lauantai 19. helmikuuta 2011

Sain taikinajuuren


Sain taikinajuuren. Se on Savosta kotoisin, minä en.
Ystäväni suojelevat metsiä, tekevät saippuoita ja foccacciaa.
Voi kääriytyä viltin alle sohvan nurkkaan ja puhua aamuyöhön asti. Ai että rakastan näitä keskusteluja. Kuu on järjettömän kokoinen keltainen pallo, kun se humahtaa kuusimetsän taa.
Olemme tunteneet lähes päivälleen 15 vuotta, tiedämme toisistamme kaikenlaista.
Yhdessä olemme olleet risusavotassa, tanssineet kadulla ja kävelleet Christianian kaduilla.
Olemme seisoneet pimiössä, junan käytävällä, kävelleet vaijereiden varassa ilman halki.
Leikkasin hiukset, pesin pyykkiä, katsoin yhdentekeviä elokuvia. Mutta mitään enempää en tähän päivään kaivannut.

34 kommenttia:

  1. Tuo kaikki oli parasta ja tärkeintä-mitä kerroit-
    hyvää pian tulevaa uutta päivää.

    VastaaPoista
  2. Minun taikinajuureni on Karjalasta, minä en, mutta vanhempani ovat :) Juurella leivottu leipä on aivan omaa luokkaansa. Onnea juurellesi, se on kuin kaveri, josta pitää pitää huolta.
    Oi minäkin rakastan tuollaisia keskusteluja!

    VastaaPoista
  3. Maria: On ollut kyllä kovin mukavaa, ystävien kanssa eilen ja kotona tänään.
    Omenaminttu: Kivaa, että saat leipoa esi-isiesi juureen leipää. Minulla ei ole ennen ollut juurta. Nyt odotan innolla, miten leipominen sujuu. Minä totisesti toivon, että tulemme juuren kanssa juttuun, sillä rakastan ruisleipää.

    VastaaPoista
  4. Minäkin katsoin tänään yhdentekeviä elokuvia sieltä täältä pätkiä ja leikkasin hiuksia sieltä täältä pätkiä:)
    Tuntuu, ettei tv: stä oikein nykyään muunlaisia leffoja tulekaan ja niiden yhdentekevien uusintoja.

    Teidän koira on kyllä niin kaunis ja runollinen.

    VastaaPoista
  5. Celia: Meillä on ollut siis ihan sama lauantain ohjelma :) Oli jotenkin niin löysä olo, että jaksoi katsoa tyhmiäkin ohjelmia, vaikka yleensä olen aika nirso televisio-ohjelmien suhteen. Koira on minustakin kaunotar.

    VastaaPoista
  6. Josko sinulla on hyvä ruisleipäresepti niin voisiko sitä jakaa täällä. Olen onneton ja joskus jo kaivoin netistä miten sellainen juuri tehdään ja teinkin...sitä on pakkasessa...Nyt tarvitsisin hyvän, maukkaan ohjeen :)

    Ja nuo keskustelut...odotan niitä tältä keväältä paljon :)

    VastaaPoista
  7. Päiväsi taisi olla kerrassaan täydellinen, jos et illallakaan kaivannut siihen mitään lisää. Hyvä päivä syntyy usein pienistä asioista, verkkaisista tuokioista.
    Tuntui ihanalta lukea, että tiedätte ystäväsi kanssa toisistanne kaikenLAISTA. Moni olisi kirjoittanut tietävänsä kaiken eikä se olisi ollut totta. En minä ainakaan haluaisi kenenkään sanovan tietävänsä minusta kaiken. Jotakin salattua pitää ihmisessä olla. Ei sen tarvitse välttämättä synkkää ja lukittua olla, kirkkaat ja kepeät salaisuudetkin kelpaavat. Mutta jonkin salaisuuden haluan säilyttää itselläni.

    VastaaPoista
  8. Voi mikä ihana olento tuo koira onkaan. Kaunotar. Ja ystävyys, se jakamisen helppous, se toden totta ansaitsee ylistyksensä! Nyt on raatoviiru takana, kunhan pakkaset vielä hieman hellittävät niin pääsen lämmittäjäjoosepin hommastani kävelylle ja kaakaolle. Olet mielessä ja mietin leikkasitkohan tukkasi lyhyeksi, polkaksi, poikatukaksi vai tasoittelitko vain? Halauksia.

    VastaaPoista
  9. Tykkäsin aivan erityisen paljon tästä kirjoituksesta!

    Minäkään en ole Savosta, mutta puhuin pienenä savoa. Siitä on todiste nauhalla.

    VastaaPoista
  10. Otin just ruisleivàn uunista. Juuren tehdyn. Mummon (siis àitini) perintòà, Keski-Suomesta, niin kuin minàkin. Siis làhijuurta! Kahvi valmiina, voita làmpimàn ruisleivàn pààlle. Aaaaa!

    VastaaPoista
  11. Minulla ei juurta, on vain hillittömän kokoinen vanha taikinatiinu, jossa on reunoilla taikinaa. Joskus kun jaksan, niin kokeilen nousisiko taikina ihan vain vanhan taikinan voimalla.

    Croissanteja aamiaiseksi, luksusta. Tulee mieleen pariisi.

    VastaaPoista
  12. such cosy pictures :) lovely light in the first photo

    VastaaPoista
  13. Uusi Aamu: Sain juuren mukana reseptin. Voinpa ensin testata sitä, mutta uskon kyllä, että se on hyvä. Voin palata tähän leipomiseen, kun se on ajankohtaista. Mukavaa, että pääset kanssa juttelemaan ystävien kanssa yötä myöten, se on kivaa.
    Kamomilla: En tullut tuota ajatelleeksi, mutta niinhän se on, että toisesta tietää vain kaikenlaista. Läheisimmmistäkin ihmisistä. En oikein usko, että ketään voi tuntea läpikotaisin.
    Minä: Mahtavaa, että rutistuksesi on onnellisesti takana päin. Olenkin miettinyt, että jokohan olet voittaja. Kävelylle olisi kiva päästä, minäkin olen sitä monta kertaa jo ehtinyt miettiä. Lämmittävä halaus sinnekin!
    Liivia: Asuuko sinussa siis pieni savolainen :) Meillä miehen suku on Savosta. Minun oikeastaan Karjalasta, vaikken itse sieltä asti olekaan.
    Lissu: Oi että, tuo lähijuuri kuulosta kivalta. Ja tuo lämmin ruisleipäkin. Minä en ole vielä ehtinyt kokeilemaan, mutta teen sen, kun olen valmis.
    Solen: Tiinu on hauska sana. Voisikohan se nousta taikinan ja uskon voimalla? Ehkä sun pitää laittaa mukaan vähän hiivaa. Nyt on ollut luxus-aamuja, hitaita, helppoja ja hauskoja.

    VastaaPoista
  14. Melski: Thank You ;) Light is so fabulous in spring time.

    VastaaPoista
  15. Minä: Niin, minä muuten vain tasoitin hiuksia vajaat kymmenen senttiä, että samalta näyttävät :)

    VastaaPoista
  16. Hienoja kuvia ja tunnelmia. Ystävyys on kyllä ihanaa kun on noin mutkatonta, samalta "level:iltä" (kuten nää meidän nuoret sen ilmaisisi). Hyviä leipomisia uuden juuren kanssa toivottelen! Voisin syödä vaikka kuinka paljon leipää, ainakin tuollaista itse tehtyä. :)

    VastaaPoista
  17. Ei ole minkään laista juurta mutta jo kolmas sämpyläresepti kokeilussa-se täydellinen etsinnässä.
    Tästä taitaa tulla meille pätkien päivä.Vettä sataa ja sähköt reistailee, leffat pätkivät :)

    VastaaPoista
  18. Sain lahjaksi puutiinun, jonka reunoilla kuivunutta taikinanjuurta, peräisin kuulemma,- no melkein uskon-, faaraoitten haudasta.

    Ei ihme, ettet kaivannut päivääsi enempää, tuo jo kuulosti täydelliseltä päivältä.

    VastaaPoista
  19. Ihana tuo teidän koiranne..
    Minä jo vähän olen , mitähän sanaa käyttäisin, kylläästynyt/väsynyt lievästi Jarvikseen. Tuntuu, että koko ajan täytyis olla lenkille menossa. Päivä on niin rikkonainen..

    Yritän viedä sen muutamaks päiväksi hannan ystävän luo , jos taas sit innoissani jaksan hoivata häntä..Ehkä hoidan liikaakin..

    Ihana suhde, ihana ystävä, mies sinulle..
    Pieni kaipaus itselläni..

    VastaaPoista
  20. Kauniita kuvia. (Minä en Christianian katuja uskaltanut kävellä - minut yritettiin ryöstää jo ostoskadulla.)

    VastaaPoista
  21. Dahlia: Joo, samalla levelillä ollaan ja vaikka nähdään nykyään vain muutaman kerran vuodessa me kolme naista, on aina yhtä mutkatonta. Ystävät ovat ihan parasta.
    Pikkujutut: Minäkin olen aiemmin leiponut vain sämpylöitä. Olen ajatellut, että lyhytpinnaisena ihmisenä en voi ruveta kunnon leipää leipomaan. No, nyt kyllä kokeilen.
    Pirkko: Faaraoiden leipää. Sun tiinussasi syntyy sitten varmaan sellaista. Oletko jo tehnyt faaraoleipää?
    Hanne: Te teettekin Jarviksen kanssa niin pitkiä lenkkejä. Minähän en tuota koiraa ulkoiluta juuri koskaan, koska se on miehen koira ja hän sitä hoitaa. Sitä paitsi, vaikka se on noin suloinen otus, sillä on karhun voimat ja se vetää ihan hulluna. Varmasti pienen loman jälkeen jaksat taas ihan toisella tavalla hoitaa. Ja saahan välillä olla vähän laiskakin ja tehdä vain pienen lenkin.
    Amelia: Kiitos kovasti. Meitä oli Christianiassa onneksi useamman hengen porukka. Silloin ei kyllä tuntunut mitenkään pelottavalta paikalta. Ostin sieltä lapselle tuliaiseksi söpön takin.

    VastaaPoista
  22. Ystävät vuosien takaa ovat niin tärkeitä...

    Tuolla koirulilla on elämä hyvin, ihana nautiskeleva ilme. Olen kade!

    Mukavaa alkavaa viikkoa! Jokos lähdet alkuviikosta reissuun?

    VastaaPoista
  23. leppoista! en ole minäkään leiponut kuin sämpylöitä... pitäisi kokeilla! sain kerran yhden juuren elätettäväksi, kuivakakun, ystävyyskakku Hermannin. se onnistui, miksei kunnon leipäkin :)

    VastaaPoista
  24. Hei!

    Se elämän tarkkuuspiste, voi vitsi! Juuri niin. Näen just niin. Siis se liittyi tuonne alemmas.

    Ihana talvikaupunki siellä teillä, ja voi tuota hauvaa. Suloinen! Hyvää viikkoa sinulle.

    VastaaPoista
  25. Minulla ei ole juurta, onneksi kuitenkin muutama tuollainen arvokas ystävä. Mutta ahneena haikailen juuren perään. Ehkä viikon päästä saamme tuliaisina Suomesta, ja silloin laitamme viilitehtaan pystyyn!

    VastaaPoista
  26. Ei ole koskaan ollut täällä taikinajuurta. Minun juureni ovat Hämeessä ja miehen siellä Savossa.

    Kaunis ystävyydenkuvaus!

    VastaaPoista
  27. leivoin eilen leipää ja ajattelin taikinajuurta. ihan vaan ajattelin, koska sellaista ei taikinassa ollut. ehkä sellaisen voisi itsekin tehdä?
    minäkin leikkasin hiuksia, pieniä tupsuja korvan päältä. hiukset kasvaa kamalan nopeasti?

    VastaaPoista
  28. Onnea uuteen kotiin Juuri. Pitkää hyvää yhteistä matkaa, ehkä se joskus muuttaa ystävälle, tyttärelle...? Ehkä.

    VastaaPoista
  29. Miten ihana kuva hauvelista! Ja juurella syntyy varmasti hyvää leipää.Unohdin viimeksi ottaa juurta talteen...

    VastaaPoista
  30. Kuulostaapas mukavalta päivältä!

    Taikinajuuri on hieno perinne. Mulla ei juurta ole, enkä ole sellaista koskaan käyttänyt. Mutta se on hienoa, jos sellaisen saa. Eikö sen alku voi olla vaikka kuinka ikivanha? Mitä kaikkia tarinoita siihen voikaan liittyä!

    VastaaPoista
  31. Taikinajuuri on suuri aarre. Olin nuorena typerä ja hukkasin omani, kuvittelin että saan aina uuden, vaan se nainenpa sai keliakian ja lakkasi leipomasta!

    VastaaPoista
  32. Nämä sun tekstit on ihanan inspiroivia aina vaan, kiitos niistä! Mulla on sulle blogissani tunnustus, käy noutamassa jos haluat :)

    VastaaPoista
  33. Nonna: Se on sellainen hyvänmielen koira. Lähden vasta huomenna. Neljä päivää lomaa, jippii!
    Mirka: Minä olen joskus kauan sitten kokeillut jotain leipää, mutten muista miten siinä kävi. Sämpylöitä leivoin joskus ahkerasti.
    Ilse: Kiitos, kiitos. Niin ollut kiirettä ja laiskuutta, etten ole aiemmin ehtinyt vastata. Mutta kiva, jos löysit sen pisteen :)
    Viljonkka: Viilitehdas kuulostaakin mahtavalta. Mahtipontiselta. Minä kokeilen tuota leipää, aloitan siitä. Ties vaikka lähden viilin tielle.
    Linnea: Kiitos :) Minä olen Päijät-Hämeestä, mutta juuret Karjalasta, se kuulostaa minusta kivemmalta.
    Outi: Minun tukka oli ihan järkyttävä tuulenpesä. Siis ihan pelottava. Nyt se on suora ja vähän lyhyempi.
    Huvilassa: Se voi olla, että se jakaantuu, kunhan me olemme ensin tutustuneet toisiimme :)
    Yaelian: Minä en ole ennen tosiaankaan leiponut juurella, mutta nythän se tulee kokeiltua. Toivon, että onnistun.
    Laura: Oli kovin mukava ilta ja sitä seurannut päiväkin :) Jolloin ei tapahtunut mitään. Tämä juuri on kuulemma useamman kymmenen vuotta vanha. Totta muuten...
    Eilen tänään huomenna: Minäkin olen nyt ymmärtänyt, että se on aarre. Elämässä käy muutenkin, kuten sinulla juuren kanssa. Ei ollenkaan ymmärrä, että on saanut jotain ainutkertaista, eikä osaa arvostaa sitä, sitten sen kadottaa.
    Inka: Kiitos ihan mahdottoman paljon tunnustuksesta! Lämmittää sydäntä kovasti :) Menen heti katsomaan.

    VastaaPoista
  34. Kiva jos lämmitti sydäntä, kiitos itsellesi tästä blogista! :)

    VastaaPoista