lauantai 2. lokakuuta 2010

Juomme punaviiniä, keksimme intiaaninimiä








Nyt on lokakuu, muttei tunnu siltä. Kukat kukkivat teiden varsilla ja aurinko pakottaa riisumaan kaulahuivin.

Olimme saaressa. Makasimme kalliolla ja katsoimme, kun tähdet syttyivät taivaalle. Miten paljon tähtiä voi mahtua taivaankannelle? Ne ovat reikiä, joista haluaisi kurkistaa toiseen todellisuuteen. Mutta me olemme tällä linnunradalla, juomme punaviiniä, keksimmme intiaaninimiä, syömme antipastoja ja kerromme juttuja aamuun asti. Näen tähdenlennon, mutten ehdi toivoa kuin puoliksi. Aamulla usva leijailee meren yllä, meduusat tanssivat rantavedessä, kuin pienet balleriinat tyllihameissaan.

Saareen voisi jäädä, toiseksi yöksi, viikoksi, miksei koko loppuelämäksi. Voisin katsella tähtisadetta illasta aamuun.

23 kommenttia:

  1. Vau, mykistät mut kauniilla kuvilla ja sanoillasi!

    VastaaPoista
  2. Syksyn valo on mieletön, ihanat kuvat, kiitos.
    -Kristiina

    VastaaPoista
  3. Oih, apua! Kuvat on niin kauniita, etta henki salpaantuu. :)

    VastaaPoista
  4. yhdyn edellisiin!
    Niin ihanat kuvat, upea teksti, tunnelma..
    minäkin haluaisin jäädä saareen ja katsella tähtien tanssia..

    VastaaPoista
  5. Huhheija mitkä kuvat!!!
    Sinä voisit olla intiaani, miehenikin voisi. Löytyy intiaanipiirteitä, intiaanivoimaa.

    Pitää palata vielä kuviin, UPEITA.

    VastaaPoista
  6. Voi mikä paikka. Ja kuvat. Ja ajatus, että muuttaisi taikasaareen katselemaan tähtiä. :) Kiitos tästä!

    VastaaPoista
  7. Onkin niin kaunista etten ihmettele miksi haluaisit jäädä..

    VastaaPoista
  8. Näissä kuvissa on vahvaa tunnelmaa!
    Hämähäkinseittiä katsoin kyllä kaksi kertaa, se näytti puuvillalangalta;)

    VastaaPoista
  9. Kiitos käväisystä. Elämän ihanuuden kääntöpuoli välittyy sitten täältä sinun luotasi. Juuri näin ihastuttavaa ja kaunista voi elämä olla!

    VastaaPoista
  10. ihanaa, jutut ja kuvat samanlaiset.

    intiaaninimien keksiminen kääntyy meillä aina pieruhuumoriin...

    VastaaPoista
  11. Riipaisevan kauniit kuvat ja sanat. Upean lyyrinen lokakuu!

    VastaaPoista
  12. Saarella näyttää kauniilta, kauniilta! Kiitos tämän tunnelman jakamisesta. Erityisen hienoa on mielestäni näissä kuvissa hämähäkin seitti sekä aamun usva, johon aurinko kajoaa. Kuvissa on myös hienot lokakuiset värit. Täällä näyttää vielä värikkäämmältä. Täälläkin päin on ajoittain ollut usvaista, lämmintä ja aurinkoista päivisin :)

    VastaaPoista
  13. Vau, sanoin kuvaamattoman upeita kuvia! Tunnelma paistaa läpi tietokoneen näytönkin!

    VastaaPoista
  14. aijjai mitä tunnelmia, upeita kuvia. ja intiaanijuttuja.
    me oltiin viime yö majalla. pilkkopimeän pilkkoi tähtien kajastus. en ole ikinä nähnyt niin paljon tähtiä Helsingissä. arvuuttelin että mikä tähtiryöpyistä saattaisi olla pätkä linnunradan kaistaa. linnunradalla kai on kaistat? ohitus oikealta?

    VastaaPoista
  15. Mykistyttävän huikeat kuvat! Kaunista, niin kaunista.

    Lokakuuta ei kyllä oikein ymmärrä, siis että se on jo täällä. Vaikka tänä aamuna tuntui jo paljon kylmemmältä kuin eilen, oli jotenkin semmoinen raa'an ja pistävän viileää. Kai se lokakuu pikkuhiljaa kietoutuu ympärille ja tuo sen kylmyyden. En kyllä haluaisi vielä.

    VastaaPoista
  16. Wau, mitä kuvia! Hienossa syyssäässä saaressa. Kuulostaa aivan mahtavalta.
    Upeaa lokakuuta sinulle!

    VastaaPoista
  17. Upean näköistä,varsinkin viimeistä kuvaa jäin tuijottamaan pitkäksi aikaa.
    Kuulostaa ihanalta saariretkeltä.

    Ei kyllä uskoisi lokakuuksi.Ainakin täällä on sen verran lämmintä ja aurinkoista vieläkin.

    käy kurkkaamassa blogiini,siellä on sinullekin jotain :)

    VastaaPoista
  18. Etta: Kiitos paljon :)
    Kristiina: Se on totta, se on niin lämmintä. Kiitos :)
    Itkupilli: Kiitos kovasti. On helppo ottaa hyviä kuvia, kun luonto on niin kaunis.
    Hanne: Sinne olisin tosiaan halunnut jäädä, mutta kaupunki kutsui. Ehkä pääsen joskus taas saareen.
    Liivia: Kiitos :) Keksimme myös paljon hassuja intiaaninimiä, jotka ovat ihan painokelvottomia.
    Ilse: Taikasaari, sinäpä sen sanoit, sellaista siellä juuri oli. Mukavat ihmiset ja mukava paikka yhdessä tekivät varmaan siitä vähän taikaa.
    Merja: Niin halusin, mutta olihan tänne uuteen kotiinkin ihan kiva palata.
    Katriina: Niitä oli monta vierekkäin, olivat kutoneet kauniita taideteoksia sinne tien varteen.
    RvaPioni: Niin, parhaimmillaan se on tosi värikästä ja upeaa.
    Heli: Niin meilläkin :)
    Katja: Minusta ihan tuntuu, että tästä tulee oikein hyvä kuukausi. Alan toipua muutosta.
    Tuittu: Kiitos :) Tuo aamu oli ihmeellinen, oli kiva istua rantakalliolla ja tuijotella aamun usvaa. Se on vaan niin uskomattoman kaunista.
    Marjohei: Kiitos, mukava kuuulla, että tunnelma välittyi.
    Outi: Sinä tulit mieleen siellä saaressa, että teillä on meripaikka, se on ihanaa. Minä en muissta, koska olisin viimeksi nähnyt niin paljon tähtiä. Harmi, ettei kamera ollut illalla kaulassa.
    Malla: Minustakin tämä tällainen ilma voisi jatkua ikuisuuden. Juuri sopivan lämmintä ja niin kaunista.
    Omenaminttu: Sitä samaa sinulle, kiitos :)
    Mea: Se oli tosi kiva saariretki. Kiitos tunnustuksesta, kruunaa tämän mukavan päivän. Kiitos paljon :)

    VastaaPoista
  19. Niin kaunista, että sanat salpautuu. Yritän muodostaa lausetta, joka kertoisi, kuinka syksy jättää enemmän tilaa herkälle kauneudelle kuin kesän ylenpalttisuus, mutta en saa sanoja mieleiseeni järjestykseen. Nämä kuvat näyttävät sen niin hyvin.

    VastaaPoista
  20. Merruli: Kiitos. Minustakin syksy jättää enemmän tilaa ja koska olen melankolinen luonne, pidän syksystä, tästä luopumisen ajasta.

    VastaaPoista
  21. Kylläpä onkin upeita kuvia!!
    Kaunis blogi sinulla. Tulen uudestankin.

    VastaaPoista
  22. Kerrassaan mahtavat kuvat ja kiehtovat sanat

    VastaaPoista
  23. Kerttu: Kiitos kovasti ja tervetuloa uudestaan :) Kun luonto on noin kaunis, on helppo ottaa hyviä kuvia.
    Leena: Kiitos paljon :)

    VastaaPoista