keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Lapsi hautoo lohikäärmeen munia

 

Täällä on Stadin paras baari ja höyrylaivaristeilyjä.
Sähkökaapeissa taidetta, sitä riippuu puista ja kelluu joessa.
Lapsi hautoo lohikäärmeen munia.
Lainaamme niin paljon kirjoja, että laukut pursuavat. Syömme ulkona aina kun mahdollista.
Rusketus haalistuu jo.
Huomenna ajamme koilliseen, pidämme ikkunat auki ja laulamme lujaa. Koira läähättää takakontissa ja hiki valuu kainaloista.
Mietitään, miten se kengurun poikanen osaa ryömiä sinne pussiin.

21 kommenttia:

  1. Niin haalistuu, häviää pois, niisk. Ja kyllä, valuu kainaloista, pitkin selkää, taukoamatta... Viehättävä kuva, tykkään.

    VastaaPoista
  2. Yritin ratkaista tämän. Ai Helsingin Stadin? Jaa m/s J.L.Runeberg? Ja mikä baari? Vai oletteko te jossain Australiassa?

    VastaaPoista
  3. Mistä niitä lohikäärmeen munia tuli haudottavaksi? :) Mekin kävimme eilen kirjastossa eivätkä kaikki lainat mahtuneet laukkuun. Onneksi oli aurinkoinen keli, joten pystyin kantamaan osan kirjoista kainalossani.

    Ajatteko kauaskin koilliseen?

    VastaaPoista
  4. Mukavaa ajomatkaa! Kesän parasta antia on aika ajatella, lukea ja pohtia kysymyksiä joita ei ehdi talvella tavoittaa.

    VastaaPoista
  5. Noin paljon kirjoja vaikka asutte kirjaston lähellä. Mitähän mahdatte löytää? Minä kaipaan kotona kirjastoon, ihan kivuksi asti. Nyt kirjaston äärellä en osaakaan ottaa mitään. Liikaa valinnan varaa?

    Rytmit on sekaisin, miehellä ja minulla. Ei kai malteta nukkua. Eletään siis Lissabonissa. Kohta toivottavasti jo näkyville asti.

    Ajakaa varovasti sinne Koilliseen, mutta laulamisessa ei tarvitse säästellä. Ja kesä kyllä kuivaa minkä kastelee.

    VastaaPoista
  6. Satu: Miten se rusketus voi jo haalistua...no varmaan siksi, että olen päivät sisällä, nyyh.
    RvaReipas: Hihih, ei olla Australiassa. Täällä on tosiaan sellainen kyltti, jossa lukee Stadin paras baari. Se on Hans Välimäen pop up -ravintola Food Culture Club, joka on auki kuukauden. En ole ehtinyt käydä...
    Katja: Aika hassu juttu sinänsä, sillä alun perin munat olivat dinosauruksen munia :), mutta nyt tyttö tietää, että niistä kuoriutuu seuraavaksi lohikäärmeitä. Aika kivaa. Hän nukkuun niin, että tekee niille hautomon ja makaa päällä.
    Merruli: Kiitos. Aika tuskaisen kuumaa on, mutta eiköhän se laulaessa suju tuokin matka. Me on aika totuttu.
    Mine: Minä olen usein ajatellut, että kirjasto on kyllä yksi Suomen ihanimmista palveluista. Eilen kuuntelin kirjastossa jopa konsertin, siellä esiintyi yksi a cappella -yhtye. Vieläkin olette Lissabonissa?? Ettekös te ole ollut siellä jo vaikka kuinka kauan vai meneekö aika vaan hitaasti, kun on töissä? Kiitos :)

    VastaaPoista
  7. Niin, siis henkisesti Lissabonissa, kun koetamme saada kuvat järjestykseen. Tietokone kertoi, että uusille kuville ei ole tilaa, joten koetan saada vanhemmat kuvat valmiiksi ja ulkoistettua. Fyysisesti olemme kyllä kuule ihan täällä Suomen helteissä jo olleet aika tovin. Tänään alkaa Meripäivät, joten sinne taidamme suunnata, ellei taivaalta tipu pieniä akkoja.

    VastaaPoista
  8. Mine: Okei, nyt ymmärrän. Minä oli henkisesti pitkän aikaa Istanbulissa, ehkä vieläkin hiukan. Me otimme Istanbulista 4 500 kuvaa, joten pakko siirtää kuvia välille ulkoisille levyasemille. Niitä vanhoja Istanbulin kuvia on muuten myös blogissa helmikuulta 2010. Joskus sitä kysyit, unohdin kertoa. Mukavaa helleviikkoa teille!

    VastaaPoista
  9. Onneksi tuo kuumuus on häviämässä, ja varsinkin se kosteus joka tekee olon tukalaksi.
    Rusketus alkaa hälvetä ensi viikolla töiden myötä. Ei hyväile enää aurinko vartaloa, ei pääse aamulla anivarhain mustikkametsään eikä kanttarelleja poimimaan.
    Vaikka eilisen saaliin (15litraa) perkaaminen oli mulle liikaa - sain taas pahan analyfaktisen kohtauksen.
    Mutta mustikoista lähden nyt keittämään hilloa, salaisiin joululahjapurkkeihin, hihihhiii. Joulu tuo juttu tuolla jossakin!
    Oikein hyvää matkaa Teille!

    VastaaPoista
  10. kyllä kyyti kelpais!
    tulin sulle kertomaan, että yksikin pop-up poksahti. jäi kuukauden mittaiseksi tämäkin. panin Kojun kiinni kun turhaannuin, kun ei väkeä piisannut. kokemus jäi ja se oli hyvä! jos vielä ensi kesänä, niin sitten panostan infoon ;)
    mutta saa tänne tulla ilman Kojuakin, jos sattuu kulmilla liikkumaan :)

    VastaaPoista
  11. Ikki: 15 litraa on kyllä ihan uskomaton saavutus, vau! Sain kaverilta litran itse poimittuja mustikoita, joista tuli piirakka, itse en ole poiminut yhtään. Ja toinen kaveri lupasi poimia minulle kanttarelleja. Sieniä on minusta kyllä kivempi poimia, kun sanko täyttyy nopeammin. Ja sinä ajattelet jo joulua, miten kaukoviisasta. Mukavaa viikkoa!
    Ritva: Nytkö se jo poksahti, oi voi! Totisesti harmi, mutta eihän ne ihmispoloiset sinne sitten osanneet tulla. Ehkä tulen vielä sinne loppukesästä. Miten kesässä on muuten paljon vähemmin viikonloppuja kuin talvessa?

    VastaaPoista
  12. Tuo kengurun pikkuruinen poikanen on minunkin suuri kummastuksen aiheeni.Hoksaako se mammakenguru pysyä paikallaan juuri silloin kun pikkuinen siellä tekee hurjaa vuorikiipeilyään pikkukourillaan karvatupsuissa roikkuen.

    Ja vielä: Viimeksi kun kaveri kävi lapsensa kanssa eläintarhassa pyysin häntä katsomaan, voivatko kengurut myös "kävellä", jos ei ole ison loikan paikka. Mutta ne olivat kuulemma kaikki jähmettyneet katsomaan viereisen miljöön draamaa, kun joku vompatti oli karkuteillä, joten ei sitten selvinnyt sekään!

    VastaaPoista
  13. Näillä säillä lohikäärmeistä tulee pian valmista. Me ajoimme eilen ikkunat auki hikeä vuodattaen laulaen lujaa. Minä tuota rusketusta mietin, mutta kun räkittää niin tuo helle eikä sisämaassa käy tuulen virettä lainkaan. Veden ääressä eilen oli ihanaa .

    VastaaPoista
  14. Olisipa ihanaa syödä ulkona... meiltä kun löytyy kotipizza tästä 20km:n säteeltä.
    Ihania lomapäiviä teille!

    VastaaPoista
  15. Kirjastokassi on kaikkein painavin kassi.
    Vaikka kuinka yrittäisi, ei voi hillitä itseään vaan pakkaa kassin täyteen, koska kotona täytyy aina olla varakirja ja varakirjalle varakirja, jos käy niin, että menossa oleva kirja loppuu kesken tai juuri lainattu opus ei imaisekaan mukaansa.
    Saitteko muuten selville, miten se poikanen pääsee pussiin?

    VastaaPoista
  16. ..Nyt viimein paljastun: aivan mahtavia kuvia ja mahtavia tekstejä, maalaat maailmaan uusia värejä, kiitos! :)

    Vaan millä saat tänne näin suuria kuvia, säilytät laadun? Huh.

    VastaaPoista
  17. Kiitos. Kävin katsomassa aiemmatkin kuvat. Siinä huomasi hyvin useamman reissun hyödyn. Aluksi täytyy katsoa se, mikä on muidenkin mielestä merkittävää. Sitten alkaa löytää niitä omia polkujaan ja oikein hakeutuu sivuteille. Ja tietysti vuodenaikojen vaihtelun. Voihan Istanbulin talvi -olen varautunut siihen Prisman kukkasaappain, joita voinkin käyttää lokaakuusta huhtikuuhun. Villasukilla ja ilman:).

    VastaaPoista
  18. Eilen tänään huomenna: Niinpä! Meistäkin se on ihmeellistä, että miten se poikanen tajuaa, että sen pitää mennä sinne pussiin?? Kuka sen on sille kertonut??
    RvaPioni: Odotamme synnystystä hetkenä minä hyvänsä :) On siis niin ahdistavan kostean hikisen kuumaa, vaikka satelee.
    Annika: Joo, tai siis että syödään ulkona ulkona, siis parvekeella tai jotain. Mutta kyllä kesällä tulee käytyä ravintolassakin normaalia useammin.
    Kamomilla: Kirjoja tulee aina ahmittua kirjastosta ja varsinkin lapselle, kun se lukee ihan mahdotonta vauhtia. En mä lue niin nopeasti, en ehdi. Niin, en tiedä, sehän kiipeää, mutta miten se osaa perille, sitä en kyllä tajua.
    S: Kiitos kovasi :) Minulla on onneksi sellainen mestarismies,joka osaa nämä kuva/tietokonejutut hyvin, joten hän on fiksannut pohjan html-koodia niin, että kuvat mahtuvat isommalla. Sama tyyppi osaa fiksata myös minun ottamia kuvia :)
    Mine: Totta! Ekalla reissulla oli "pakko" nähdä ne pakolliset jutut, tietenkin. Nyt saattoi sitten kuunnella omaa ääntään ja mennä sen mukaan, mikä itseä kiinnosti. Mutta nyt viehättäisi nähdä Istanbulin syksy :)

    VastaaPoista
  19. Se onkin ihana!!! Tai se voi olla ihana? Minä olen syksyn lapsi ja rakastan syksyjä joka paikassa. Suomen syksyn tuoksua ja värejä. Sen kirpeyttä ja villapaitojen esiin kaivamista. Mutta Istanbulin uuvuttavan helteen jälkeen Istanbulin syksyn viileneminen ja sateiden alku on kuin pelastuminen taas elämään. Joka kertaa huokaan helpotuksesta, kun energia alkaa taas virrata ja huomaan, että en olekaan päivästä toiseen selviävä laiskamato, vaan toimiva ihminen. Paikallinen kuuluisuus Teoman laulaa ihanan syksylaulun Istanbul'da sonbahar - kuuluu ihan lemppareihin edelleen:).

    VastaaPoista
  20. Mine: Minäkin rakastan syksyä, vaikka olen talven lapsi. Minä ymmärrän hyvin tuon miltä sinusta tuntuu Istanbulissa paahtavan kesän jälkeen. Meille ei sattunut järkyttäviä helteitä, mutta varmasti siellä on niitäkin. Täytyy etsiä tuo laulu netistä.

    VastaaPoista
  21. Mä olen nähnyt, kun kengurunpoikanen menee emonsa pussiin. Se loikkaa sinne. Pää edellä. Ja tulee sitten kurkistamaan ulos.

    VastaaPoista