tiistai 26. huhtikuuta 2011

Kuvakertomus täydellisestä päivästä


Kiitos Pirkko ja Ilona H tunnustuksesta ja haasteesta. Tarkoituksena on siis kertoa julkaisemattomien kuvien myötä omasta elämästä. En osaa tätä laittaa kenellekään erityisesti eteenpäin. Ottakaa kaikki halukkaat haaste vastaan. Olisi kiva kuulla teistä lisää.

Tämän tarinan nimi olkoon Täydellisenä päivänä.

Herään rannasta, meren kainalosta. Taivas jatkuu Itämeren yli. Ajatuksilla on siivet.

Tiskaan astiat rantakivellä. Ne kolisevat vadin reunoihin. Lokki huutaa ikäväänsä.

Pidän kädessäni pyöreää kiveä. Työnnän taskut täyteen, pysyn tuulessa.

Löydän jotain odottamatonta, Hermes-patsaan kivisen pellon keskeltä, Tove Janssonin haamun ja aprikoosipuun.

Luen kirjaa, jonka soisi jatkuvan koko kotimatkan. Nukahdamme toistemme syliin.


Kiitos kuvista miehelle, joka on ottanut ne Ahvenanmaalta ja Kökarista. Kiitos.

30 kommenttia:

  1. sulla on kyllä ihana elämä! kauniisti kerrottu, tosin mä olen varma, että sä osaisit kertoa jopa lapamadon elämästä kauniisti!

    VastaaPoista
  2. Ihanaa meri! Kerran nuorempana vietin ison osan erästä kesää Kökarilla töissä. Saaren valo on jäänyt erityisesti tälle maakravulle mieleen -ja se hiljaisuus.

    VastaaPoista
  3. Etta: Kiitos, joskus ihana, ainakin tuolloin oli. Se oli rauhoittava ja mukava reissu. Kuvakertomus lapamadon elämästä, se olisikin mielenkiintoinen juttu.
    Merruli: Minusta olisi niin upeaa päästä pitkäksi aikaa saaristoon. Uskoisin viihtyväni, jos saisin pitää jalansijan myös kaupungissa. Pidän ääripäistä.

    VastaaPoista
  4. Kaunista! Henki salpautuu. Kiitos jakamisesta!

    VastaaPoista
  5. Ihanaa! Tämä saari on minullekin rakas ja tuttu. Kerran, vuosia sitten pujahdin Tove Janssonin mökkiin ihailemaan kuivumassa olleita akvarelleja. Paljon on tuolta ihania muistoja ja valokuvia niin Hermes-patsaasta kuin siitä isosta kivisestä sylistäkin. Huomasin joku aika sitten, että Gudrun Sjödenin kuvastokin oli kuvattu samoissa maisemissa. Inspiroivaa!

    VastaaPoista
  6. Näistä kuvista tulee mieleen eräs osa saaristomatkani! Ihanaa! Kauniita kuvia ja tunnelmia!

    Samoin tykkäsin tosi paljon tuosta edellisestä postauksesta!

    VastaaPoista
  7. Niin kauniit kuvat ja kaunis kertomus. Saaristossa on jotakin hyvin lumoavaa - ainakin maakrapu ajattelee näin. Ajatonta, mutta muuttuvaa.
    Kiitos.

    VastaaPoista
  8. RvaPioni: Kiitos kovasti, näissä kuvissa on kuuma ja tuulinen kesä.
    Aura: Sinä tunnetkin paikan varmasti paljon paremmin kuin minä. Me olemme vain vierailijoita. Källskär on kyllä uskomaton paikka, jotenkin ihan epätodellinen keidas siellä meren keskellä. Satumainen. En tiennytkään, että Sjöden on kuvannut siellä, en ole varmaan sitä kuvastoa nähnyt.
    Nonna: Minullekin nämä toivat mieleen mukavia muistoja. Toivottavasti ensi kesänä pääsemme taas tuonne tai ainakin jonnekin saaristoon.
    Linnea: Minä olen kasvanut järven rannalla, mutta täällä olen oppinut rakastamaan myös merta. Se on niin uljas.
    Teija: Niinpä!

    VastaaPoista
  9. Meren sylissä, siellä voi tuntea olevansa elossa ja onnellinen.

    VastaaPoista
  10. Jopa onkin ihanaa! Voimakuvia ja herkkyyttä samassa satsissa.

    VastaaPoista
  11. Katriina: Totta, minulle sielunmaisema on järvenselkä, mutta olen näin vanhemmiten rakastunut mereen.
    Eilen tänään huomenna: Kiitos, voimakuvia nämä voisivat tosiaan olla minullekin.

    VastaaPoista
  12. Minä en koskaan ole ollut saaristossa. Hämmentävää.

    Kiitos, kun tällainen sisämaan kasvatti pääsi tässä siivellä pienelle saaristoretkelle. Oli melkein kuin olisi Tove Janssonin Kesäkirjassa ollut.

    VastaaPoista
  13. Meri on minulle kiehtova, mutta vieras. Se muistuttaa isoäidistäni, joka oli minulle muuten tuttu ja rakas, mutta jonka merellinen lapsuus oli minulle aina jonkinlaista kaukaista sadunomaista kertomusta. Juuri tuollaista se olisi voinut olla, luulen (toki 30-30-lukujen hengessä). Joku muukin kommentoi näitä voimakuviksi, minä voimaannuin niistä. Kun iltapäivällä lähden hakemaan lapsiani päiväkodista ja tuuli tuivertaa, kuvittelen sen olevan merituulta. :)

    VastaaPoista
  14. Kuuntelin viikonloppuna jäisen järven rannalla silmät kiinni koivuun nojaten lokkien kirkunaa ja mietin, että ei hullumpaa tämä elämä - pienet hienot hetket kantavat kauas.

    Sykähdyttäviä kuvia. Kiitos.

    VastaaPoista
  15. Kaunista, niin kaunista!

    Sylikuva <3

    VastaaPoista
  16. Ilona: Minäkin olen sisämaan kasvatti, mutta asunut jo kauan täällä meren rannalla. Silti meni vuosia, kun ajattelin, että meri on vähän pelottava paikka. Nyt se tuntuu jo ihanalta. Tove Jansson on vieraillut paljon tuolla Kökarissa, Källskärin saaressa.
    Katja: Minulle meri oli koko lapsuuden ja nuoruuden ihan vieras elementti. Vasta nyt aikuisena olemme pikkuhiljaa tutustuneet. Ihanaa, jos voimaannuti. Tuolla kyllä voimaantuu, kalliolla, tuulen tuiverruksessa.
    Liina: Niinhän se on, pienistä hetkistä koostuu elämä. Jollei osaa nauttia siitä hetkestä, koko elämä tuntuu aika tyhjältä, kun ei se voi olla juhlaakaan koko ajan.
    Minja: Kiitos :) Sylissä on niin hyvä olla.

    VastaaPoista
  17. Tove Janssonin maisemat tosiaan siinä vilahtelivat ja roolihenkilötkin kuin kirjasta itsekin raitapaitoineen. Meri on upea, minä olen myös aina asunut sisämaassa, mutta jokin osa minua kaipaa merta ja siksi usein kesällä matkaankin meren äärelle. Tänä vuonna suuntana on Kristiinankaupunki.

    VastaaPoista
  18. Tiesin odottaa jotain hienoa, nämä vaan ylittivät odotukset. Täydellisintä Suomessa taitaa olla saaristo.

    VastaaPoista
  19. Mahtavat maisemat ja täydellinen päivä! Olen ollut pari lyhyttä jaksoa Ahvenanmaalla töissä sekä lomaillut siellä muutaman kerran. Mieleni halajaa sinne uudestaan ja uudestaan.

    Karun kaunista, mutta siellä on kaikki!

    VastaaPoista
  20. Ilona H: Minä taas matkustan usein päinvastaiseen suuntaa, sinne järven rannalle, kun olen ajautunut tänne meren rannalle. Minä olen vain kerran ajanut Kristiinankaupungin halki, se vaikutti idylliseltä paikalta.

    VastaaPoista
  21. Ihanat ihanat kuvat, ihana meri, ihan täydellistä!

    VastaaPoista
  22. Pirkko: Kiitos kovasti :) Saaristo on täydellinen, mutta voivoi, kuinka tykkään myös järvistä, vaaroista ja...
    Marjatta: Olisi kiva viipyä joskus Ahvenanmaalla tosi pitkään. Yleensä olemme olleet vain muutamia päiviä. Talvinen Ahvenenmaa on kokematta.
    Satu: Kiitos.
    Leena: Kiitos kovasti, kun on noin kaunista, on helpompi saada hienoja kuvia.

    VastaaPoista
  23. Ahvenanmaalle kannattaa mennä myös talvella, jolloin siellä ei juurikaan ole turisteja. Molemmat muutaman kuukauden jaksot olen ollut Maarianhaminassa, jossa meri tulee vastaan kaikkialla. Toinen jakso oli nimenomaan talvella.

    Ihmiset lukevat siellä hyvin paljon ruotsalaisia lehtiä ja erilaisissa tapahtumissa kävimme työporukalla Tukholmassa. Matka oli lyhyt ja tuntui, että Ruotsi oli kaikin puolin suunta, jonne mielellään mentiin.

    VastaaPoista
  24. Marjatta: Pitäisi mennä ehdottomasti. Syksyllä olen käynyt ja sekin oli minusta erityisen hienoa. Ja kesällä. Maarianhaminassa olen ollut lähinnä päiväretkillä. Kerran eräät ystävät olivat siellä töissä ja asuimme heidän luonaan pari päivää. Tukholmaanhan sieltä tosiaan ennemmin mennään kuin vaikka Turkuun.

    VastaaPoista
  25. Pitäisi aina muistaa, että ajatuksella on siivet!!
    kiitos muistutuksesta sinulle..
    merellä on syli, jos ei toisen syli ole lähellä..
    Ihanaa, kaunista, koskettavaa sanailua elämän hetkistä..
    mikä suloisuus saada olla läsnä lukemassa..

    Olen alustavasti lähdössä viikoksi heinäkuussa
    saaristoon tanssikurssille ( baletti, jazz, luova, nyky)..
    Olikohan se nötö vai joku vastaava...en muista..
    mut kuitenkin meren keskelle..

    VastaaPoista
  26. Meri on minulle kovin vieras, mutta lapsesta asti se on kiehtonut minua. Myrskyluodon Maija, Kesäkirja, Saariston lapset... Pitäisi kokea, millaista merellä oikeasti on.
    Sinun kuvissasi kohisee. Kiitos.

    VastaaPoista
  27. Hanne: Onpa ihanaa, että pääset meren syliin tanssimaan :) Varmasti todella inspiroiva ympäristö tehdä jotain luovaa. Luulen, että sinulle tulee ihan mahtava viikko.
    Kamomilla: Totta, merestä on paljon kauniita lastenkirjoja, jotka minullekin muistuvat aina mieleen. Ehkä pääset joskus merelle, toivotaan :)
    Ritva: Kimmeltävää vappua siis sinne!

    VastaaPoista