tiistai 6. heinäkuuta 2010

Nyt on rusketusrajat ja toiveissa kannu sangriaa



Kohtaamme lapsuuden kaupungissa me muualta palanneet. Kulta läikehtii veden pinnalla, putputtelemme järveltä toiselle, syömme italialaisessa pastaa ja risottua, istumme lämpimässä illassa ja tanssimme, kunnes linnut laulavat ja joku heittää tuopin lattialle.
Kerran menin Saimaan kanavaa Viipuriin, siitä on ikuisuus ja se oli ensimmäinen ulkomaanmatkani, kuvissa minulla on letti ja jännittynyt ilme. Sain lahjaksi nutturapäisen mummon, jolla oli kädessä teekuppi ja se mummo oli pannumyssy.
Nyt on rusketusrajat ja toiveissa kannu sangriaa.

Huomenna näen lapsen vuoden eron jälkeen. Se tuntuu kummalliselta.

12 kommenttia:

  1. Viipurin matkaa Saimaan kanavaa pitkin kuulostaa jännältä ja kivalta! Kivalta kuulostaa myö nutturapäinen mummopannumyssy. Ihanan kevyet ja helteisen huolettomat pilvet järven yllä kuvassa!

    VastaaPoista
  2. Voi, ihanaa tapaamista teille, voin uskoa, että tunne on juurikin kummallinen! Maistuisi sangria täälläkin, kiitos.

    VastaaPoista
  3. Minulla on rannekkeita niin tiheään ranteessa, että kämmenen ja ranteen väliin on jäänyt valkoinen raita :)

    Lapsuuden kotini lähellä on tuollainen samanlainen kanava. Minä istuin siellä aina ja mietin mihin nuo kaikki menevät. Itse en ikinä päässyt kyytiin ja kuvittelin ihmisille niissä laivoissa tarinoita.

    VastaaPoista
  4. Iik! Pystytkö nukkumaan ensi yönä!
    Mieletöntä varmasti nähdä taas! Onnea, iloa, kyyneleitä...

    VastaaPoista
  5. vuosi on pitkä aika näkemättä...

    VastaaPoista
  6. Ihanaa tapaamista ja lämmintä päivää kylmän sangrian kera Sinulle Kirjailijar!Koko sydämestäni!maria

    VastaaPoista
  7. Mukavaa ja kaikin puolin onnistunutta tapaamista toivon teille.

    Viipurinmatka pitkin Saimaan kanavaa kuulostaa kyllä eksoottiselta.

    VastaaPoista
  8. Kattelin ruokakaupassa kahden litran sangriatönikkää. Hinta alle 4 euroa. Mahtaa olla aika myrkkyä;-)

    Miltähän tuntuisi nähdä lapsi vuoden kuluttua...Yritän ajatella sitä mutten osaa.Kumpi olisi muuttunut enemmän?

    VastaaPoista
  9. Lisää aurinkoa ja pilvetöntä taivasta. Lämpimiä iltoja ja ukkoskuuroja. Ihana kesä!

    VastaaPoista
  10. Tuittu: Se oli tosi mukava reissu ja jännittävä. Lapsesta oli hauskaa mennä ylös alas suluissa. Ja pannumyssykin on vielä tallella.
    Satu: Vielä muutamia tunteja :) Kohta voin kertoa, millainen tunne sitten lopulta oli.
    Solen: Sinä olet mennyt festareilta festareille, kivaa! Minäkin kuvittelin lapsena aina lentokoneiden ihmisille tarinoita.
    Linnea: Nukuin muuten aika hyvin, mitä nyt heräsin ukkoseen. Mutta minä nukunkin ihan missä ja koska vaan.
    Hanne: Se oli pitkä ja lyhyt jotenkin samaan aikaan.
    Maria: Kiitos kovasti :) Sangria vielä kyllä puuttuu.
    Hanna: Se oli eksoottista. Ehdin käydä Neuvostoliitossa kolme kertaa, ennen kuin siitä tuli Venäjä.
    Violet: Oho, olipas halpaa!! Niin, en osaa sanoa. Luulen, että tässä tapauksessa lapsi on muuttunut paljon enemmän. Se on kokenut niin paljon, itsenäistynyt, oppinut. Minä olen vain elänyt tätä arkea.
    Baba: Ukkoskuurot ovat ihania!

    VastaaPoista
  11. Tämmöinen ihan pieni kommentti vain:
    miellyttävä juttu, että sanot "tuntuu joltakin". Aina sattuu korviin nämät "näyttää nätille" ja "tuntuu kummalliselle" -tyyppiset jutut. En tiedä mistä sekin on kotoisin. Ruotsista, englannista?

    VastaaPoista
  12. Hei taas, ehka palaankin tanne blogimaailmaan, en ole kylla ihan varma... Otan kiinni ajan kanssa, kun kerkean, teidan matkajutut tekisi mieli lukea jo nyt. Lukemisiin <3

    VastaaPoista