torstai 23. joulukuuta 2010

Täällä asuu pullon henki


Opin tänään uuden sanan: lepohengenahdistus.
Se olisi kamala tila, onneksi sydäntäni ei lepääminen ahdista yhtään. Päinvastoin. Minulla on hyvä lepohenki.
Mies kertoo tarinaa tuttavastaan, joka päivänä eräänä pieraisi. Sen jälkeen hän totesi: "Henget puhuvat".
Meilläkin ovat usein äänessä. Taitaa tämä olla varsinainen henkien talo.
Turmelus ei ole kaukana, sillä täällä asuu myös pullon henki ja sekin haisee. Ajattelin kuitenkin kutsua sen taas tänään käymään pikaisesti.
Luvassa siis henkien taistelu.
Ja koska nyt olin kovin henkisellä päällä on vielä pakko todeta, että Riemukasta joulua kaikille! Vaan älkääpä juhliko liikaa, siinä voi mennä se naimalla saatu henki.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Meille annettiin kartanon avaimet


Sillä naisella on runoja silmissä. Se kuuluu korpeen, vaeltamaan vaaroille, puhumaan Larin Paraskesta. Ostan häneltä koruja, koska ne kertovat tarinoita, joita kukaan ei ole vielä kertonut.
Halusin joulukuusen ja sen mukana 200 000 ötökkää kotiini. Pikkuruisia hämähäkkejä vipeltämään listojen alle. Pitää suojella vähemmistöjä, antaa koti kodittomille.
Matkustan Myllypuroon ja mikä siinä on, että siitä tulee mieleen vain pommit ja ruokajonot, vaikka siellähän on samanlaista kuin lapsuuden maisemissa. Sopisin sinne, ei tarvitsisi olla olevinaan. Olisin vaan naama näkkärillä.
Ne puhuvat junassa arvoituksia: ”Oli ensimmäinen kokous ja meille annettiin kartanon avaimet". Kuulostaa ihan jännärin alulta tai sitten se on joku uskonnollinen vertaus. Meillä avataan kolkuttavalle, sillä summeri on rikki.
Nenä ja hiirikäsi on aamusta iltaan jäässä.
Maailmassa lähetetään 35 miljardia sähköpostia päivässä, niistä 18 tuli tänään minulle.

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Miks hämmästyitte säikähtäin


Päivät ovat pumpulia.
Miks hämmästyitte säikähtäin, laulaa lapsi.
Seison varpaillani, sinun takiasi maailma on hullu luminen pallo, jota iso käsi heiluttaa.
Lue huuliltani, älä lopeta. Hiutaleet satavat vinossa ikkunani takana kynttilät lepattavat.
Kuusia autojen katoilla, olen hassu nainen vailla järkeä. Miehellä on sello selässä ja karvalakki päässä.
En jaksa murehtia mistään stressata. Kohta ripustan lasipallot kuuseen ja odotan ihan rauhassa.
Postinkantaja on pieni poika, joka kerää rahaa pleikkariin.
Meillä käy vieraita, vaihtelemme vaivihkaa paketteja, lapsilla on punaiset posket ja odotuksesta sykkivä sydän. Koira vapisee, kun näkee ruokaa.
Kurkistan ovisilmästä ja näen sen, joulu on jo ovella.
On typerää, jos mikään ei riitä. Helpompaa, jos tämä riittää. Seinät ja katto. Katettu pöytä. Ihmiset sen ympärillä.
En halua lähteä tästä huoneesta mihinkään. Odotan, että lumi ottaa minut panttivangiksi. Herään purojen solinaan.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Venetsia VII

Venetsia on silhuetti kultaisessa taivaanrannassa.
Rialton markkinoilla tuoksuu kala. Hummeri kävelee pöydän poikki. Täällä on merten väki pöydällä: sardiinit, rauskut, simpukat, mustekalat ja merianturat. Laguunisaarten puutarhoissa kasvavat artisokat.
Gondoli veistetään pyökistä, kirsikasta, jalavasta, kuusesta, lehtikuusesta, lehmuksesta, mahongista, tammesta ja saksanpähkinäpuusta. Keskilaitojen merihevoset nyökkäävät, kun gondolimme lipuu Rialton sillan alta. Seitsemän kerrosta mustaa lakkaa, satoja vuosia, olkihattu ja musta kylki.

Venetsia VI

Venetsialaiset pesivät tänään pyykkiä. Kaikki kujat täynnä kuivuvia vaatteita.
Me kuljemme Castellon itäisissä osissa ja juomme valkoviiniä meren rannassa.Aurinko lämmittää niin, että posket punoittavat.Kuin maaliskuu meren jäällä. 
Kampaniilin kellot soivat kuolemaantuomituille, senaattoreille, töiden alkamisen ja lopetuksen ja puolen päivän merkiksi. 
Kun aurinko laskee, jokaisen nurkan takana naamio virnistää. Silloin luikitaan viinibaariin piiloon ja lyödään pöytään valttikortit.
Yöllä sydämen sokkeloihin eksyy jokainen.

perjantai 10. joulukuuta 2010

Venetsia V


Olemme eksyneet Venetsiaan, kävelleet kaupungin laidalta toiselle. Katosimme kartalta. Löysimme toisemme.

Olemme eksyneet Paolon juhliin ja löytäneet Katariina Sienalaisen jalan. Katariinan pyhäinjäännöksiä on siellä täällä, minä haluan, että osani löytyvät yhdestä paikasta. Vesi on vihreää ja taivas sinistä. Huomiseksi on luvattu kylmää ja aurinkoa. Me menemme puistoon, ehkä laivaan, ehkä saareen.