torstai 8. heinäkuuta 2010

Ui rantaa pitkin, älä ulapalle


Tunnelissa avataan ikkunat, otetaan kylmää ilmaa auto täyteen.
Syödään herneitä ja jäätelöä. Palko sanoo poks.
Lentokentällä itketään, ei lasketa irti, minuutit tulee ja menee.
Silloilla pelkään, että ajamme laitojen yli.  Muistan sitä elokuvaa, jossa Isadora Duncanin lapsia kuljettanut auto ajoi Seineen ja kaikki hukkuivat. Ja entä sitten se kaulahuivi, johon hän kuristui?
Äiti sanoi: Katso aina, ettei kaulahuivi jää hissin oven väliin.
Sanon lapselle: Ui rantaa pitkin, älä ulapalle.
Me näemme samoja harhoja.
Koiralla on enemmän pilkkuja kuin talvella.

14 kommenttia:

  1. Äidin pelot.. Kerttu ei koskaan saa ajaa polkupyörällä, mennä uimaan, käyttää kaulaliinaa, käydä mc donaldsilla... lista on loputon ja niin taitaa olla äidin huolikin. (Toivottavasti silti joskus lientyy, ettei Kertusta tule pumpulissa kasvanutta vanhaapiikaa;))
    Meidänkin koirilla on kesäpilkkuja, pienempi alkaa näyttää mini dalmatialaiselta!

    VastaaPoista
  2. Minulla on aivan sama hissi/kaulaliina -trauma...

    VastaaPoista
  3. Sillankaiteet hermostuttavat minuakin, samoin liian lähelle tienreunaa tulevat rannat...

    Olen uusi lukija, blogillasi on minuun kumman rauhoittava vaikutus :)
    Blogissani on sinulle tunnustus

    VastaaPoista
  4. Huh,vuosi!
    Ajatuksissasi kovin tuttua.
    Kuvissasi miellyttävää salamyhkäisyyttä.

    VastaaPoista
  5. Tuttuja kaikuja löysin täältä minäkin - ei saa mennä liian kauas.

    Ihana pilkkukoira, tuumaa koirakuumekroonikko :)

    VastaaPoista
  6. Kävelen mielummin vaikka kymmenen kerrosta kuin menen hissillä-
    Oikein hyviä hetkiä Sinulle tähänkin helteiseen päivään!maria

    VastaaPoista
  7. Välttelen edelleen hissejä tuosta syystä :)

    Onkohan koiran pilkut niinkuin pisamat, tarinasta päättelisin.. No joka tapauksessa, molemmat on kivoja, niinkuin kesä. Uiminen on ihanaa, mutta ulappa pelottaa, enkä halua myöskään koskaan tietää, mitä pinnan alla on. Siksi en uskalla sukeltaa meressä tai järvessä. Jos siellä on vaikka Titanic tms.

    VastaaPoista
  8. Herneenpalko POKS! on yksi tärkeimmistä kesä-äänistä.

    Inhoan hissejä. Sain traumat pienenä jäätyäni pahasti jumiin. Ei ollut helppoa olla postinjakaja viime vuonna kun oli pakkko käyttää hissejä!

    VastaaPoista
  9. Minä uin aina ulapalle päin, äidin silloisista varoituksista huolimatta. Taidan olla vastarannan kiiski :)

    Ihana koira, jolle tulee pisamia kesällä :)

    VastaaPoista
  10. Tulipa ikävä Suomen kesää... kiitos kauniista blogista!

    VastaaPoista
  11. Meidän piti kahlata ensin tarpeeksi pitkälle ja sitten uida rantaan. Ei saanut uida edes rantaa myöden, kun siihen oli kaivureilla louhittu äkkisyvä. Eilen katselin, miten jotkut huimapäät hyppivät siihen samaan äkkisyvään pää edellä.

    Saa nähdä, millaiset ohjeet sitä omalleen antaa, millaiset pelot tulevat tähän päähän.

    VastaaPoista
  12. Itselleni ei ole koskaan tullut edes mieleen tuota kaulahuivi hississä juttua. Herneitä poksauttelen juuri täällä. Namskis. Mies juuri sanoi, että voisin varmaan tehdä maailmanennätyksen ajassa jossa syön herneet.

    VastaaPoista
  13. Outi: Minä olen aina huolehtinut hiljaa mielessäni. Olen seissyt ikkunassa pelkäämässä, mutten ole sanonut ääneen. Ajattelinkin, että pilkut varmaan kesällä lisääntyy.
    Violet: Trauma on tarttunut minuunkin :)
    Pilvitarha: Kiitos kovasti! Olen ihan otettu. Tervetuloa lukijaksi, mukava jos viihdyt!
    Virva: Kiitos, taisin olla salamyhkäisellä tuulella.
    Lumiomena: Me otimme koiran ex tempore :) Äidit ovat samanlaisia kaikkialla.
    Maria: Minä pidän vanhoista hisseistä, joista näkee ulos.
    Erika: Minä tykkään sukellella. Se oli lapsena ihan lempipuuhaa. Eikä minulla ole hissitraumaa, paitsi kaulahuivin kanssa.
    Minja: Voi sinua reppanaa! Oli varmaan kamalaa mennä aina hissillä.
    Solen: Minäkin uin nykyään miehen mielestä liian kauas, mutta lapsia vannotan uimaan rantaa pitkin.
    Ruostevilla: Kiitos kovasti sinulle. Toivottavasti ikävä ei yltynyt kovin suureksi.
    Olina: Totta, mekin uitiin joskus rantaan päin. Mutta en ole koskaan uskaltanut hypätä pää edellä. Olen arkajalka siinä suhteessa ja myös taidoton.
    Villasukka: Hyvä ettei ole tullut, toivottavasti ei nytkään tule :) Oho, sinä taidat tykätä herneistä!

    VastaaPoista
  14. Minulla on muisto lapsuudesta eräästä hissimatkasta. Siskoni kumisaapas tarttui hissin lattian ja oven väliin ja sitten istuttiin hississä. Oli vielä ilta-aika, olimme kaupassa joka oli jo kiinni (äitini oli siellä iltatöissä ja me olimme siskon kanssa mukana). Tuosta tarttui päähän ainakin se että pysyimme sen jälkeen hyvin kaukana ovesta hissimatkan aikana..

    VastaaPoista