPoista
  6. Varsinais-Suomi on minulle melko tuntematonta seutua, mutta Turun ja Salon seudun kirjastoista olen kuullut pelkkää hyvää (työskentelen vielä toistaiseksi alalla ennen kuin aloitan oman juttuni tekemisen apurahan turvin). Kirjastoissa - niin uusissa kuin vanhoissa - on aina omanlaisensa tunnelma, ihana tuoksu, ja aikakin usein katoaa jonnekin.

    Myös paikallisten leipomoiden tuotteet lämmittävät mieltäni. Jos pitäisi valita vain yksi ruoka, jota syö koko loppuikänsä, olisi se omalla kohdallani leipä.

    VastaaPoista
  7. Matkakuume iskee jo otsikosta. Matkailu avartaa, vaikka matka olisi pienikin ja kotiin on aina ihana palata.

    VastaaPoista
  8. Tuo alin kuva on sitten hieno! Jos tuo heijastuma on ollut arkkitehdillä mielessään pintamateriaaleja valitessa, on annettava kerrankin tunnustusta modernille rakentamiselle.

    VastaaPoista
  9. Enpä tiennyt tuollaista Vaasa-juttua, vaikka joskus hetken siinä kaupungissa asuinkin. Kyllä kannattaa tämä blogaaminen! Aina oppii jotain uutta!

    VastaaPoista
  10. Olipas kiva nähdä taas! Ja huomennakin!

    Ja hieno ja dramaattinen tuo kirjastokuva!

    Ja vielä yksi huutomerkki: !

    VastaaPoista
  11. Tuo osa Suomea minulle lähes tuntematon. Kesällä kotimaan matkailua vähän kyllä luvassa, aika keräillä vinkkejä!

    VastaaPoista
  12. Nauti niin kuvistasi! Sekä näistä, että monista edellisistä. Erityisesti haluan kiittää kielometsästä. Tunnen tuoksun tänne saakka.

    VastaaPoista
  13. Mukavan päivän postaus sinulla .Kiva kun kaikki hyvin ,se tuntuu kuvissasi.

    VastaaPoista
  14. Tuolit rivissä laittaa huokaamaan, samoin suuteleva pari.

    Minä siirryn myös auringon mukana, mutta yleensä sille varjon puolelle. Paitsi tällaisina viileinä päivinä.

    VastaaPoista
  15. hah-haa, olen menossa huomenna saloon :)
    eikun kuiron leipomoon sitten!

    turkua tuli ikävä!

    VastaaPoista
  16. Salon tori hyvä paikka kaffitella, eikä Kuirokaan huono ole! :)

    VastaaPoista
  17. En ole koskaan käynyt Salossa. Sen torikaffet ja leipäpuodit kokisin mieluusti kanssa, ostaisin varmaan tuota ruisreikäleipää.

    VastaaPoista
  18. Lumiomena: Minä en ollut ennen käynyt Salon kirjastossa, mutta se oli varsin viihtyisä ja iso. Turun kirjastossa ramppaan viikottain ja se on kyllä minun mielestä kovin hieno. Mitäköhän minä voisi syödä loppuelämän? Enpäs tiedä.
    RvaPioni: Se on totta, minuakin virkistää ihan pienikin kotiseutumatkailu.
    Merruli: Se on kyllä hieno. Pidän muutenkin koko kirjastosta, siinä yhdistyy hienosti uusi ja vanha.
    Jonna: Joo, piti tällaisella nippelitiedolla brassailla, kun itsekin viisastuin.
    Laura: Hehheh, kiitos. Oli kiva nähdä + huutomerkki perään.
    KirsikkaK: Minä tykkään kotimaan matkailusta, vaikka kyllähän se veri vetää ulkomaillekin. Suomessakin on vaan niin paljon mukavia paikkoja.
    Viljonkka: Sepä onkin, että kielot tuoksuu Kiinaan asti :) Kiitos.
    Maria: Oli mukava päivä, olet oikeassa.
    Olina: Tuolit on Turun kirjaston kahvilasta. Suuteleva pari oli siellä portailla :) Minulla ihan sama, kun on vähän viileää pysyttelen auringossa ja helteellä hakeudun yleensä varjoon.
    Ritva: No, kävitkös Kuiron leipomossa?
    Satu: Joo, Salon tori on mukava. Se on kodikkaampi kuin Turun tori.
    Liivia: Kannattaa joskus käydä, kesällä kaupunki on tietty parhaimmillaan. Ja onhan Salon Veturitallissa usein hyviä näyttelyitä.

    VastaaPoista