keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Jäljelle jäävät villiintyneet ajatukset

Kuvat jälleen miehen.
Junassa varoo tökkäämästä vieruskaveria kyynärpäällä, välttää katsekontaktia ja lentää ajatuksissaan.
Miettii viinipulloa, paksuja rukkasia ja koiransileitä korvia.
On poskista kuuma ja jaloista kylmä. Ravintolavaunuun ei jaksa lähteä.
Toivoo, että lumimyrsky on  mennyt sisämaahan.
Tampereelta Turkuun ehtii lipua Keralan kanavia, haaveilla kaulurista, syödä sushia ja rei´ittää ajatuksia.
Hienot ajatusrakennelmat sortuvat kuin palikkatorni. Jäljelle jäävät villiintyneet ajatukset, viinipullo ja vesi juojaansa vailla.
Malja teille ystävät!

14 kommenttia:

  1. malja sinulle! (ja voi sorsa parkoja alimmassa kuvassa, en kestä katsoa niitä talvisin)

    VastaaPoista
  2. Voi teità siellà pakkasen maassa! Punaviini làmpiàmààn, hieman glògimausteita ja ei kun nauttimaan - villasukat jalassa. Tsemppià. Mistàs nuo kaksi ylintà kuvaa ovat, kysyy utelias tietàmàtòn.

    VastaaPoista
  3. Skool! Kuten kolmevuotiaani vaatii aina ruokapöydässä ja laulaa päälle paljon onnea vaan. Ei ihme, jos viinipullo on mielessäsi näillä (ihanilla!!!) talvikeleillä. Sinä taidat matkustaa paljon junalla?
    Ylin kuva on jännä, kuin merenneito sukeltaisi hyiseen jokeen.

    VastaaPoista
  4. Outi: Kiitos ja kippis! Minustakin ne ovat niin surkeita.
    Lissu: Joo punaviiniä kuluu nyt reilusti :) Muuten tästä ei vaan selviä. Ylimmät kuvat ovat täältä Turusta. Siinä on Acmin Kühnin teos Harmonia eli valaan pyrstö. Minä pidän tuosta työstä kovasti.

    VastaaPoista
  5. Lumiomena: Skool! Sinulla on viisas kolmevuotias. Minustakin ilma on ihana, mutta oli kylmä, kun tulin illalla kotiin. Matkustan junalla joo aika paljon. Aamulla suuntana vuorostaan pääkaupunki :)

    VastaaPoista
  6. Minä hipelsin viinipulloja tänään ja odotan sitä, että voisin avata punaisen sellaisen. Haluan vain ensin rauhaisan päivän sitä varten, mutta taitaa mennä jouluun.

    VastaaPoista
  7. Villiintyneet ajatukset kuulostaa hyvältä:)

    VastaaPoista
  8. Hippitytön kanssa samoilla linjoilla. Villiintyneet ajatukset vievät pitkälle.

    VastaaPoista
  9. Hieno pyrstö. Jostakin luin eilen, etä punaviini on tehokkaampaa kuin diabeteslääkkeet. En kyllä nyt enää muista, mihin se niin hyvin tehosi. Ja hyödyttääkö mitään, jos ei ole diabetesta. Ilahduin silti uutisesta, niin kuin ilahdun aina kun viiniä, suklaata tai jotain muuta herkkuani kehutaan lääkkeenveroiseksi ;)

    VastaaPoista
  10. Minäkin ajattelen viiniä (huomenna sitten) ja kippistän kyllä sinulle ja näille mahtaville lauseillesi, jotka niin usein jättävät ihan sanattomaksi. Täällä siis roikun edelleen, vaikka välillä hiljaisena. :)

    Koiran korvat on muuten niin ihanan sileät, että niitä rapsuttelisi päivät pitkät.

    VastaaPoista
  11. Satu: Voivoi, minun ei tarvitse odottaa rauhallista päivää, onneksi :)
    Hippityttö: Ne ovatkin :)
    Liina: Vievät ainakin Tampereelle ja Turkuun.
    Lumikko: Minä pidän tuosta taideteoksesta. Mahtava uutinen! Ei minulla tosin ole diabetestä, mutta ei toivottavasti tulekaan, kun juon viiniä :) Samoilla linjoilla siis.
    Ansku: Kiva, että roikut, ei tarvitse mitään sanoa. Ne ovat paljon sileämmät kuin muu karva, se on hassua.

    VastaaPoista
  12. Joskus tekisi mieli tökätä kyynärpäällä, herättää vieruskaveri ja samalla itsensä, katsoa mitä tapahtuu. Mutta joskus tuntuu hyvältä välttää katsetta, vaikka vieressä ei istuisi edes vieras vaan tuttu.
    Ikävöin koirankorvia, enää ei ole mitä silittää. Tuli myrsky, mutta ei lunta tänne asti sisämaahan.
    Juon illan maljaksi haaleaa teetä ja palaan peiton alle.

    VastaaPoista
  13. Kamomilla: Se olisikin kivaa, minä usein mietin tuollaisia, että mitä tapahtuisi jos...Minä en uskalla edes ajatella sitä aikaa, kun koiraa ei enää ole. Minäkin join tänään teetä, oli kamalan kylmä.

    VastaaPoista
  14. Sain eilen kuulla kotona pienen saarnan siitä, kun mietin niin kovasti, että mitä jos. Miehen mielestä on parempi, että elää vaan tätä päivää, eikä ihmettele mitään tulevia. Viisasta olisi varmaan juu, mutta joskus pitää jossitella.

    Koitan olla ajattelematta, että meidän koirapapan korvia saa silitellä enää vain tovin.

    Mutta koirankorvista tuli myös se mieleen, että vaikka en ole muutamaan viikkoon käynyt tallilla, niin tänään on tallin tuoksu tullut nenään parikin kertaa. Niin voimakas on joskus mielikuvitus.

    VastaaPoista