tiistai 15. helmikuuta 2011

Pakkasen helisevässä syleilyssä


Eilen juhlittiin: syötiin pizzaa, pelattiin korttia ja väännettiin kättä.
Aamulla ajatukset jäätyivät pakkasessa. Pakkashengityksen tanssi kuin elokuvissa.
Tämän kaupungin ihmiset ovat aamulla suoria seipäitä, marionettinukkeja, joiden nivelet ovat kangistuneet pakkasen helisevässä syleilyssä.
On sellainen olo, että voisi ottaa kiinni tuulimyllyn lavasta ja kohota korkeuksiin.
Minulta lohkeaa kynsi, ei yhtään hauskaa juttua nyt. Tuuli kynsii talon nurkkia.
Lapsen mielestä olen ikivanha ja laiska.
Muistakaa, kun kurkien ääni kuuluu, ei enää pidä kulkea jäitä pitkin toiselle rannalle, jossa rakkaat seisovat ilta-auringossa meitä odottaen.


33 kommenttia:

  1. Vertaus pakkasajan ihmisistä ja suorista seipäistä tai marionettinukeista on viehättävä - kuin pakkasmaailmaan sijoittuva satu! Ja jotain muuta kuin iänikuinen vertaus michelinukkoihin.

    Pakkanen on samaan aikaan väsyttävää ja ihanaa. Että saa elää tällaisessa talvessa!

    VastaaPoista
  2. Jäätäviä kuvia, kyllä kylmä on kaunista...
    Lapset aamulla melkein itkivät, että koska tää talvi loppuu? Siihen en osannut vastata. Jotenkin hauskaa tämä pakkanen kun voi melkein lyödä överiksi pukeutumisen kanssa ja olla niinkuin ihmiset siinä "villi pohjola"-sarjassa; karvahattuja, paksuja villasukkia ja paitoja, monta kerrosta puseroita. Tällainen saa ihmiset rentoutumaan. Ei tarvitse olla tyylikäs, toisaalta omallatavalla tuo talvityyli just on tosi tyylikästä. Onneksi ei ole sellaista työpaikaa, jossa tarvitsisi pukeutua jakkupukuun :)
    Eilen just kuulin radiosta että kurkien huudolla oli joku merkitys, mutta se unohtui jo, liittyi myös rakastettuun.

    VastaaPoista
  3. Lumikuningattaren henkäys on nyt ulkona läsnä, kivipaasiksi muuttuvat kaikki muut paitsi alakoululaiset tässä säässä. Voi, kurjet, muistan kuinka luonto jo solisi ja sirkutti, kun ne saapuivat viime vuonna.

    VastaaPoista
  4. Ai että miten hieno tuo viimeinen lause onkaan! Piti lukea moneen kertaan ja jakaa se ajatus miehenkin kanssa. Mahtavasti sanottu ja totta.

    VastaaPoista
  5. Lumiomena: Se voisikin olla satu...en tullut ajatelleeksi. Minusta kyllä tuntuu ihan Michelin-ukolta, kun kuljen villapaidoissa ja karvalakissa.
    Annakaisa: Minustakin tämä talvi on ollut ja on tavattoman kaunis. Nautin joka hetkestä, pakkasestakin. Minä ainakin olen juuri sellainen pyntätty tyyppi, kahdet tumput, karvalakki, villapaita yms. Tyylikkyys ei ole kyllä koskaan ollut vahva lajini.
    Merruli: Sekin on totta, hienosti sanottu. Lapset jaksavat tosiaan juosta tuolla ja niillähän on suorastaan hiki :) Minä vain mennä viipotan vällyissäni.

    VastaaPoista
  6. Riia: Kiitos kovasti. Kuulin juuri tuon vanhan sananlaskun kurjista tänään, se oli minulle uusi. Että kun kurjet tulevat, ei kannata enää mennä jäille.

    VastaaPoista
  7. Sananlaskut ovat kivoja! Ja nyt mietin vain niitä kurkia koko ajan..että kuinkakohan pian mahtavat tulla tänne kaakattamaan:)

    Tämä pakkanen on yhtäaikaa ihan ihanaa ja kamalaa. En oikein tiedä kumpi voittaa..mutta pilkkihaalarit huolisin kyllä heti.

    VastaaPoista
  8. Oi jos ovat suoria ja ihanaa jos näin on! Joogaaopettavan silmään kaikki ovat niin kiinni ja sulki kun on tälläistä ja muutenkin... Kuvat ovat kauniit, kauniit , kauniit! Täällä pelätään, että talo palaa, eläimet jäätyy kuoliaaksi ja vedet vaan putkiin, mutta kaunista täälläkin!

    VastaaPoista
  9. Niina: Minä olen vielä nauttinut tästä talvesta, pakkasestakin. Jotenkin tuntuu, että talven kuuluu olla tällainen, kylmä. Pilkkihaalarit voisi kyllä olla hyvät.
    Kirsimarja: Sulki nämäki ihmiset on...siis kiinni sillä tavalla, että kulkevat pystysuorina ja nivelet taipuvat nihkeästi, jos ollenkaan. Kiitos kovasti. Talo palaa? Kun laitatte tulia niin paljon? Toivottavasti ei sentään.

    VastaaPoista
  10. Tulisijat hirvittää ja ovat ihania yhtä aikaa... Rintakehä on ihmisillä kiinni ja hartiat ihan lysyssä, taitaa olla ulkona itselläkin.

    VastaaPoista
  11. Olen samaa mieltä, että talven kuuluu olla kylmä :) Ja nuo jääkuvat on niin ihania. Tuo kurki sanonta oli mullekin ihan uusi. Tosin enpä muista miten usein olen kiinnittänyt huomiota siihen, että miten kurjet liikkuvat. Ehkä tästä eteenpäin siis kiinnitän :)

    VastaaPoista
  12. Enpä ole koskaan nähnyt yhtä kipakkaa jääpuikkoa kuin tuo kyömynokkainen yrmy toiseksi viimeisessä kuvassa!

    VastaaPoista
  13. Minäkin pidän talvesta. Ihmettelen usein, miten valtaosa Suomen asukkaista vihaa pakkasta ja lunta! Kannattaisi vaihtaa maisemaa, tai opetella nauttimaan valkoisesta hiljaisesta ajasta.

    Aivan ihanan raikkaita jääkuvia! Tekee mieli ulos, vaikka mittari onkin melkein kolmessakympissä pakkasen puolella...

    VastaaPoista
  14. Kirsimarja: Totta, tulisijojen kanssa on varmasti juuri noin. Huomaan kyllä itsekin monesti, että rintakehä painuu kasaan ja ryhdistän itseni, tämä siis ympäri vuoden.
    Uusia Aamu: Talven kannattaja siellä, jee. Minusta kurjet ovat uljaita,mutten minäkään tuota sanontaa ollut ennen kuullut.
    Pilvitarha: Se oli tosi kipakka kaveri :)
    Minna: Asenteella voi vaikuttaa niin moneen asiaan. Kun nyt talvi joka tapauksessa on, kannattaisi siitä nauttia. Teillä on vielä paljon kylmempää kuin meillä :)

    VastaaPoista
  15. Hyisen hienoja kuvia! Kurki-sananlaskun olen kuullut, mummoni lateli niitä jatkuvasti ja se oli minusta joskus lapsena ihan käsittämätöntä. Nyt kadun, etten kirjoittanut niitä muistiin.

    Pakkasella putket jäätyvät ja tallimme hevoset (monet muutkin eläimet ja jopa isot karjat) ovat kantoveden varassa - siinä mielessä en näistä paukkuvista keleistä innostu. Muuten kylmä talvi on jotenkin mukavan normaalia.

    VastaaPoista
  16. Uusi oli sananlasku kurjista minullekin. Aivan ihania kuvia. Komppaa kyllä tekstiä hyytävän kauniista talvesta. :)

    VastaaPoista
  17. Asennetta vaatii tämä myrskysää mikä meillä juuri on mutta kestän sen, jokatapauksessa :).
    Sananparsi on tavattoman kaunis niinkuin kuvasikin.

    VastaaPoista
  18. Oioi, blogisi on ihana löytö! Kiitos aivan upeista kuvista ja oivaltavista sanoista.

    VastaaPoista
  19. Liina: Sinä olit kuullut sen, hauskaa. Minä niin toivon, että olisin itsekin kirjoittanut muistiin vanhojen sukulaisten tarinoita, mutten ole tehnyt niin. Nyt monet tarinat ovat menneet hautoihin heidän kanssaan. On varmasti raskasta kantaa vettä eläimille, en ollut tuota tullutkaan ajatelleeksi.
    Heli: Jo vain, aika tuollaiset suomalaishenkiset pizzaa lukuun ottamatta, Kun mukana oli chileläinen, piti käydä läpi suomalaisia perinnevisailuja.
    Dahlia: Kiitos, hyytävät kuvat ja teksti :)
    Pikkujutut: Kaikki taitaa olla kiinni asenteesta. Joo, sananlasku taisi mennä niin, että jäille ei ole asiaa, kun kurjet saapuvat, tai jotain sellaista.
    Kirsi: Kiitos vierailusta ja tervetuloa uudelleen :)

    VastaaPoista
  20. Upeita kuvia ja kivasti kirjoitettu. Täytyypä jäädä seurailemaan :)

    VastaaPoista
  21. Itsepäinen täällä toisinajattelee nyt niin, että talvi on jo muuttunut kevättalveksi. Niin teen vanhasta tottumuksesta, koska en ole koskaan tykännyt talvesta, ja jo pelkkä kevättalvesta puhuminen on antanut uutta voimaa. Nyt on kuitenkin pakko myöntää, että tämä (mennyt? ) talvi on ollut kaunis jopa Helsingissä. Puhdasta lunta on tullut sen verran tasaiain väliajoin, etteivät kinokset ole ehtineet muuttua likaisenharmaiksi. Melkein jo ymmärrän talvenrakastajia.

    VastaaPoista
  22. Olin tänään jarviksen kanssa jäällä. ihana avaruus. jarvis juoksi hulluna, minä kävelin kohti aurinkoa..

    VastaaPoista
  23. Kummallista, että palellessaan ihmiset yrittävät vetäytyä kuoreensa, jähmettyvät paikoilleen linja-autopysäkeillä, kaupunkien kaduilla.
    Palellessa pitäisi oikeastaan tehdä juuri päinvastoin: viuhtoa vimmaisesti, liikkua käsiä heiluttaen, jalkoja viskoen. Mutta kaupungissa pitää aina pelätä näyttävänsä typerältä. Siksi kai seisomme vieretysten, jalkojamme hiljaa siirrellen, käsivarret vartaloa vasten puristettuina, vaikka oikeasti tekisi mieli hyppiä, paukutella käsiä vastakkain ja päästellä pakkashuutoja.

    VastaaPoista
  24. Olen monta kertaa katsellut, kun kurjet kokoontuvat syksyllä ja lentävät pois. Ne pitävät kovaa ääntä kaarrelleessaan isossa parvessa.

    Mutta koskaan en ole nähnyt, että ne palaisivat isossa porukassa. Ensin kuuluu yksi pariskunta, sitten ehkä toinen toisella suunnalla. Mistäköhän se johtuu? Tulevatko ne pareittain ja lähtevät porukalla?

    VastaaPoista
  25. These pictures are like out from a fairy tale! beautiful!

    VastaaPoista
  26. Huikeat kuvat!
    Ja voi odotan kurkiauran paluuta.Saisi talven selkä taittua ja pian...

    VastaaPoista
  27. Johanna: Kiitos, kiva jos viihdyit :)
    Pirkko: Minä kyllä pidän talvesta, pakko myöntää. Mutta pidän kaikista vuodenajoista yhtä lailla. Ja minustakin nyt on kevättalvi, eli talvi kuitenkin, mutta kevääseen kallellaan.
    Hanne: Minä oikein näen teidät kävelemässä jäällä, ihanaa.
    Kamomilla: Totta, ihmiset jäykistyy, vaikka olisi paljon parempi heilua kuin heinämies. Minäkin yritän kävellessä heilutella käsiä mahdollisimman paljon.
    Laura: Hauska huomio, minä en tuota ole pannut merkille. Ehkä ne tutustuu toisiinsa kesän mittaan ja lähtevät siksi porukalla.
    Magdalena: Thank You, it´s just like a fairy talo outside now. It´s about -15 degrees.
    Maria: Minä luulen, että selkä on jo taittunut.

    VastaaPoista
  28. Istuin eilen kahvilassa kaakaokupin äärellä ja katselin kadulla kulkevia ihmisiä. Jäykkiä, villalla tukkoon pakattuja marionetteja suurin osa. Mustat takinkaulukset pystyssä.
    Sitten yhtäkkiä nuori nainen oranssi myssy päässä, kepein askelin. Hän oli rakastunut - olen varma siitä.

    VastaaPoista
  29. Pakko kertoa Linnealle-mulla on oranssi pipo:D

    VastaaPoista
  30. vau, upeita pakkaskuvia ja tunnelmia tänne kertynyt blogin täydeltä.
    matkalla lumi oli unta, nyt se on käsin kosketeltavaa todellisuutta taas. tai siis, kädet kohmettavaa todellisuutta ;)
    yritin eilen ottaa pakkasessa kuvia. ei siitä mitään tullut, niin näpit kuin kamerakin jäässä..

    VastaaPoista
  31. Linnea: Ihan totta muuten, niin ovat. Ja sitten joku tuollainen iloinen ilmestys, kuten Maria, sytyttää koko kaupunkiin valot.
    Maria: Ehkä se olit sinä?
    Outi: Kiitos. Varmaan aikamoinen shokki tulla tänne jäätyneeseen maahan.Sulla kestää varmaan viikon, ennen kuin elimistö kestää tätä pakkasta. No, eikös ne luvannut, että ensi viikolla lauhtuu.

    VastaaPoista
  32. Näin viime yönä sellaista unta, että kurjet saapuivat isossa parvessa.

    VastaaPoista