sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Laiturilla tanssittiin letkajenkkaa

Mentiin höyrylaivalla saareen. Laiturilla tanssittiin letkajenkkaa.
Ja syötiin kaikkea loimutettua ja savustettua.
Varpaiden väliin pujotettiin kukat ja hiuksiin toiset. Meillä oli omat jutut.
Kallioilla katsottiin, kun aurinko tippui mereen.
Paluumatkalla laulettiin Tahdotko rakastella minua ja R-A-K-A-S. Ja kaikki muutkin lauluvihosta.
Oltiin ihan hunningolla, rappiolla dirlandirlandaa.

28 kommenttia:

  1. Joskus olen niin kovin haikeana siitä, etten asu saaristossa, meren rannalla tai edes lähellä kumpaakaan. Tuollaiset seudut ovat itselleni niin epätodellisia ja satumaisia, kiinnostavalla tavalla pelottaviakin. Täällä kun ei näe kuin kiinteää maata (tasaista sellaista) silmänkantamattomiin.

    Joo-o, se saattaa hyvinkin olla maailman viimeinen romanttinen keksintö!

    VastaaPoista
  2. Suorastaan tarunomaisen kauniita tunnelmia kuvissa jälleen. Ihastuttava tuo höyrylaivan lippunen ;)

    VastaaPoista
  3. Ihania tunnelmia. En ollut edes tiennyt, että merialueilla kulkee vielä höyrylaiva reittiliikenteessä (ja senkin sain selville äsken, kun googletin Ukkopekkaa.

    Tuollaisessa saarimökissä viettäisin mieluusti iltaa ja laulaisin mukana. Hunningolla ja etenkin Rappiolla on joskus hyvä olla - ainakin lauluissa. :)

    VastaaPoista
  4. Hurmaavat tunnelmakuvat. Mökki saaressa on kuin uni.

    VastaaPoista
  5. Ykkönen ja vitonen!!!! Heitän veivini kohta tähän haukkomiseen kun ovat niin hienoja (ja kamerankin nurkkaan).
    Näistä kestää toipua, ja näitä pitää palata tuijottamaan.

    Kaikki nuo veisut olisin hoilannut mielelläni, mutta dirlandirlandaata EN KESTÄ.
    Teillä on aina niin kivaa!

    VastaaPoista
  6. Kaunis paikka. Kallioinen saaristo on niin vaikuttavaa.

    VastaaPoista
  7. Ansku: Minusta on mahtavaa asua meren rannalla, vaikka ei täällä kaupungissa meri niin läsnä olekaan, kun se on kaupungin laidalla. Turku taitaa olla enemmän jokikaupunki tässä keskustassa. Mutta merelle pääsee tosi helposti.
    Susa: Minustakin tuo lippu oli aika hauska. Kyyti oli tosiaan höyhenenpehmyttä, ihan mentiin lipumalla eteenpäin.
    Katja: Ukkopekka on mukava alus ja sillä pääsee tosiaan Naantaliinkin. Nyt tehtiin tällainen iltaristeily. Minusta yhteislaulu on ihan parasta. Hoilattiin laivassa, kun tultiin takaisin kaupunkiin.
    Satu: Minustakin tuo on uskomattoman karu ja kaunis paikka. Kiva, että siellä voi käydä edes näin, porukassa.
    Liivia: Oi kiitos kovasti, oli taas ihana kuvata. Älä nyt hyvä ihminen heitä kameraa nurkkaan!! Minä kävisin täällä itkemään ja moni muukin. Tuo Loistokari on kuin joku satusaari, kun laiva lähestyy sitä. Mutta sinne pääsimme, ihanaa :)
    Elämäni matkat: Todella kaunis, minäkin olen oppinut rakastamaan saaristoa ja merta.

    VastaaPoista
  8. Hei!
    Juuri tässä suunnittelin ensi viikoksi päiväristeilyä Enonsareen m/s Suvitytöllä! Kauniit kuvat ja hauska teksti saivat minut innostumaan entisestään!
    Tuo klassikkolaulujen loppulallatus, hih!
    -Marjo

    VastaaPoista
  9. Ah ja voih ja huokaus. Hurmaavia kuvia hurmaavan kuuloisesta reissusta! Ja tuo mökki,pienenä ja yksinäisenä omalla saarellaan..voiko olla suloisempaa?

    VastaaPoista
  10. Marjo: Suvityttö kuulostaa kivalta. Juuri ehdotin, että ensi viikolla meidän lapsukainen voisi tehdä mummin kanssa retken Enonsaareen :)
    Niina: Kiitos. Oli ihanan kesäinen reissu, lyhyt mutta suloinen. Tuo saari on aina ollut minusta kaunis, kun olemme laivoilla menneet siitä ohi. Nyt pääsin vihdoin sinne saareen.

    VastaaPoista
  11. Oi mikä ihana saari ja mökki ja tunnelma!! Kivisellä luodolla majailevassa mökissä on aina jotain kovin romanttista. Jotain sellaista mistä voisi kirjoittaa kirjan.

    VastaaPoista
  12. Pitää taas antaa kuvakehuja, ykköskuva on ihan huippu, eikä muutkaan kalpene sen rinnalla. IHANA saarimökki, tuollaisessa haluaisin asua, autiolla saarella. Niin karun kaunista ja romanttistakin, ainakin mielikuvissani.

    VastaaPoista
  13. Loistokariko sanoit?
    Lumoavan kaunis. Ja luultavasti myös kova, tuulella raaka.
    Meren molemmat puolet.

    VastaaPoista
  14. sun superriemuloma jatkuu!
    aivan mahtavaa, iloisuus tarttuu tänne asti!
    kiitos!

    VastaaPoista
  15. Solen: Minustakin tuollaiset paikat ovat kovin kiehtovia, karulla tavalla kauniita. Ja tuolla mökissä olisi ihanaa kirjoittaa kirja :)
    Saga: Kiitos kovasti, oli inspiroivaa kuvata noin kauniissa paikassa. Minäkin ottaisin tuollaisen mökin mieluusti.
    Linnea: Tuo on Loistokari, jonne Ukko-Pekka tekee risteilyjä. Käsittääkseni heidän paikkansa.
    Ritva: Vaikka olen töissä :) Mutta viikonloput on aina viikonloppuja, silloin voi tehdä kaikkea kivaa. Ja iltaisinkin ehtii vaikka mitä.










    +

    VastaaPoista
  16. Ah. Muistutathan minua näistäkin, kun tulee talvi. Se kylmä ja pimeä ja loputtoman pitkältä tuntuva. Olet ihanasti saanut napattua kesää talteen, näihinkin kuviin. Silti pelkään, että unohdan, jollei muistuteta. Kiitos näistäkin ihanista.

    VastaaPoista
  17. AAAAHHHH!!!!Sanaton ikävä!!!
    En kirjoita mitään muuta kuin kiitos!!!
    Ei kun kirjoitampas ;-) Nyt tekis mieli ajaa Turkuun äidin luo, hypät huomenn Ukkopekkaan ja illal vaiks apteekkiin
    Tänään oli mielen Turkupäivä

    VastaaPoista
  18. Pimenevät illat. Syksyn ensimerkit Suomessa. Se tuli mieleen kauniita kuviasi katsellessa. Kai siihen liittyy tuo kalenterisivun kääntäminenkin, heinäkuun loppu. Kotiinpaluu alkaa olla lähempänä ja lähempänä ja tunteet menee vuoristorataa. En tiedä haluaisinko palata, vaikka tiedän, että en vielä osaisi jäädäkään.

    VastaaPoista
  19. Joola: Kesää on hyvä muistella pakkasella. Muisto kesästä auttaa jaksamaan, se on totta. Minä tosin tykkään kaikista vuodenajoista, en jaksaisi loputonta kesää.
    Maaritti: No sitten vaan ajat tänne äidin luo, eikös, jos se on mahdollista siis. Minun mielikin on välillä ihan toisissa kaupungeissa.
    Mine: Varmaan tosi kahtiajakoista tuo, kun sydän on kahdessa maassa. Mutta olet ollut niin kauan jo pois täältä...ehkä joskus vaihdatte maata? Pimenevät illat ovat kauniita.

    VastaaPoista
  20. Jos jotakin täällä sisämaassa asuessa kaipaan, niin ehdottomasti merta.

    Onneksi kuvasarjasi myötä pääsi merellisiin tunnelmiin. Kiitos!

    VastaaPoista
  21. olen haaveillut vähän myös noista höyrylaivaretkistä. enkä näköjään ole ihan tyhjästä haaveitani temmannut, ainakin jos sinun kuviesi tunnelmaa on uskominen! ihania.

    VastaaPoista
  22. Ihana talo saaressa! Ja ihanat kuvat.

    VastaaPoista
  23. Niin mainio tuo kutsu,ja vaikuttaa,että itseasiassa koko reissu on ollut mitä mainioin:-)

    VastaaPoista
  24. Marjatta: Minä taas olen oppinut rakastamaan merta, ensin se tuntui pelottavalta. Nykyään ei lainkaan.
    Hanna: Minun kuvista on tietty rajattu kaikki ihmiset pois, olihan meitä siellä paatillinen. Mutta ruoka oli hyvää ja tunnelma myös perisuomalainen. Kyllä me nautimme, ja mummokin, joka oli myös mukana.
    RvaReipas: Kiitos :)
    Kerttu: Oli tosiaan mainio reissu. Tuo on itse asiassa biletti, jonka kaikki matkustajat saivat, minustakin tosi hauska.

    VastaaPoista
  25. no kato pilettihän siinä lukee,sokea minä:-)

    VastaaPoista
  26. Minä haluaisin, että Merisäällä olisi merkitystä minun elämäni kannalta. Se vaatisi kaiketi asumista meren äärellä - tai pikemminkin meren keskellä.
    Toistaiseksi tyydyn vain kuuntelemaan Strömmingsbådanin ja Rankin tietoja ja haikailemaan tuulenpieksämälle luodolle.
    Nämä kuvat eivät lievittäneet kaipuutani - kiitos siitä!

    VastaaPoista
  27. Nämä kuvat olivat uskomattoman kauniita!!!

    N

    VastaaPoista
  28. Kerttu: Juu, eipä siinä mitään :)
    Kamomilla: Minusta merisäätä on aika hassu kuunnella, lapsena se kuulosti vielä hassumalta. Sitä ihmetteli sisämaassa, että miksi ne tuollaisia luettelee. Kiitos sinulle.
    N: Kiitos :)

    VastaaPoista