tiistai 2. marraskuuta 2010

Ajan nivelet ovat löystyneet


Sorsat laskeutuvat jokeen. Sillan perustuksia lyödään saviseen pohjaan, vuoden päästä kuljemme toiselle puolelle. Joen syvyydessä sukeltajat etsivät hukkuneita käsikopelolla. Sekin tuli yllätyksenä, että vuonoon juuttunut sillivalas oli yli 130 vuotta vanha. Oliko se paikalla, kun U-20 upotti Lusitanian?
Ajan nivelet ovat löystyneet. Nurkan takana odottaa pimeys, kun kävelen töistä kotiin.
Päässä pyörii Audiardin Profeetta.
Juoksemme koiran kanssa pimeillä kallioilla, muurit ja kalterit eivät meitä pysäytä. Lapsi menee piiloon, mutta koira löytää sen aina. Piiloja ei ole, ei kallioiden koloissa, ei pilvisen taivaan alla.
Syön jäätelöä suihkussa, lapsi piirtää joulupukkeja ja kummitukset kiertävät pelilaudan päästäkseen kaappikelloon nukkumaan.

19 kommenttia:

  1. Nurkan takana odottaa pimeys, niin juuri. Ja välillä se hyökkää kimppuun ennenkuin edes ehtii nurkalle saakka, pahus. Koira,ihanuus ja tuo kuvakin, hurmaa minut! Täällä haahuilen, pakoilen sitä asiatekstiä :), mutta voi että, piiloja ei sitten ole...ehkä tästä sitten menen...

    VastaaPoista
  2. Että valas voi elää noin vanhaksi! Minulla on ollut tänään asioiden googlettamisilta ja taidanpa seuraavaksi ottaa selkoa sillivalaista. Ja profeettojakin olen miettinyt sen lukemani kirjan vuoksi.

    Pimeys ei ole piilossa, vaikka piiloon olisi muuten vaikea mennä. Ihana koiran kuva!

    Miten voi syödä jäätelöä suihkussa? (pakko kysyä :))

    VastaaPoista
  3. Joka nurkan takana on pimeys. Voi että kun kolmelta jo hämärtää.

    Minä olen monesti syönyt jäätelöä saunassa, mutta että suihkussa?!?

    Ihanat siniset!

    VastaaPoista
  4. Voi, miten rakastankaan kirjoituksiasi. Että ajan nivelet ovat löystyneet ja kummitukset kiertävät pelilaudan päästäkseen kaappikelloon nukkumaan. Sanasi ansaitsisivat vahvat ja kauniit kannet ympärilleen. Mutta olisiko se sitten ikävää, sellainen rajaaminen, että mikä painettaisiin paperille, ja mikä jäisi tunteena leijumaan ilmaan ja ajatuksiin?

    VastaaPoista
  5. Kiitos taas rauhallisista hetkistä...!
    Ihana tekstien rytmi.

    VastaaPoista
  6. Satu: Tuntuu, että pimeys tulee niin kovin aikaisin ja yllättäen, ei oikein ole tottunut. Toivottavasti se asiateksti lähti sujumaan :)
    Lumiomena: Kai se oli vanhin valas, joka oli tavattu tai jotain sellaista. Surkeaa, että senkin piti ajatua rantaan ja kuolla...suihkussa voi hyvin syödä jäätelöä, jos valitsee sellaisen tuutin tai tikun, toisessa kädessä suihku ja toisessa jäätelö, niin se käy.
    Ilse: Ai, minä taas en ole syönyt saunassa...täytyypä joskus kokeilla. Suihkussakin hyvä yhdistelmä, kuuma suihku ja kylmä jäätelö :)
    Tuittu: Voi kiitos sinulle :) Enpä osaa sanoa, katsotaan, mitä aika tuo tullessaan.
    Huvilassa: Kiitos, kun kävit kylässä :)

    VastaaPoista
  7. "Syön jäätelöä suihkussa." Olet ihana.

    VastaaPoista
  8. Alin kuva on jotenkin levollinen.Koirankävelytysreissu iltahämärissä kuulostaa mukavan tunnelmalliselta.

    VastaaPoista
  9. Minä syön jäätelöni sohvalla. Ihanat sanat: ajan nivelet, ja muuten: ihanaa se kans, että teillä on tuo koira. Oon monesti miettinyt, että sen täytyy olla tosi hyvä juttu!

    VastaaPoista
  10. voi sillivalas! nyt iski kauhea lempeys sillivalasta kohtaan..

    ja pieni kateus siitä ettei meillä ole kylpyammetta jossa voisi syödä jäätelöä, jotenkin se ei voi olla sama asia kuin suihkussa? vai pitäisikö kokeilla?

    VastaaPoista
  11. Piiloja ei todellakaan aina ole, vaikka usein tarvittaisiin. Jäätelön syöminen suihkussa, söitkö salaa, piilossa siis?

    VastaaPoista
  12. jäätelöä suihkussa!

    tuo koira on enemmän kuin koira. ihmeellisen intensiivinen olemus.

    VastaaPoista
  13. Minäkin ihailin eniten tuota koiran kuvaa, hän on niin sielukas...

    Pimeyttä ei voi karata, piiloutua, se on elettävä läpi..

    VastaaPoista
  14. Himalainen: Tai sitten vaan kummallinen...:)
    Ryppymekko: Se on myös hiukan vaarallista, kun loikimme märillä ja liukkailla kallioilla.
    Maijja: Ja sehän on, siis tosi hyvä juttu. Koira laittaa meidät liikkeelle ja tuo hyvää mieltä, kun sen rakkaus on niin pyyteetöntä.
    Outi: Kokeile ihmeessä :) Minäkin haluaisin ammeen, muttei se nytkään onnistunut. Olen sellainen kylpyaddikti (ainakin ajatuksissani). Sillivalasta käy kyllä sääliksi.
    Pirkko: En syönyt salaa, vaikka sitäkin harrastan :) Lapsi kyllä nukkui jo, muuten olisi varmasti halunnut kanssa jäätelön.
    Liivia: Hihih, niinpä, taidan olla outo. Sillä on tosi suloinen olemus munkin mielestä.
    Hanne: Se onkin, tuntuu, että se on kauhean viisas olento. Totta, pitää elää läpi, eikä se minua oikeastaan edes haittaa. Nautin pimeydestä, enkä kärsi mistään kaamosmasennuksesta.

    VastaaPoista
  15. Pimeys on kuin peitto juuri nyt..Ja salaisuuksia sen liepeissä..aika kuluu käsistä- mutta mun nivelet on löystyneet:)
    Kiitos taas kerran sinulle.Ajatusten eteenpäin auttamisesta.Haluan koiran.

    VastaaPoista
  16. Mutta miksi jäätelöä suihkussa? Ja ennenkaikkea: miten?

    VastaaPoista
  17. Maria: Niin on, juuri peitto se on. Mutta minusta on kiva pötkötellä peiton alla. Kiva, jos ajatukset liikahtivat :)
    Laura: Mä olen vähän outo. Se oli sellainen tikkujätski, siksi se onnistui. Toisessa kädessä jätski ja toisessa suihku...teki mieli :)

    VastaaPoista
  18. Raukkaparka aika, kohtalotoveri, lähetän sille kipulääkettä!!! Minusta jäätelö ja suihku ovat loukkaus toisiaan kohtaan, - toinen pilaa toisen:)

    VastaaPoista
  19. Seija: Niinpä! Ei ne minullakaan kovin tiukat ole, nivelet siis. Ja suihku ja jäätelö olivat kyllä ihan sopuisasti yhdessä, kunnes söin toisen.

    VastaaPoista