keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Joenvarren kerrostalo on häväisty


Joenvarren kerrostalo on häväisty. Villiviinit on revitty alas julkisivuremontin tieltä ja talo näyttää jotenkin paljaalta, alastomalta.
Junassa juon kahvin kolmella maidolla. Takana oleva nainen hyräilee.
Pääkaupungin palaverissa tunnen itseni nukkavieruksi maalaisserkuksi. Olisi pitänyt laittaa edes huulipunaa.
Omenat kolisevat peltikatolle, Hannan antamat rannekkeet lämmittävät viileinä aamuina villit ajatukset viiltävät sydämen halki.

Mies sanoo: Kaikki on kiinni maustamisen filosofiasta.
Tyttö sanoo: Elämä ilman sinua olisi kuin suu ilman hampaita.
Lapsi sanoo: Kasvien lehdissä on pienet sokerivoimalat.
Minä sanon: Olette kaikki paljon fiksumpia kuin minä.

20 kommenttia:

  1. Maustamisen filosofia, siitähän se on kiinni, kaikki. Viisaita ajatuksia kaikilla sanojilla.

    Tiedän tuon maalaisserkkufiiliksen. Minulla se ei tule huulipunattomuudesta, kun en käytä ikinä, en enää osaa. Miten minä olen aina ajatellut, että sinä olet siellä pääkaupungissa. Minneköhän nyt sinut sijoittaisin?

    VastaaPoista
  2. Olin tänään kokouksessa jossa tajusin olevani ainoa ilman meikkiä ja hipaisukännykkää ja farkuissa ..hetken ajattelin pitäiskö nolottaa vai mitä- kun itketti siellä ei tarvinnut huolestua mustista kyynelistä. Meilläkin fiksumpaa väkeä kuin minä.Sitä on liikkeellä.Kuopus sanoi tässä visaisen asian keskustelun velloessa kotona: "kuule äiti ei sun tarvii tietää kaikkea ,sä et ole vielä oppinut sitä"

    VastaaPoista
  3. Kävelit tänään Yliopistonkatua hymyillen tumman naisen kanssa, istuin ystävän ja tyttöni kanssa cafe Brahen terassilla jättikorvapuusteja mutustellen...Teki mieli huudella sinulle hei! ja olisi ollut mukava vaihtaa muutama sana, mutta viiletit ohi niin kovaa etten ehtinyt :)
    Tänään en kulkenut jokirantaa, vain toistpualtjokkee eli läntistä puolta, en ole siis nähnyt tuota häpäistyä taloa...onneksi villiviini kasvaa takaisin, ei siis peruuttamatonta tuhoa, jota Turussa yleensä saadaan aikaiseksi kun taloja kohdellaan.

    Onko edellisen postauksen Mansikkapaikka se Piispankadulla oleva? Ihana paikka.

    VastaaPoista
  4. Rannekkeet ovat kyllä hurjan kauniit. Ihanat värit. Ja omenatkin näyttävät niin herkullisilta, voi että. Harmittaa hirveästi, etten voi omenoita syödä. Omenapiirakka olisi nyt niin herkkua.

    Toisessa kuvassa on kauniin herkät sävyt, hurmaavat.

    VastaaPoista
  5. Luulen, että on hyvä tunne huomata, että ympärillä on itsestään viisaampia. Se tuo turvaa. Meillä lapset aina julistaa, että isi tietää kaiken. Ja mitä minä siihen sanomaan. Kaikkeen minun kysymään on aina osannut vastata ja jos ei heti niin selvittää sitten.
    Mutta uteliaisuus ja asioista kiinnostuminen on myös tärkeää. Luulen, että jos ei kiinnosta niin kuihtuu pois.

    VastaaPoista
  6. Hyviä ajatuksia taas! :)

    Huomasin tuossa yksi päivä pyöräillessäni, että unohdin tehdä itselleni ranteenlämmittimet. Täytyypä kaivaa lankaa jostain!

    Toivottavasti Turkuun tulee viikonlopuksi hyvä sää! :)

    VastaaPoista
  7. Ilse: Onneksi minulla on viisaita ihmisiä ympärillä. Voit sijoittaa minut tänne Turkuun. Rampaan kyllä aika tiuhaan tuolla pääkaupungissamme, mutten sentään asu siellä, vaikka en minä sitäkään pahaksi pistäisi.
    Maria: Sinulla on tosi viisas lapsi. Se olisikin hyvä oppia, ettei kaikkea tarvitse tietää ja itseään voi armahtaa. Ollaan yhdessä maalaisserkkuja siis, tosin mulla on hipaisukännykkä...
    Annakaisa: Voi että! Ja minä en huomannut sinua, harmi. Mä olenkin sellainen, etten mitään huomaa, pitää ottaa hihasta kiinni tai hihkaista. Mulla olikin kiire, olin menossa työkaverin kanssa lounaalle ja siitä lähdin vielä sinne Helsinkiin. Toivottavasti törmätään pian uudestaan :) Ne korvapuustit on muuten ihan jättiläisiä. Kyllä, se on se Piispankadun kahvila.
    Malla: Etkö voi syödä omenoita? Onpa harmi. Minä tykkään kamalasti omenoista. Ja kiitos, tuollainen kukka kasvaa pihalla, en tiedä, mikä se on.
    Jonna: Olen ihan samaa mieltä. Ei tarvitse olla itse se kaikkitietäväinen. Uteliaisuus on mulle elinehto: kaikki uusi kiinnostaa aina. Innostun helposti, mutta kärsivällisyyttä mulle ei oikein ole. Mutta on ihana oppia uusia asioita.
    Hanna: Kiitos :) Sun täytyy tehdä itsellesikin tällaiset, ne ovat niin kauniita. Toivotaan hyvää säätä, oletko nyt siis tulossa?

    VastaaPoista
  8. viisaita ajatuksia.
    ihania sanoja ja kuvia.
    kiitos,tästä tuli hyvä mieli,
    se ehtikin olla jo hetken kadoksissa.

    olen tänne muutaman kerran kommentoinut,
    mutta en ole tainnut mainita:
    tykkään kovasti blogistasi,
    yksi lemppareistani.
    rakastan kuviasi ja kirjoitustyyliäsi/ajatuksiasi.

    VastaaPoista
  9. Minä oon aina nukkavieru, siltä tuntuu kun matkustan minne tahansa tai välillä ei tarvitse edes matkustaa. En oikein osaa olla muu.

    Ai kuinka fiksuja puhuvat läheis-ihmisesi. Mutta olet sinäkin melkosen fiksu :)

    Syksy on, ja mulla kova kahlaaminen kaikissa lukemattomissa jutuissa, täälläkin!

    VastaaPoista
  10. Anonyymi: Kiitos sinulle kauniista sanoistasi, minulle tuli puolestaan niistä hyvä mieli täällä aamuisessa junassa. Mukavaa, jos jaksat käydä lukemassa ja katsomassa :)
    Erika: Mä en ole aina nukkavieru, mutta jossain seurassa tunnen itseni ihan nukkavieruksi. Joo, minun läheiseni ovat fiksuja ihmisiä, pieniä ja suuria. Jotenkin tämä syksyn alku on ollut tavattoman kiireistä aikaa, totta.

    VastaaPoista
  11. Se on kyllä tylsä tunne, se nukkavieruus. Tunnen usein niin, vaikka kaiketi olen ihan ok oikeesti.

    Hauskasti sanottu kaikkien suusta, sokerivoimalat ja kaikki. Kauniit rannekkeet!

    VastaaPoista
  12. Ettei vaan lapsi olisi neljännellä luokalla koulussa. Opetin nimittäin juuri viime viikolla tuon jutun; yhteyttämisen ihmeen. :-)
    Viisas perhe sinulla, onneksi olkoon!

    VastaaPoista
  13. Niin ihanat kuvat taas ilahduttavat herkkyydellään blogissasi, sanoista puhumattakaan...

    Pääsen niin harvoin matkustamaan junalla!
    Aina kun joku kirjoittaa junamatkoistaan, tulee kaipuu...

    VastaaPoista
  14. Kun tyttöni oli pieni, hän pyysi joskus:" Sääli mua vähän", ja minä säälin. Kehityin oikein hyväksi säälijäksi, ja säälitty sanoi aina piristyneenä:" Nyt on valmiiksi säälitty".
    Jos olisi tarpeen niin tässä tulisi pieni annos sinnekin: " Voi voi taloparkaa, voi maalaisserkkua ja ihan surku sitä sydäntä". Toivottavasti piristi! Sitäpaitsi muutenkin piristävää viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
  15. Ei, ei! Villiviinejä ei saisi repiä pois, ei ikinä! Nukkavierut maalaisserkut voisi joskus kokooontua saman pöydän ääreen. Vaikka jonnekin sinne, missä on seinät villiviinien peitossa. nimim. niin nukkavieru kuin voi olla, juuri nyt sielua myöten

    VastaaPoista
  16. Juu, ollaan tulossa. Huomenna ajellaan sinne ja sitten yövytään. Joten lauantaiksi olen tilannut aurinkoa :)

    VastaaPoista
  17. Teija: Eikös vaan olekin kauniit rannekkeet. On ikävää olla ali- tai ylipukeutunut, kumpikaan ei ole kovin kivaa.
    Linnea: Lapsi on vasta toisella, mutta koulussa hänkin minusta sen oppi. Ei ainakaan minulta, se on varma!
    Hanne: Minä olin tänäänäkin junassa. Kuusi kertaa jo tällä viikolla, muttei se haittaa, nautin junamatkailusta.
    Pirkko: Kiitos, tämä piristi :) Olet tosi mestarisäälijä siis.
    Satu: Ei minunkaan mielestä! Mutta kai se on pakko, että saa talon korjattua. Se vaan näyttää niin kurjalta, se talo. Nukkavieru sielu, se on hieno ajatus.
    Hanna: Tervetuloa siis! Pidän peukkuja, että ilma olisi hyvä.

    VastaaPoista
  18. ettei vaan oltas oltu samassa junassa, ainakin suunta on sama. taisin panna paremmaksi , kahvini otin neljällä maidolla. hyräilinkö?

    kuulaankirkasta syksyä!

    VastaaPoista
  19. Ihania sanomisia teillä!

    Meidän talo häväistiin samalla tavalla muutama vuosi sitten. Ei ole villiviini koskaan kasvanut takaisin.

    VastaaPoista
  20. Ritva: Et hyräillyt...tai en minä tiedä. Takanani istui musta nainen, jolla oli upeat rastat. Olitko se sinä? Voi olla siis että oltiin samassa junassa. Minun on aina pakko pyytää paljon maitoa.
    Laura: Eikös vaan? Minusta tuo teatterisillan kupeessa oleva talo on jotenkin niin surkea nyt. Kasvaakohan siihen vielä villiviini?

    VastaaPoista