tiistai 28. kesäkuuta 2011

Istanbul - tee soi ikiaikaisia lauluja

Sana Istanbul tuo väistämättä mieleen Galata-sillalla notkuvat kalastajat. He nojaavat aamusta iltaan sillan kaiteeseen ja pyytävät kalaa Kultaisen sarven kimmeltävistä syvyyksistä. Kaloista tehdään herkullisia kalaleipiä, joita myydään sillan ravintoloissa ja rannalla. Parasta pikaruokaa, mitä olen koskaan maistanut. Olemme ylittäneet sillan kymmeniä kertoja jalan ja raitiovaunulla, katsoneet silhuettia, josta tunnistamme Topkapin palatsin, Hagia Sofian, Sinisen moskeijan, Yenin moskeijan, Sÿleimanin moskeijan.

Sana Istanbul tuo mieleen myös teen ja vesipiippukahvilat. Teetä saa kaikkialta, rannoilta ja laivoilta, maalta ja mereltä. Se maksaa ehkä 50 senttiä, parasta on omenatee. Kauneimmat teehuoneet ovat piilossa bulevardien väentungoksesta. Ne ovat vanhojen muurien sylissä, hautausmaiden takana, takapihoilla ja kujilla. Kissat lepäävät helteestä raukeina kahvilan lattioilla. Kahvin juojasta tulee täällä teeihminen, tee soi ikiaikaisia lauluja.

11 kommenttia:

  1. Aivan loistava tuo nainen ongen varressa!

    VastaaPoista
  2. Ah, ja minä olen teeihminen jo valmiiksi.

    VastaaPoista
  3. Taidatte kohta jäädä sinne..
    Ihanat ovat nuo kuvat taas,
    mielenkiintoista katsoa ja kuvitella..
    Tee on viisaitten juoma,
    vai mikä se oli?

    VastaaPoista
  4. Voi minnuu! Ei tullut teenjuojaa, en tainnut edes maistaa, ja minä kun olen yrittänyt tahtoa oppia tykkäämään teestä. Turkkilaista kahvia kyllä meni ja paljon.

    VastaaPoista
  5. Mmm, omenatee, kuulostaa hyvältä...ja kalaleipä!

    VastaaPoista
  6. Olisipa ihana istua jossain teehuoneessa siellä. Tai maistaa kalaleipää. Minä olen enemmän tee- kuin kahvi-ihminen muutenkin. :)

    VastaaPoista
  7. Hei! Löysin blogiisi vasta äskettäin, ja jäänpä hyvinkin vakiovieraaksi :) Aivan huumaavia Istanbul -kuvia, värit, tunnelma, kaikki! Turkki ennakkoluulot ropisevat (miten tyhmää edes olla ennakkoluuloinen!). Olen kerran lapsena laskeutunut Istanbuliin auringonlaskun aikaan. Näky koneen ikkunasta oli taianomainen. Vaihdoimme silloin vain konetta jatkaaksemme matkaa; näiden kuvien ja sanojen innoittamana voisin joskus jäädä vaikka olemaankin :) Kiitos!

    VastaaPoista
  8. Oih. Huumaantuneena katselin ja luin näitä kuvatarinoitasi, kiitos, taas kerran.

    Ajattelin sinua siellä meren toisella rannalla.

    VastaaPoista
  9. Piilomaja: Aika letkeä ote, eikös vaan :)
    Rva Reipas: No, tämä olisi siis sinulle paratiisi. On jännää, että teetä juodaan pienistä laseista, mutta niitä sitten tilataan koko ajan lisää.
    Hanne: Mieli vähän tekisi, siis jäädä tänne. Mutta ei se taida valitettavasti onnistua. Minä toivon mukaan sitten edes hiukan viisastun tällä matkalla.
    Pirkko: Sinä siis tykkäät tästä kahvista? Minusta ihan mahdottoman vahvaa, en voi sanoa tykkääväni. Mieluummin juon teetä, ja se on jo aika ihme minulta. Tai sitten se on tämä yleinen tapa täällä, joka tarttuu.
    Leena: Loistavaa myös yhdessä ja erikseen.
    Katja: Tykkäisit varmasti. Teehuoneissa on ihan oma hiukan boheemi tunnelmansa. Rentoa ja vaivatonta. Voisin istua niissä koko päivän.
    Jonna: Kiva, että löysit tänne. Tervetuloa lukijaksi! Minusta suomalaisilla on paljon kummallisia ennakkoluuloja erityisesti turkkilaisista, jotka eivät ainakaan täällä pidä ollenkaan paikkaansa. Olemme törmänneet vain mahdottoman ihaniin, avuliaisiin ja luotettaviin ihmisiin. Kannattaa ehdottomasti tulla tänne, jos vähänkin tekee mieli.
    Satu: Oi, te olette palannut. Minäkin ajattelin sinua juhannusaattona, kun katselin Mustallemerelle. Toivottavasti teillä oli kiva loma!

    VastaaPoista
  10. Tee on helteellä kumman viilentävää.
    Suomen teekulttuuri on kai monista outo, meillähän teetä juovat kahvikissatkin silloin, kun on kova pakkanen ja kurkku kipeä. Muualla tee on myös hellepäivän juoma ja minulle se sopii hyvin. Juuri nyt on helleraja rikkoontumassa ja kupissani höyryää mansikka-vanilja-valkopippuritee.

    VastaaPoista
  11. Kamomilla: Minusta on ollut ihan ihme, miten tee on maistunut täällä helteellä. Olen vähän juuri tuollainen tyyppi, kuin kuvailit, joka juo teetä syksyiltoina, kun paleltaa. Taidan muuttaa tapani.

    VastaaPoista