tiistai 12. lokakuuta 2010

Me viis veisataan





Sataa keltaisia lehtiä.
Olen syönyt lounaan Blankossa, lukenut Nanna-sarjakuvaa ja katsonut, kuinka puut putoavat jokeen.
Metsä on pointilistinen maalaus. Iltakuudelta talojen ikkunoista heijastuu kultainen aurinko.
Olen ollut Etnia-filmifestivaaleilla, tarjonnut vieraille kaupan pullapitkoa ja lukenut Riikka Pulkkista. Olohuoneen lattialla on enää yksi muuttolaatikko, työkaluja ja pari lamppua.
Ja yksissä kihlajaisissakin oltiin. Viivyttiin pidempään kuin oli aiottu.

Tänään minua pyydetiin määrittelemään sana implementaatio? En ihan ymmärrä.

Puilla on ikkunan takana oma tanssinsa.
Me viis veisataan.

16 kommenttia:

  1. Onpa kaunis tuo ylimmäinen kuva.
    Täälläkin satelee tuulen mukana keltaisia lehtiä, piha on lähes keltaisien lehtien peitossa, Mukavaa tiistaita sinne.

    VastaaPoista
  2. Alkoi implementaatio kiinnostaa muakin, pitää kai googlettaa :)

    Kuvat on kauniit. Kihlajaisissakin, ihanaa!

    VastaaPoista
  3. Puilla on hyvät tanssit meneillään. Ja ihana joskus viipyä pitempään, kuin on aikonutkaan. Viime yönä satoi vettä, paljon. Keltainen sade on paljon mukavampi.

    VastaaPoista
  4. Täällä myös eräs, joka kävi Googlella hakemassa selityksen implementaatiolle. Miksei sen sijaan voisi käyttää vain suomalaisalkuista termiä, oli kyse sitten toteutuksesta tai täyttöönpanosta? Asiayhteys varmasti ratkaisee paljon.

    Kuviasi ihailen. Tuossa koirakuvassa kuvakulma on mainio, oi elämän (joskus niin) ihanaa raukeutta! Kihlajaiset ovat ihania. Ja puiden jokeen putoaminen niin kuvailevaa.

    VastaaPoista
  5. Ihana kirjoitus eilen! Tänäänkin, mutta eiliseen jäin jumiin...ja vähän tuskaakin tunsin, kun en kuullut Paulaa ja Miraa...hyvältä tuoksuva koira sai hymyilemään.

    Tuon ravintolan seinällä on kalenteri, joka sopisi meille kotiin!

    VastaaPoista
  6. Kuvissa on jotakin lokakuista raikkautta, sopii hyvin ensilunta odotellessa. KOira taitaa olla aikamoinen kaunokainen, hyvä kuvakulmakin. Riikka Pulkkisen ajattelin pyytää mieheltä joululahjaksi.

    VastaaPoista
  7. Imple... voi huh. En googlettanut kun arvasin että täältä se selviää.

    Luin muuten, että me Siis veisataan ja ajattelin että AHAA. Missäköhän kemuissa ne nyt ovat, no kihlajaisissa, sekin selvisi. :D

    Miten Pulkkinen?

    VastaaPoista
  8. Kiitos taas tekstistäsi. Mäkään en ymmärrä miksi kaikki pitää sanoa vieraalla kielellä! Onko se jotenkin hienompaa kun puhua suomea??? Mulla nousee karvat pystyyn kun kuuntelen ihmisiä, jotka suoltaa ammattitermejä ja sivistyssanoja solkenaan. Ymmärtääköhän ne aina itsekkään, mitä ne oikein sanoo???

    VastaaPoista
  9. Kuvat ovat ihanuutta.

    Minäkään viis veisaan mistään, teen vain sitä mikä tuntuu hyvältä. Jätän tiskit, jätän vaatekasat, jätän viikonlopun matkatavarat purkamatta. Kasvit kastelen velvollisuudentunnosta, mutta muuten olen kuin ellun kana.

    VastaaPoista
  10. Ylin kuva on mahtava!

    Muistan miten joskus yritin lukea kirjaa, jonka joka kolmas sana olisi pitänyt tarkistaa jostain viisaampien opuksesta. Sivistyssanat eivät ole minua varten.

    Puiden tanssi on kaunista, ja se, miten ne satavat jokeen. (Tai täällä kaduille ja mereen.)

    VastaaPoista
  11. Villasukka: Kiitos :) Kuljen tuosta joka aamu, minulla on sellainen ylellisyys, että saan tallustaa jokivartta töihin, ihan kiva.
    Teija: Minä en sitä osannut selittää, vaikka luulin kyllä ymmärtäneeni, mitä sillä tarkoitetaan. Sanojen selittäminen on haastavaa.
    Satu: Satoikohan täälläkin? En tiedä, nukuin kuin tukki. Vesisadekin on joskus kivaa.
    Lumiomena: Kiitos kovasti :) Koira on loistava poseeraamaan, se jaksaa ja kestää, vaikka joskus meinaakin nuolla linssiä. Joo, minsutakin kaikki olisi parempi sanoa ihan vain suomeksi, joskus se on itsellekin tosin vaikeaa
    Eilen tänään huomenna: Kiitos, konsertti oli muuten hyvä, meillä vaan vähän huonot paikat kai, kuului vähän kehnosti. Tykkään kun lauletaan kovaa, UltraBraata kuuluu laulaa kovaa.
    Katriina Tykkään kirjasta, etenen vaan tuskastuttavan hitaasti, kun aika karkaa johonkin.
    Ilse: Joo, siellä ei tosin veisattu :) Pulkkisen edellisestä tykkäsin ja tämäkin tuntuu hyvältä. Olen vasa reilussa puolessa välissä. Tykkään Pulkkisen kielestä, kielikuvista ja ihmiskuvauksesta.
    Seija: Niin se varmaan on olevinaan, vaikkei olekaan oikeasti Mä luulen muuten, ettei ymmärrä. Ne vaan puhuu ja puhuu ja ei tajua itsekään :)
    Ilona: Kiitos :) Viis veisaaminen on kivaa, kun oppii sen taidon, että antaa joidenkin asioiden vaan olla. Ollaan kuin ellun kanat, paljon kivempaa.
    Olina: Kiitos :) Minä en kestä myöskään sivistyssanoja, ja toivon, etten lankea niihin. Täälläki ne satavat varmasti myös mereen, mutta joki on lähempänä, tapaan sen joka päivä.

    VastaaPoista
  12. Kaikkien syvällisten kommenttien jälkeen tulee täältä pullapitkoasiaa: sääli, kun koko pitkojuttu on jäänyt melkein historiaan. Pitko pitäisi elvyttää. Muistelen lapsuuden pulleita kotitekoisia, mutta menettelevät kauppapitkotkin. Alkoi oikein tehdä mieli.

    VastaaPoista
  13. Minä niin tykkään tuosta koirakuvasta! Hieno kuvakulma.

    Implementointi oli sana jota kuulin joka päivä vanhassa työpaikassa. Ihme kyllä noita oppi humanistikin käyttämään kun oli pakko.

    VastaaPoista
  14. Pirkko: Pullapitko on hyvää, vaikka olisi kaupankin, totta. Se on sellainen laiskan emännän valinta. Tosin vieraat tulivat parinkymmenen minuutin varoitusajalla, joten siinä ehti vain juosta kauppaan.
    Merja: Kiitos :) Oi, sinä olet valveutunut, minulle tuollaiset sanat ovat ihan hebreaa.

    VastaaPoista
  15. Olette saaneet nopeasti laatikot purettua. Mekin suurin osa purettiin heti ensi päivinä, mutta pari laatikkoa jäi pitkäksi aikaa purkamatta kaappiin - jotain koulupapereita. Toivottavasti viihdytte uudessa kodissa! Syksyisin maisema muistuttaa usein (pointillistista) maalausta!

    VastaaPoista
  16. Tuittu: Joo, minä olen vähän huono kestämään laatikoita, tai no, mun mielestä me ei kyllä oltu ollenkaan nopeita. Kohta pointtilistinen maalaus on kyllä kadonnut, sillä tuuli riipii lehdet jo pois.

    VastaaPoista