keskiviikko 22. syyskuuta 2010

En ole hukkunut



En ole hukkunut, en lätäkköön, en romujen keskelle. Mutta kaaos on vielä siellä ja täällä ja päällä.

Olen etsinyt viimeiset päivät vaatteitani jätesäkistä ja pessyt tukan pelkällä vedellä, kun shampoo on aina väärässä kodissa. Tasapaino on heilahtanut vaakakupista toiseen: viikko sitten toinen asunto oli täynnä ja toinen melkein tyhjä. Nyt tilanne on päinvastainen.

Mitään esteettistä kuvattavaa ei ole tällä hetkellä missään, vähiten omassa naamassa, joka on lyhyiden öiden jäljiltä turvonnut ja suttuinen. Kohta huolivat minut sikalaan.

Kolme päivää, sitten ehdin olla jälleen vuorovaikutteinen. Kiitos siis kannustuksista.


Ps: Lattia narisee hiukan, kirkonkellot kuuluvat ja jääkaappikin hurisee, mutta vähän eri tavalla. Ja ostimme uuden sängyn, ensimmäistä kertaa elämässämme.

Pps. Lapsi ihmettelee, miten ne nurin kellahtaneet koppakuoriaiset selviävät, joita kukaan ei käännä. Niinpä!

19 kommenttia:

  1. Aika aikaa kutakin. Tsemppiä uuteen asettumiseen. Kyllä lapsilla on isoja kysymyksiä!!!

    VastaaPoista
  2. Toivottelen lisää voimia seuraavaan kolmeen päivään ja samalla toivon hyvää vuorovaikutteisuuden paluuta :) Pahvilaatikko- ja muovipussielämä on hankalaa, mutta alatte olla voiton puolella muutossa!

    Lapsellasi on aika asiallinen ongelma mietittävänään. Meillä pohdittiin vast'ikään turkishattua (=kirosana, kuten ydinvoimakin), jonka lapseni näki kaupassa. Se sai aikaan keskustelun elämästä ja kuolemasta.

    VastaaPoista
  3. Puhtia tuleviin päiviin, asettuminen vie aikaa ja voimia. Kyl se siit! :)

    VastaaPoista
  4. Kiva kun kävit jättämässä kuulumiset!

    Jaksamista järkkäilyn kanssa :)

    VastaaPoista
  5. On muuten hassua miten sekaisin arkielämä voi mennä, jos ne pienet jutut eivät ole omilla tutuilla paikoillaan. Juuri nuo shampoot ja muut, tai vaikka kännykän laturi. Pahimmassa tapauksessa sattuu korkean asteen kilahdus, menee hermot, palaa käämit, lähtee järki.

    Onneksi teillä on sentään ollut sitä vettä. Tsemppiä, kunnes on kaikki taas paikallaan! :)

    VastaaPoista
  6. Onhan tuo urakka, onneksi se palkitsee tekijänsä jossain vaiheessa. Tsemppiä siihen saakka!

    Voi huolehtivaa lasta, nuo on tärkeitä pohdintoja!

    VastaaPoista
  7. Kolme päivvä kestää jotenkin.Kolme viikkoa olisi aika paha:)(kuten nuoret sanoo meillä)
    Toivottavasti uuden sängyn antamat unet olleet hyviä!

    VastaaPoista
  8. Kiva, että lattiat narisevat vähän. Niin meilläkin! Sänky on varmasti hyvä ja hieno, kun uuden ostamiseen päädyitte - siispä unet uudessakodissa ovat varmaankin suloisia, kuten toivotinkin :)

    PS. En ihan ymmärrä tuota kuvaa, että miten se on tehty?

    VastaaPoista
  9. Kiva kun et sitten hukkunut! Meitä on varmaan jo monia, jotka olemme käyneet kurkkimassa josko pääsi jo alkaa näkyä muuttolaatikon reunan takaa. Voimia ja iloa muuton loppurutistukseen!

    VastaaPoista
  10. Kiva kuulla, että olette siellä, vaikka vähän kaaoksen keskellä. Meikäläinen on kirjojen keskellä ja ihmettelee, miten tässä näin kävi. Kaipa me joskus keretään juttelemaan...

    VastaaPoista
  11. Kolme päivää enää, ei paha! Odotan sinua. Kiva kun kävit jo vähän olemassa.

    Ja kyllä se siitä. Ellei sitten ole sellainen maanikko kuin eräät täällä, että KAIKKI pitäisi saada kerralla kuntoon. :)

    VastaaPoista
  12. Tsemppiä viimeiseen rutistukseen!

    VastaaPoista
  13. Kyllä se siitä... täälläkin alkaa kohta laatikoiden pohjat näkyä..

    VastaaPoista
  14. kiva kun kävit pyörähtämässä! olenkin jo odotellut :) voimia loppusuoralle!

    VastaaPoista
  15. Ymmàrràn! Itse olen elànyt nyt pakkaamishommien keskellà reilun viikon: Mità ottaa mukaan mità ei. Unohtuneita kamoja kun ei voi heti tulla hakemaan. Onneksi Finnairin matkalaukku voi painaa nyt 23 kg!!! Mutta kukas sen jaksaa nostaa??? Lapsesi on pieni-suuri filosofi! Kuiteskin, mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  16. Kiva kun päivitit kuulumisesi!

    Voi sitä lasta, auttaja luonne. Muistan pohtineeni sitä itsekkin. Tänään olen itse se koppakuoriainen ja mietin tuleeko joku kääntämään vai heijaanko vain puolelta toiselle kunnes saan tarpeeksi vauhtia, että kapsahdan jaloilleni. Näemmä kuitenkin paremmassa asemassa kuin kuoriaiset, en ole kyllä nähnyt koppakuoriaisten tekevän niin, kipittävät vain ilmaa pikku jaloillaan. Kääntelen kuoriaisia mennessäni kun huomaan.

    VastaaPoista
  17. Lattian narina on tärkeää. Ja jokainen jääkaappi hurisee kai omalla tavallaan.

    Voimia ja iloa organisointiin ja järjestämiseen!

    VastaaPoista
  18. Seija: Lapsilla on aina parhaat kysymykset :)
    Lumiomena: Vuorovaikutteisuus on edelleen haastavaa, koska laajakaista ei toimi...no yritän elämää nettitikun varassa. Lasten kanssa keskutelut ovat kyllä ihan parhaita asioita elämässä.
    Outi: Vielä on sekamelska, mutta onneksi vain yhdessä paikassa enää. Tai oikeastaan kahdessa...miehen työpaikasta tuli väliaikaisvarasto.
    Minja: Kiitos, voiton puolella jo ollaan :)
    Ansku: Joo, vesi elinehto. Ja kyllä sitä on juotukin ja on päästy suihkuunkin, ainakin toisessa paikassa. Mutta laturit ja akut on tosiaan kateissa, pirhana!
    Erika: Nyt tämä on minusta jo mukavassa vaiheessa, kun saa laittaa uutta.
    Maria: Tuo uusi sänky on ihan unelma...siinä nukkuu kuin tukki, tai ehkä se on tämä muutto, joka on väsyttänyt.
    Tuittu: Mies otti kuvan. Ei sitä ole mitenkään käsitelty, vaan legoukko makasi lätäkössä automme vieressä.
    Pirkko: Täältä se pää pikkuhiljaa alkaa kaivautua tavaroiden alta esiin :) Kunhan saan vielä netin toimimaan kotona kunnolla.
    Jaki: Kunhan netti toimii, netti toimii! Miten elämä voikin olla netistä kiinni, höh!
    Ilse: Minä olen saanut niin monta vuotta siedätyshoitoa tuohon keskeneräisyyteen, että taidan kestää sitä aika hyvin. Nyt kun se on yhdessä paikkaa.
    Laura: Kiitos :)
    Malla: Kohta pääsen varmaan jo teillekin ihanille kommentoimaan!
    Merja: Niin, sinä otit varaslähdön meihin nähden! No, meillä näkyy jo vähän lattiaa!!
    Mirka: Kiitos kovasti. Nyt jo helpottaa.
    Lissu: 23 kiloa on niin vähän, kun kaikki pitäisi saada mahtumaan.
    Eilen tänään huomenna: Niin, minä en ollut miettinyt tuota koppakuoriaisdilemmaa aiemmin, mutta lapsi laittaa aina pohtimaan tärkeitä kysymyksiä. Sinä olet tosi kiltti!
    Olina: Joo, niin on. Ja onneksi se vähän narisee.

    VastaaPoista