sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Tehtiin tuulta ja ukkosta

Ihana lauantai tyttären kanssa Helsingissä.
Pentti Sammallahden näyttelyssä pikkuinen tyttö rallatteli Risto Räppääjää, koira nukkui lehmän selässä ja jokainen kuva oli elämänkerta. Sekunnissa iäisyys.
Teatterimuseossa lapsetti. Kokeiltiin roolivaatteita, tehtiin tuulta ja ukkosta, kuvattiin säätiedotuksia ja vaihdettiin Veikko Sinisalon pään tilalle omat päät.
Nepalilaista syötiin, kirpputoreilla shoppailtiin ja lopuksi käytiin katsomassa tämä. Kun ihminen haluaa kaiken, hän ei lopulta saa mitään. Samat asiat voivat tehdä meidät onnellisiksi tai onnettomiksi. Pasi Lampela on nerokas.
Ja illalla bussissa tytär kertoi monta vitsiä, joista yksi oli tämä: Mitä eroa on ruotsalaisella ja sipulilla? Sipulin pilkkominen itkettää...

23 kommenttia:

  1. Kiitos teatterivinkistä!
    Tuo Tuomiokirkon valotaideteos on huippu. Oltiin siellä alkuviikosta paukkupakkasessa. Värit ja musiikki täydensivät erinomaisesti toisiaan - ja säätä.
    Hyvää alkavaa työviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  2. te tehopakkaukset!
    hyvä kun kerkeen päivässä kahvit keittää.

    sitäpaitsi missä mun lapset on? kukaan kertonu mulle yhtään vitsiä pitkään aikaan.

    pätkääkään en ole kade.

    VastaaPoista
  3. Ihania , kertovia, vaikuttavia kuvia..
    Olen kaivannut niitä, sekä
    sanojasi..=)

    "Kun ihminen haluaa kaiken, hän ei lopulta saa mitään"..näin on, tähän halusin jäädä..
    entä toisin päin?

    VastaaPoista
  4. Linnea: Me osuimme paikalle sattumalta. Ihmettelimme, mitä musiikkia tuolta kuuluu...se oli tosiaan ihan vaikuttava juttu. Yllätti. Kiitos samoin sinulle!
    Ritva: No joo, välillä ollaan tehokkaita :) On pakko käyttää koko päivä hyödyksi, kun kerta matkaan lähtee. Kotona sitten ollaan vaan ja löllötellään. Minäkin hekottelin vitseille, yhden aikaan yöllä ne kummasti naurattivat.
    Hanne: Kiitos. Minustakin tuo ajatus oli aika tosi...jos ei halua mitään, saako sitten kaiken? En tiedä. Muutenkin minusta oikeastaan tuntuu, että maailma on aika epäreilu paikka.

    VastaaPoista
  5. Voi Sammallahden tahtoisin nähdä!

    VastaaPoista
  6. Heh, jäi tuo vitsi naurattamaan...vaikka tarkemmin ajatellen hauskuudesta en tiedä, mutta eipä taida olla tarkoituskaan niin tarkasti ajatella :)

    On pitänyt sanoa aiemminkin, kun tätä blogiasi on tullut seurattua pidemmän aikaa, että pidän todella tavastasi kirjoittaa ja kuvata. Eritoten kuvat ja jutut Turusta on lähellä sydäntäni ;) Kiitos niistä!

    VastaaPoista
  7. Hyviä värejä kuvissa! Ensimmäinen on niin söpösti retro.Oikeastaan myös niin kuin jostain elokuvasta.

    VastaaPoista
  8. Kuullosti niin kivalta!

    Minä uskon kanssa vakaasti, että ihminen on onnellisempi jos haluaa vähemmän. Mutta jotain pitää haluta, muuten ei ole intohimoakaan.

    VastaaPoista
  9. Hei Kirjailijatar, hyvää alkanutta vuotta!
    Sammallahden kuvat on hienoja, äiti-tytärpäivät ihania. Teatterimuseo on kokematta, kiitos vinkistä! Tekstisi ja kuvat taas niin oivaltavia ja osuvia ja kauniita!

    VastaaPoista
  10. Voi mikä ihana lauantai, tuollaisia tarvitsee välillä ja sitten voi jälkeenpäin pieninä palasina jakaa sitä yhden päivän suurta iloa tavallisiin päiviin.
    Sammallahden näyttely, voih!

    VastaaPoista
  11. Tykkäsin näistä kuvista! Saiko näyttelyssäkin tosiaan kuvata? Tekemiset niin kivasti nidottu tekstiin ja jos on sama tuo Napalilainen, jossa olen käynyt, niin ruokakin taisi olla hyvää.

    VastaaPoista
  12. Niin paljon ihania, ihania jutuja tullut tänne blogiisi. Kiitos kaunis Kirjailijatar!!

    Junassa vieressäni istui pieni tyttö, joka katsoi matkan aikana seitsemän kertaa Risto Räppääjä ja polkupyörävaras- elokuvan näytöltä. Huomasimme lapsen kanssa rallattelevamme samoja lauluja jo Kannuksen kohdalla. Tampereen vaiheilla osasin jo vuorosanat ulkoa:)

    VastaaPoista
  13. Sederholmin Talon Yö Helsingissä -näyttelyssä olin eilen!Ja mietin kenties ohitimme toisemme Tuomiokirkolla :D
    Äiti-tytär päivät ovat luxushetkiä elämän arjessa.Ja kiitos.
    Kauniita kuvia rakkaasta kaupungista.
    Ja vitsit:D meillä kolmas tytär ...

    VastaaPoista
  14. Huu, mikä vitsi! Meillä tytär on nyt alkanut tajuta joitakin vitsejä ja naureskelee niille ennen kuin ehtii aloittaa kertomista.

    Teillä oon ollut ihana päivä. Mitä luulet, viihtyisikö viisivuotias teatterimuseossa? Me koluamme museoita lasten kanssa, mutta koetamme valita sellaisia, joissa lapset jaksavat olla (Hvitträsk ja Halosenniemi ihastuttavat heitä, Ainola jostain syystä ei, Rautatiemuseo ja Eläinmuseo ovat takuuhittejä).

    VastaaPoista
  15. Merja: Sammallahti oli hyvä. Monipuolinen näyttely ja minun mielestäni laaja.
    Uusi Aamu: No joo, tuo vitsi ei ollut parhaimmasta päästä, mutta niin lyhyt, että muistin sen vielä tänään. Ja kiitos sinulle kauniista sanoista :)
    Ryppymekko: Kiitos, halusimme ajella vähän metrolla ja aamupäivästä oli vielä aika hiljaista.
    Liivia: Totta! Jotain pitää haluta. Haluaminen on usein liikkeelle paneva voima. Kun tietäisikin sen, että milloin pitäisi tyytyä siihen mitä on ja milloin pitää pyrkiä johonkin muuhun...näitä ikuisia kysymyksiä.
    Leena: Kiitos, näyttely oli hieno ja Teatterimuseo on hauska paikka. Siellä aikuinenkin rupeaa väkisinkin leikkimään :)
    Himalainen: Yksi päivä tuntuu melkein pitemmältäkin lomalta, kun viettää sen kuin turistina ulkomailla, se on hauskaa. Välillä tehdään tytärten kanssa näitä reissuja.
    Martta: Otin näyttelystä vain tuon yhden kuvan ulko-ovelta, en kylläkään kysynyt saako kuvata. En sitten kuvannut tuon enempää. Loput kuvat ovat Teatterimuseosta.
    Celia: Kiitos kovasti, minäkin olen iloinnut, kun sinä olet palannut :) Seitsemän kertaa! Se on jo ihan mieletön suoritus, todellinen fani siis. Mutta onhan se hauska elokuva ja tarttuvat laulut.
    Maria: Ehkä ohitimmekin :) Hassu juttu. Me emme ehtineet useampaan näyttelyyn tai halusimme myös vähän shopata, kuuluu päivien ohjelmistoon. Ja kyllä, tuollaiset päivät ovat ihania.
    Lumiomena: Huu, eikös vain. Oli niin lyhyt, siksi jäi mieleeni. En muuten muista vitsejä ollenkaan. Meillä oli tosi kiva päivä. Ja luulen, että 5-vuotias viihtyisi siellä juuri erinomaisesti. Saa kokeilla valo- ja äänilaitteita, roolipukuja, voi näytellä näyttämöllä, ihastella nukkeja, kokeilla tehosteita...me ainakin viihdyimme tosi hyvin!

    VastaaPoista
  16. Heipähei:) Oliko päätepysäkki hyvä, helsinki viikonloppu edessä parin viikon kuluttua ja mukavaa tekemistä jo suunnittelen, kannattaako siis mennä katsomaan? mies menee skotlantiin, minä helsinkiin...epäreilua!
    Kunpa mäkin joskus pääsisin/saisin aikaiseksi mennä kaksin lapsen kanssa johonkin, tarkoitan yhden lapsen kanssa kerrallaan, aina koko kolmikko mukana, eikä se ole laisinkaan sama. Tuo pitää laittaa uudenvuodenlupaukseksi, jokaisen lapsen kanssa erikseen oma päivä!

    VastaaPoista
  17. Säästin sinut täksi aamuksi. :) En edes tiennyt, että Teatterimuseo on olemassa! Ja Sammallahden näyttely on kaukainen haave vain, huoh. Hyvät vitsit tyttärellä! :)

    Hyvää uutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  18. Eiii, mikä ihanuusnäyttely jäikään huomaamatta!? Kamalaa. Kerro nyt vielä missä se oli, että oikein voin harmitella.

    Ja teatterimuseokin! Sellaiseen täytyy kesällä viedä tuo meidän keskimmäinen, oikea imitaattori.

    Meidän viikon vitsi liittyy myös Ruotsiin: Miksi Ruotsin laivalle mennessä pitäisi muistaa kolme vitsiä? Henkilökunta sanoo hyvästellessä: "Hoppas ni har trivits om bord".

    VastaaPoista
  19. Annakaisa: Päätepysäkki oli hyvä, intiimi, aika raskas, osuva, tosi. Käsikirjoitus oli mielestäni hvyä ja näyttelijät samoin. Oli kiva katsoa teatteria niin pienessä tilassa vaihteeksi. Mutta on Helsingissä kenties parempiakin näytelmiä menossa, luulisin. Minusta on kiva tehdä lasten kanssa kahdestaan asioita, ehtii ikään kuin keskittyä aina yhteen kerrallaan. Toivottavasti tekin pääsette johonkin ihan kahdestaan :)
    Ilse: Säästit minut aamuksi, kuulostaa kivalta :) Teatterimuseo on vierailemisen arvoinen ja nimen omaan lasten kanssa.
    Vilijonkka: Nyt sun vitsisi nauratti mua täällä :) Näyttely on valokuvataiteen museossa Kaapelilla. Se oli vielä aika laajakin, tai me ainakin kiersimme sitä aika kauan. Teatterimuseo on muuten samassa paikassa ja minäkin aion suunnata sinne vielä pienemmänkin kanssa.
    Hippityttö: Se on muuten hieno väri, totta!

    VastaaPoista
  20. Nepalilaista täällä maalla hiukkasen kaipaa, tai muistelee kaiholla. Teen sitten itse, sen sorttista. Pasi Lampelaa olen minäkin aina ihaillut, jotain nähnyt, pidän erikoislahjakkaana. Hienot kuvat tässä taas.

    VastaaPoista
  21. Kiitos tiedoista. Vai on valokuvataiteen museo nykyisin siellä. Joskus ammoisina aikoina se oli Makkaratalossa, mutta siitä lienee jo monia vuosia. Kesällä ryhdistäydyn ja suuntaan siis Kaapelille.

    VastaaPoista
  22. Huhhuh, mikä vitsi!

    Teatterimuseossa on kyllä kovasti mukava tunnelma. Mua vaan harmitti, kun en mahtunut juuri mihinkään niistä kaikista ihanista hepeneistä siellä takahuoneessa...

    VastaaPoista