lauantai 24. heinäkuuta 2010

Purin laukut, istutin muratin



On uitu, saunottu, juhlittu suurella joukolla lapsen paluuta, kuunneltu tarinoita.
Leivottiin empanadoja, sopaipillaksia ja rikkinäisiä alushousuja.
Katsottiin kuvia perheenjäsenistä uima-altaalla ja maailman pienimmästä trapetsitaiteilijasta. Vuoren ja meren välissä maailma on toinen.

Lapsi katselee Macchu Picchun arvoitusta, toinen lähtee juhlimaan, mies töihin, mutta minä olen nainen, jolle ei tapahdu tänään mitään. Purin laukut, istutin muratin,
Miehen pusero värjäytyi saranan välissä. Toinen on rikki. Kolmas haisee siltä, että se on ollut kaapissa kaksi vuotta.

19 kommenttia:

  1. Muratin istuttaminen on tapahtumista, toimillistumista matkan jälkeen. Berliinin kuvasi jäivät verkkokalvoilleni uniin saakka.

    VastaaPoista
  2. Auts, just nyt muistin että pakkasessa on kolme miehen huivia, jotka haisivat epäilyttävästi. Pelkäsin että on tuonut jotain otuksia tullessaan...

    On ihanaa olla nainen, jolle ei tapahdu tänään mitään! Minäkin olen. Ihan liikaa on tapahtunutkin.

    VastaaPoista
  3. Ihastelen vielä matkakuviasi!

    Ja kyllä, minäkin olen nainen, jolle ei tänään tapahdu mitään, ja hyvä niin =)

    VastaaPoista
  4. Tervetuloa Suomeen ja kiitos Berliinistà! Tààllà suku oli koolla saattelemassa yhtà nuorta perhettà uuteen kotimaahan. Hienoa, ettà nuoret uskaltavat.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kun sain seurata matkaanne. Teillä on perheessä lahjakkaita ihmisiä. Muratista on moneksi: minä juurrutin yhden äitini muistokimpusta... kun kasvaa, vien sen haudalle. Meiltäkin muutti nuori perhe keväällä ulkomaille..ikävä on..onneksi on tekniikka yhteydenpitoon. Hienoa, kun uskaltavat!

    VastaaPoista
  6. Minä vaihtaisin tapetointi-iltani kanssasi. Kuulostaa nautittavan seesteiseltä...

    VastaaPoista
  7. Lumiomena: Kiitos...joo pitää aloittaa tällä tavalla varovasti tämä arkeen palautuminen. Vaikka ylihuomenna on kyllä täysi jytinä jo päällä, kun työt alkavat.
    Liivia: Pakastuneet huivit...pitäisiköhän paitakin heittää pakkaseen. Joo, ihanaa, ettei tapahdu mitään. On ollut aika haipakkaa koko loma. En ole rannallekaan ehtinyt kuin pari kertaa.
    Susanna: Joo, ollaan vaan tällaisia naisia, joille ei tapahdu mitään, se on vaiheeksi kovin rentouttavaa. Ja kiitos, mies ja tytär ahkeroivat kameran kanssa matkalla. Nyt olen minäkin saanut taas kameran takaisin :)
    Lissu: Niin onkin, ihan mahtavaa. Siitä saa sellaiset siivet, jotka kantavat pitkälle.
    Seija: Niin on, tosi hienoa, että nuoret uskaltavat maailmalle. Me saimme onneksi omamme takaisin, varmaankin vain hetkeksi, vuodeksi tai pariksi. Mutta kyllä tekniikka on tosiaan ihanaa, nämä Skypet ja kaikki. Yhteydenpito on niin helppoa. Onpa kaunis ajatus tuo muratin istuttaminen haudalle.
    Huvilassa: Minä en osaa tapetoida yhtään, joten emme voi vaihtaa :) Muuten vaihtaminen olisi hauskaa. Elää ilta jonkun toisen elämää.

    VastaaPoista
  8. Empanadat maistuisivat täälläkin:)
    Kiitokset vielä upeasta ja houkuttelevasta Berliinin kuvaraportistasi, sain mukavia vinkkejä omalle reissulle ja matkakuume on kova.

    VastaaPoista
  9. Oi miten kaunis voi olla tuo järvimaisemakuva..
    taivas on niin ihana...
    Varmaan ihanaa palata reissusta ja saada vain istuttaa kukan..

    VastaaPoista
  10. Berliini-sarjasi on hienoin koskaan näkemäni, kiitos kuvaajille ja kiitos kun jaoit tunnelmia. Löysin tänne toisen blogin kautta ja olen nauttinut myös 'käsialastasi'...

    VastaaPoista
  11. Ai luulin niitä ensin tippaleiviksi ja mietin perheenne kesäperinteitä...! :)

    Kun mitään ei tapahdu, joo. Olen kyllä se sama nainen minäkin tänään. Hyvää yötä!

    VastaaPoista
  12. Minä olen nainen, jolle ei tänään tapahdu mitään, ja olen aika iloinen siitä. Valitsen tapahtumattomuuden, se on minun menoni :)
    Tervetuloa Suomeen, oli nautittavaa seurata reissuanne. Se sai minussa kytemään Berliini-kuumeen :)

    VastaaPoista
  13. herkulliselta kuulostivat leipomuksenne, vaikken ole koskaan (kai?) tuollaisia itse maistanutkaan :)

    välillä on hyvä olla nainen jolle ei tapahdu mitään! on vaan niin vaikeaa olla vaan...

    VastaaPoista
  14. Minä sain yllättäin oman rauhallisen viikonlopun, oi mahtavuutta ja sitä, ettei tapahdu mitään! :)
    Muratin unohdin, vaanhempi tyttö pyysi sellaista parvekkeeelle jo keväällä...vielä voisi hankkia, kesä jatkuu!Tykkään niin tuosta alimmasta kuvasta.

    VastaaPoista
  15. Tervetuloa kotiin!

    Pääsikö muratti ruukkuun vai maahan? Olen kanssa haaveillut muratista, mutta Hamarissa asti ne ei ehkä talvea kestä. Enkä uskalla luottaa siihen, että suojaisin sen talveksi.

    VastaaPoista
  16. Maarit: Oi, olet lähdössä Berliiniin? Kiva, jos sait jotain vinkkejä. Tulee varmasti mukava matka.
    Hanne: Joo, kukan istutus oli ihan riittävä puuha eiliselle :)
    Ellinoora: Kiitokset varmasti välittyivät heille :) Onpa mukava kuulla, että pidit matkaraportista. Minusta on aina niin mukava katsella toisten matkakuvia ja lukea juttuja.
    Ilse: Nuo calzonesit maistuivat kyllä vähän munkeilta. Ne uppopaistettiin rasvassa.
    Solen: Ehkä palaat joskus Berliiniin, minäkin toivon palaavani. On rentouttavaa, että välillä on hiljaisia päiviä. Sitten taas jo kaipaankin vähän vipinää :)
    Mirka: Kyllä ne maistuivatkin hyviltä, vähän erilaisilta, mihin olin tottunut, mutta herkullisilta.
    Satu: Minä nautin aina mahdottomasti, jos saan olla vaan yksin kotona ja tehdä omia juttujani. Saunapyyhkeistä tulee niin kesäinen olo :)
    Laura: Kiitos :) Se meni ruukkuun, kuten arvata saattaa :) Katsotaan, kuinka saan sen menestymään, sain sen nimittäin lahjaksi.

    VastaaPoista
  17. ..mutta tekstin perusteella kuulostaa siltä että tapahtui paljonkin:)

    mitä ne on ne leivotut rikkinäiset alushousut...?

    VastaaPoista
  18. Outi: No joo, kaikenlaista pientä, ainakin aivoissa ja sydämessä :) Tuossa ekassa kuvassa on niitä rikkinäisiä alushousuja eli Calzones Rotos (muistaakseni).

    VastaaPoista
  19. Eiköhän se menesty ja vietä talven lokoisasti teidän ihanalla verannalla!

    VastaaPoista