keskiviikko 10. elokuuta 2011

Rakastan mankeloituja unia


Rakastan hotellihuoneiden pieniä shampoopulloja. Pikkuruiset saippuat saavat sydämeni heltymään.
Mutta Oulussa ei ollut pieniä pulloja, eikä suloisia saippuoita.
Ja vettä satoi koko illan. Söin hotellihuoneessa iltapalaa, skypetin ja tein töitä.
Rakastan myös sileitä sänkyjä, mankeloituja unia. Isoja valkoisia pyyhkeitä.
Sitä voi hetken kuvitella olevansa joku ihan muu, maailman nainen.

Paluumatkalla junan ikkunassa oli toinen ikkuna ja siinä sininen taivas.
Tänään saan toisen lapsen kotiin.

27 kommenttia:

  1. Jaaha, olitkos Arinassa :) Sellaiset seinään kiinnitetyt tuubisaippuat on inhoja. Vaikka voisi tietysti ajatella että se on ekologisempaa kuin ne pienet muovipullot. Irlannin hotellissa meillä oli muuten sellaiset pienet kartonkiset pullot saippualle ja shampoolle. Ne oli hauskat myös.

    Ja tuo kirja.. ja elokuva.. juuri eilen googletin tuota ja mietin että pitää laittaa lukulistalle seuraavaksi.. ja sitten vuokrauslistalle elokuva..

    VastaaPoista
  2. Ihanaa kun saat rakkaasi kotiin tänään. Tykkään myös käydä hotellissa silloin tällöin yöpymässä. Se on ihan luksusta saada pujahtaa pehmoisiin lakanoihin.

    VastaaPoista
  3. Mankeloidut unet. Joskus haaveilen, että kotonakin olisi mankeli (me vain vedämme lakanat), mutta toisaalta kotimankelittomuus lisää hotellilakanoiden ihanuutta.

    Pieniä shampoita ja saippuoita taitaa olla aika harvassa. Amsterdamissa oli sellaiset, mutta viimeisimmillä matkoillani on ollut vain seinään kiinnitetyt jättikokoiset saippuapullot. Ekologisuus on toki hyvä pointti.

    Ja tuon kirjan minäkin haluaisin lukea. Se on varmasti sen arvoinen?

    VastaaPoista
  4. Ihanaa jälleennäkemistä.

    Minäkin nautin siitä tunteesta kun olen joku muu, maailman nainen. Vähän tietoisemmin pukeutuneena ja reissussa, ehkä jopa yksin. No sitä ei tapahdu usein.

    VastaaPoista
  5. Sinulla on kesken älyttömän hyvä kirja!

    Minulla on vähän hotelliväsymystä, joten ne mankeloidut lakanatkaan eivät oikein jaksa innostaa. Mankeloiduista lakanoista juolahti mieleen "Puhtaat valkeat lakanat". Joskus mankeloidut lakanat olivat jokaisen perheenemännän velvollisuutena ja ehkä myös ylpeytenä.

    VastaaPoista
  6. Olen joskus ennenkintodennut, että hotelleissa on ihan oma todellisuutensa. Sitä voi todella leikkiä ketä vain, olla hetken hotellivieraana. Ja niissä lakanoissa todella on jotain erityislaatuista. Liekö se, ettei tarvinnut itse petata eikä pestä...

    VastaaPoista
  7. Seinään kiinnitetyt saippuapaalit on huijausta, tai ainakin sellaisesta epäkohdasta pitäisi mainita jo hotelliesittelyn yhteydessä:), ettei vaan erehdy ottamaan sellaista paikkaa.

    Kun olin lapsi, meillä oli kotona mankelivuorot. Mulle mätkähti vuodesta toiseen tiistaipäivät ja muistan kuinka mankelin soidessa pänttäsin kielten sanoja siinä ikkunattomassa kopissa. Sen koommin en totisesti ole tahtonut mankeloida.

    Minä odotan tuota kirjaa ystävältäni lainaan ensi viikolla.

    VastaaPoista
  8. Nyt varsinkin, kun takana on rankka sairastelujen kuukausi, toivoisin voivani olla yhden illan maailman nainen, joka saa rauhassa kellahtaa mankeloituihin lakanoihin rauhallisessa hotellissa kuuman kylvyn jälkeen ( onko edes suomalaisissa hotelleissa enää ammeita ;D)..

    Tuo samainen kirja odottaa minullakin lukupinossa ;)

    VastaaPoista
  9. Mä en pidä hotelliyöpymisistä...olen ihminen joka haluaa omaan sänkyyn! Sieltä on ihana herätä, ilman kiirettä kun on sellainen aamu. ;)

    Ja mankelin ostin runsas vuosi sitten. Nyt en siitä luopuisi, enkä noista mankeloiduista lakanoista, pyyheliinoista sun muista.

    Lapset on aina ihana saada kotiin, niin lyhyeksi kuin pidemmäksi aikaakin. Me onneksi soitellaan joka ikinen päivä tytön kanssa.

    VastaaPoista
  10. Talvella olimme pienessä hotellissa Porvoossa ja siellä oli pikkuruiset hammastahnatuubit ja tunsin niistä sellaista riemua kuin lapsena jostain. Mutta en juurikaan käy hotelleissa, joten ehkä ne ovat ihan tavallisia hotelleissa.

    VastaaPoista
  11. On suloista saada aikuinen lapsi maailmalta syliin.Hyvää elokuuta sinulle ihana Kirjailijatar.

    VastaaPoista
  12. Oi, olit täällä! Harmi että satoi, täällä on ollut nyt melkoisen sateisia päiviä.

    Mankeloidut unet, ihanasti sanottu. Voi kunpa olisi enemmän tilaa kotona, saisin mummun vanhan mankelin vihdoin tänne. Nyt se odottaa varastossa. Saisi mankeloituja unia joka yö.

    VastaaPoista
  13. Merja: Siellähän minä olin, hyvin bongattu :) Totta, että ne ovat paljon ekologisempia. Minä vain jotenkin niin tykkään niistä pienistä pulloista. Niitä ei taida olla enää monessakaan paikassa. Mutta nuo teidän Irlannin kartonipakkaukset kuulostaa juuri hyvältä kompromissilta. Olen kirjassa vasta alkumetreillä ja leffa on katsomatta, joten samat suunnitelmat.
    Villasukka: Sain pienemmän rakkaan nyt kotiin ja suuremman vasta maanantaina. Mutta hyvää kannattaa odottaa :) Minullekin hotellit ovat harvinaista luksusta ja vielä harvinaisempaa on yöpyä yksin, se on ainutkertaista.
    Katja: Hotellin lakanat tuntuvat niin ihanilta. Nukuin ihan poskettoman hyvin. Joo, pieniä pulloja on enää harvassa, mutta tuo Merjan bongaama ideea olisi hyvä, kartonkipakkaukset. Kirjassa olen auttamattoman alussa, tein töitä koko junamatkan kotiin, huhuh, melkein kahdeksan tuntia, joten kirja jäi haaveeksi, mutta voin kertoa pidinkö, kun pääsen vähän pitemmälle.
    RvaReipas: Minä olen usein reissussa yksin, mutta en koskaan yötä. Siksi tämä oli ihan luksusta. Nautin kovasti, vaikka kaunis iltakävely jäikin tekemättä, kun vettä satoi.
    Jaana: Ai se on hyvä? Loistavaa, niin toivoinkin, mutta en osaa oikein vielä sanoa juuta enkä jaata. Minuun ei ole iskenyt vielä hotelliväsymys, mutta on helppo ymmärtää niitä, joihin se iskee, koska eihän se pitemmän päälle ole kivaa.
    Olina: Joo, siellä tosiaan tulee vähän sellainen olo, että on joku ihan toinen. Tai voisi heittäytyä olemaan, jos haluaisi, kun kukaan ei tunne eikä tiedä. Sinulla ei ole menneisyyttä, ei mitään painolastia.
    Liivia: Minäkin petyin pahasti, kun ei ollut sieviä pulloja. Katoaa joku hotelliin kuuluva fiilis ihan kokonaan. Mutta totta, eihän se ekologista ole ei. Oikein mankelivuorot? Teillä on ollut säntillistä touhua. Meillä ei ollut mankelia, mutta meillä silitettiin ihan kaikki, kaikki. Minä en silitä mitään.
    Susa: Minulle ei osunut edes ammetta, joten se siitä...ei vaiskaan, oli ihana ilta. Erityislaatuinen, kun oli niin harvinaista herkkua. Olisin oikeastaan voinut jäädä sinne vähäksi aikaa kokeilemaan, koska se hotellikuolema tulee :)
    Ikki: Minä nukun kuin tukki ihan missä vaan, joten siksi on helppo nukkua ihan missä vaan. Minä varmaan vielä joku päivä yllätän itseni ja ostan mankelin, se olisi kyllä jymypaukku kaikille minut tunteville.
    Leena: Eivät ne varmaan ole tavallisia. En minäkään käy paljon hotelleissa, Suomessa ehkä kerran vuodessa, mutta en ole törmännyt sellaisiin. Minäkin riemuitsen tuollaisista ihan pienistä jutuista.
    Maria: Kiitos, kiitos. Nyt sain pienen kotiin ja suuren saan sitten ensi maanantaina.
    Malla: Sinä olet siis siellä? Oi. Minua harmitti, kun illalla satoi niin ikävästi, en jaksanut lähteä mihinkään kävelylle. Tulin vasta kahdeksan jälkeen sinne, joten ei siinä paljon ehtinyt. Aamulla sentään kävelin reilun kilometrin lenkin Raksilaan, olikohan se sen niminen?

    VastaaPoista
  14. Luin kirjan jonkin aikaa sitten, ei mullistava kokemus, mutta ihan hyvä. Sattumalta huomasin että kirjasta oli tehty myös elokuva. Haluan nähdä ja toivon että parempi kuin kirja, vaikka harvoin niinpäin.

    Olen kierrättänyt kyllä (oiskohan Radissoneista tai Scandiceista) hotelleista tulleet söpöt pikkupullot (erityisesti puolukantuoksuiset suihkuvaahdot ym.)ja ne on nyt tytön kauppa-,kioski- tai kotileikeissä. Ja voihan ne täyttää uudelleenkin matkaa varten, ettei tarvitse raahata isoja pulloja...harva ehkä viitsii niitä pestä ;) Ja on hotelleissa vielä ne pikkupullot! Ainakin niissä joissa olen yöpynyt.

    Olen himomankeloitsija! Suorastaan vedin herneet nenään kun Kirsi Piha GlorianKodin kolumnissaan hakkui taannoin mankelointia turhaksi näpräämiseksi, joka liittyy vain homing-trendiin. Hän arvosteli siinä samassa kaikenlaisen kotinäpräämisen, josta minä tykkään. Nyt meni vähän aiheen vierestä, mutta mankelointi on mulle pyhä asia :)

    VastaaPoista
  15. voi kun saisin lapsia kotiin!
    ja mankeloituja lakanoita!

    unia kuitenkin :)
    ja huomenna ehkä hesaan
    ystävän näyttelyn avajaisiin!

    VastaaPoista
  16. :) sinulla taitaa olla paljon matkustamista työn puolesta. Voi hyvin vieraissa maisemissa!

    VastaaPoista
  17. Hotellien saippuoista tai shampoista tiedän vähän, sillä hajuallergioista johtuen omat ovat aina mukana. Tosin harvoin yövyn Suomessa hotellissa.

    Mankeloidut lakanat ovat ihanat. Tunnustan, että mankeloin ja silitän. En koe sitä pakkona.

    Lasten tapaaminen on aina ihanaa, eilen ilahduin kovasti, kun esikoinen poikkesi työmatkallaan.

    Kuka kiltti kertoisi, mikä tuo kirja on. Kommenteista päätellen vaikuttaa mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
  18. Muistan miten ihana oli nukahtaa mankeloitujen lakanoiden väliin..
    Kun lapset olivat kotona vedimme lakanat..
    Nyt joskus saatan silittää, joskus harvoin..niissä on ihanan puhdas tuoksu..

    katsoin tuon elokuvan ja ostin nyt kirjan, jota en ole vielä aloittanut..
    Kiva kun saat matkustella junalla..

    VastaaPoista
  19. Hei!
    Voisiko joku kertoa, mikä tämä kehuttu kirja on? :)

    Meini

    VastaaPoista
  20. Ka, Oulu! Kaupunkini :) Harmi jos satoi eikä kaupunki ollut kutsuvimmillaan, lakanoihin karku on onneksi hyvä keino suojautua.

    Pitää ehkä tarttua Murakamiin kun olen kuullut siitä niin pajon hyvää ja monessa blogissakin ovat kirjansa vilahdelleet.

    VastaaPoista
  21. Sama täällä: mankeloidut lakanat ovat ihana ylellisyys! Minulla on aina huono omatunto, kun hotellisiivooja viikkaa tyynyt alle laitetun yöpaidankin. Ei tarvitsisi...

    Luin kirjan ja näin elokuvan. Ehkä kirjassa oli parempi fiilis. Minusta.

    VastaaPoista
  22. Anonyymille vastaan, vaikka varmaan moni muukin jo vastaili; Ishiguron; Ole luonani aina. Eikö vaan? Vai luulinko väärin? Kirja oli epätavallinen, koska huononi loppua kohden, jos noin voi sanoa. Eli alussa se oli kiehtova kun vain aavisteli mitä tuleman pitää, mutta tylsistyi loppuakohden. Kirjoitin aiemmin etten liiemmin pitänyt kirjasta, mutta se jäi kyllä mietityttämään; ihmiskohtaloita,klooneja ja tulevaisuutta. Kai se sitten oli hyväkin kun painui mieleen, suurinta osaa lukemistani kirjoista en muista...

    Joko sait lapsen kotiin, mukavaa. On aina niin ihanaa nähdä tauon jälkeen, jutella tapahtumat, kysellä ja käpertyä sohvalle tai sänkyyn.

    VastaaPoista
  23. yövyttiin nyt viime reissun aikana ihan todella pitkästä aikaa muutamana yönä Ihan Oikeassa Hotellissa, jossa oli pieniä shampoopulloja, saippuoita ja kolmea eri pyyhekokoa. oli jopa kylpytakit ja tohvelit! olin ihan fiiliksissä niistä;)

    VastaaPoista
  24. Aloin heti haaveilla mankeloiduista unista, ne jäivät aivan kuin keveästi mieleen leijumaan. Meillä on kellarissa anopin vanha mankeli, mutta minä en osaa tehdä sille mitään, ehkä joskus.

    Sinä olen kulkenut ihan melkein meidän kodin vierestä, yhden vilauksen hetken me olisimme melkein voineet nähdä toisemme :)

    VastaaPoista
  25. Mankeloiduissa lakanoissa on ihana nukkua.
    Opin lapsuudenkodissani, että lakanat ja kaikki muukin sinne mankeliin sopiva tekstiili pitää mankeloida. Meni todella monia vuosia, että hyväksyin laiskuuteni kun en enää omia lakanoitani mankeloi. Silittämisenkin olen jo minimoinut.
    80- vuotias äitini sensijaan edelleen mankeloi.

    VastaaPoista
  26. Blogissani on sinulle muffinssihaaste, jonka voi nauttia, jos maistuu.

    VastaaPoista
  27. Annakaisa: Minä en meinaa nyt päästä tuossa kirjassa puusta pitkään. Mutta johtuu siitä, etten ole saanut sellaista kunnollista lukuaikaa, vaan luen sitä pienissä pätkissä. Minä olen kaikissa kotitöissä ihan mahdottoman laiska, joten ei minusta varmaan olisi mankeloimaankaan. Mutta hei, tänään me tullaan katsomaan sinua :)
    Ritva: Minä saan huomenna isomman lapsen kahden kuukauden eron jälkeen kotiin, tuntuu ihanalta. Voi mitä juttuja saankaan taas kuunnella, niin paljon kaikkea tapahtunut.
    Tuittu: Tämä viikko oli vähän poikkeus, mutta istuin 20 tuntia junassa! Siihen sisältyi Tampere, Oulu ja Helsinki. Mutta minä onneksi viihdyn junassa, saan siellä aikaiseksi.
    Marjatta: Onneksi Annakaisa ehti jo kertoa, että kyseessä on Ishiguron Ole luonani aina. Minä olen ollut nyt niin huonosti koneella, etten ole ehtinyt vastaamaan, anteeksi. Mutta siis. Minä junnaan tuon kirjan kanssa, mutta se ei ehkä johdu kirjasta, vaan minusta, kun mielessä on taas niin paljon juttuja. Minulla ei onneksi ole mitään allergioita, että voin ihan huoletta käyttää hotellin tuoksuja, vaan kun ei ole niitä söpöjä pulloja :)
    Hanne: Mekin vedämme lakanat, se saa kelvata. Minä en ole nähnyt tuota leffaa, mutta haluan nähdä sen. Ehkä pidän siitä enemmän kuin kirjasta....
    Meini: Saitkin jo onneksi vastauksen, kun minä hävisin kartalta moneksi päiväksi. Eli Ishiguron Ole luonani aina.
    Anniina: Minua harmitti, kun satoi. Olen haaveillut pitkästä iltalenkistä, mutta sen verran laikotti, väsytti ja harmitti, etten sitten sateessa lähtenyt mihinkään. Näin Oulusta vain pikkuisen siivun.
    Linnea: Minullakin on joskus jopa huono omatunto, kun siivooja laittaa kaikki niin nätisti. Meillä oli Istanbulissa asunto vuokrattuna, mutta siellä kävi kerran sen kolmen viikon aikana vähän yllättäen siivoja. Olimme ihan hoomoilasena, kun kaikki tavarat oli aseteltu mahdottoman hienoon järjestykseen.
    Annakaisa: Minulla ihan sama tuon kirjan kanssa kuin sinullakin....on tosiaan ihanaa saada tuo vanhempikin lapsi huomenna kotiin. Tästä pienemmästäkin on niin paljon iloa.
    Outi: Minäkin menen ihan sekaisin tuollaisista asioista. Johtuu siitä, että käyn harvoin hotelleissa. Kaikki jaksaa ilostuttaa.
    Himalainen: Oi, minä kyllä ajattelin Kokkolan kohdalla, että täälläköhän sinä asut. On kiva kuikuilla maisemia ikkunasta. Joillain asemilla tekisi mieli hypätä kyydistä.
    Elämänimatkat: Meillä silitettiin kaikki ja minä en silitä mitään. Mutta minulta se sujui ihan itsekseen, siis se, että en silitä. Ei yhtään huono omatunto.
    Jaana: Kiitos, kiitos. Minä menen heti kurkkaamaan :)

    VastaaPoista