keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Syytetään helmoja


Monet käy maalaamassa aamun bussin ikkunan taakse.
Kävin eilen katsomassa Sofia Coppolan uusimman, tänään juon reilua kahvia Liisankadulla ja saan tyylipisteet krishnalta. Olen kuulemma päivän aristokraattisin ilmestys. Syytetään helmoja.
Unicefin feissaaja seisoo Narinkkatorilla mappi päälaella keikkuen ja kädet levitettyinä sivulle. En jää seuraamaan, mikä liike tulee seuraavaksi.
Bossaliinassa juon lattea, mutta tunnelma ei ole lattea. Päinvastoin. Tapaan sokkotreffeillä erään ihanan ihmisen. Lämpöisen, viisaan ja hauskan. Sinä tiedät, kiitos.

23 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä päivältä. Ollappa edes joskus aristokraattinen ilmestys, ihan ei heti tule mieleen miten siinä onnistuisi. Toisissa on synnynnäistä ylväyttä, tapa kantaa itsensä.

    VastaaPoista
  2. Hih,ihana tuo aristokraattisin ilmestys! Mikä teki sinusta niin erityisen aristokraattisen jos saan kysyä? :) ..siis muu kuin helmat:)
    Ja voi juku,Bossaliinaan(kin) on päästävä seuraavalla Turun reissulla!

    VastaaPoista
  3. Merruli: Oli tosi hyvä päivä. Minua nauratti tuo aristokraattinen ihan kamalasti, kaikkea muuta olin kyllä omasta mielestäni, kun oli juuri juoksemassa bussiin. No, sai ainakin hetkeksi huomioni.
    Niina: Eikös vaan :) Varmaan ne oli kuule pitkät helmat. Mulla on sellainen 15 vuotta vanha musta mekko, jossa on sellainen rypytetty helma. Se on aika kaunis,mutta vähän erikoinen. Lapset sanoo, että näytän matamilta. Bossaliina on ihana paikka, kannattaa ehdottomasti käydä.

    VastaaPoista
  4. Olet lentänyt helmat"hampaissa" :D sanoi mieheni isä aikoinaan kun lensin poikaansa tapaamaan tuulta nopeammin..Liisankatu on ihana katu.
    Hyvää viikon jatkoa sinulle♥

    VastaaPoista
  5. Olisipa kohteliaisuus jos joku kutsuisi minua aristokraattiseksi. Sain, ostin, tai oikeastaan vähän niin kuin jouduin ottamaan yhdeltä krishnalta sellaisia kookospalloja. En muista olivatko ne hyviä, mutta näen sen saman krishnan aina eri kaupungissa ja luulen, että hänkin muistaa minut.
    Mies sanoi, että sen silmissä oli maailmankaikkeus ja linnunrata.

    VastaaPoista
  6. Maria: No juu, niin varmaan. Minä puolijuoksin, että ehdin bussiin. Inhottaa myöhästyä ihan vähän bussista. Liisankatu on kiva. Ja olin siellä sellaisessa kivassa kahvilassa, Espresso Edge. Voi suositella.
    Solen: No minuakin se hämmensi. Siksi varmaan rupesin hämmentyneenä nauramaankin. Minä en sitten ostanut mitään, enkä pysähtynyt edes juttelemaan, kun juoksin kiireesti bussiin. Olipa ihanasti sanottu, silmissä maailmankaikkeus...nyt kun kirjoitin tuon, muistin, että ajattelin niin lapsesta, kun se syntyi ja katseli minua. Että sen pienissä silmissä oli maailmankaikkeus.

    VastaaPoista
  7. Nähdäänkö seuraavaksi Bossaliinassa? Olen sinne jo monta kertaa aikonut mennä, mutta en ole vielä päässyt.

    Aristokraattinen kuulostaa ihastuttavalta!

    VastaaPoista
  8. Bossaliina kuullostaa sellaiselta mukavan pehmeältä ja rennolta. Hyvältä. Hyvä laittaa korvan taa Turku vinkkejä, sinne suunnille ollaan tulossa.

    VastaaPoista
  9. Pitäskö munkin laittaa helmat heilumaan ja letittää nuttura päälaelle..
    vaihtaa kumpparit saapikkaisiin ja minut huomattaisiin=)

    VastaaPoista
  10. Laura: Ehdottomasti, nähdään vaan siellä. Soitellaan, olisikin kiva taas tavata ja päivitellä maailmaa.
    Jonna: Oikein mukava paikka, kannattaa painaa korvan taa. Tännekö päin te olette tulossa? Ihan mahtavaa, tervetuloa :)
    Hanne: Joo, nimenomaan, helmat ja nuttura. Se on se salaisuus :)

    VastaaPoista
  11. Hieno kuva!!

    Päivän aristokraattisin ilmestys, onpas ihanasti sanottu. Ehdottomasti hieno kohteliaisuus.

    Mitä tykkäsit Coppolan uusimmasta? Ajattelin käydä kans katsomassa sen.

    VastaaPoista
  12. Luin ensin tätä blogipäivitystäsi puhelimeni avulla (minulla on paha tapa surffata netissä nukuttaessa viisivuotiastani; hän tarvitsee edelleen kädestäpitelijän saadakseen unta ja niinpä pidän häntä kädestä kiinni toisella kädellä ja samalla salaa surffailen puhelimella) ja näin kuvassa jotain dalimaista - ikään kuin jättikuutio leijailisi aavikolla.

    Me ollaan tänään liikuttu samoilla tienoilla. Ties vaikka tulit vastaan, aristokraatti! :)

    VastaaPoista
  13. Varsinais-Suomeen kyllä! Lähempänä Turkua kuin Helsinkiä sitten ollaan. Ja se tuntuu aika uskomattomalta.

    VastaaPoista
  14. Celia: Kiitos. Minustakin se oli kauniisti ja hämmentävästi sanottu. Lapsena olisin halunnut olla Monacon Caroline :) Pidin leffasta. Se oli coppolamaisen hidas. Siinä ei tapahtunut paljonkaan, mutta silti tapahtui, paljon. Pidän siitä, kun näyttelijät ovat kuin eivät näyttelisikään. He vain ovat.
    Lumiomena: Dalin kuutiohan se siellä lensi :) Oi, hassua, että sitä voisi tulla vastaan, eikä tunnistaisi. Vaikka tuntee, muttei kuitenkaan tunne.
    Jonna: Okei, kivaa. Tulette sitten joskus Turussa käymään :)

    VastaaPoista
  15. Minustakin näytit vähän aristokraattiselta siinä yhdessä Venetsian kuvassa, vaikkei siinä näkynyt edes helmoja :) Espresso edge on kiva, meidän Helsingin kämppä on ihan siinä nurkilla, joten Liisankatua on kävelty sadat, ellei tuhannet kerrat.

    VastaaPoista
  16. Lumikko: Kiitos :) Tuo oli tosiaan mukava kahvila, sopivan rento minun makuuni. Ja kahvi oli hyvää. Teillä on kämppä aika kivoilla nurkilla, kelpaisi kyllä minullekin.

    VastaaPoista
  17. Tuli tästä mieleen kun menin noin sata vuotta sitten Kurussa matkahuollon baariin. (En nyt jaksa selittää miksi.)
    Arvaatte kyllä millaista sakkia sellaisissa istuu.
    Yksi mies (kaikki siellä ovat miehiä) sanoi mulle; olet ehdottomasti komein Kurussa käynyt nainen!
    Musta tuntuu että siihen riitti yksinkertaisesti se että oli nainen;-)

    VastaaPoista
  18. Olipa kiva kun laitoit linkin kivaan kahvilaan. Näin sitä löytää paikkoja sitten kun pääsee käymään kulttuurikierrokselle Turkuun ja kahvihammasta kolottaa!

    VastaaPoista
  19. Hyvä kun Liisankadulla ja Narinkkatorilla liikkuu aristokraattisia ilmestyksiä! Semmoiselle on tilaus tässä kovasti epäaristokraattisessa kaupungissa.

    VastaaPoista
  20. Tuo kuva on ihan uskomattoman hieno. Ohhoh, kertakaikkiaan. Kuvittelen sen seinänkokoisena.

    Ja paitsi aristokratia, myös ihana viehkeys on läsnä siellä missä sinäkin.

    Kahvi, keskustelu, kahvila ja kävely: ihanasti kuplivia kaikki!

    VastaaPoista
  21. Varmaan vaikuttava näky tuo Monet´n maalaama aamu bussin ikkunan takana. Oliskin aika kiva kun vois aina tilata aamun eri maalareilta :) Yhtenä aamuna Picassoa toisena Simberiä tai Rissasta. Aristokraattiseltakin tahtoisin näyttää, mutta ainut yhtäläisyys taitaa tällä hetkellä olla jonkinlainen menneen ajan leima kasvoissa:)

    VastaaPoista
  22. Voi mikä päivä, enkä yhtään epäile, ettetkö olisi ollut se ylväin ilmestys!

    VastaaPoista
  23. Violet: Minusta se kuulostaa hienolta: Komein Kurussa käynyt nainen. Se on nimenomaan komeaa. Jotenkin uljasta.
    Dahlia: Tuo on tosi kiva kahvila, ei liian fiini, vaan sellainen helposti lähestyttävä tapaus.
    Pirkko: Minusta en kyllä ole ollenkaan aristokraattinen, kaikkea muuta :)
    Minä: Kiitos kovasti, kaikesta. Kuplitaan taas pian yhdessä :)
    Seija: Se oli jotenkin epätodellinen. Yritin tallentaa sen, mutten nyt tiedä, onnistuiko. Minä haluaisin nähdä aamun Simbergin tapaan. Minullakin on tuo menneen ajan leima :)
    Eilen tänään huomenna: Oli ihana päivä, ylväydestä en kyllä tiedä :)

    VastaaPoista