sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Muistellaan mennyttä kesää

Viimeisestä kuvasta kiitos tyttärelle ettaenlaluna.blogspot.com

Lokakuun ensimmäinen ja me makaamme omenatarhassa lyhythihaisissa. 
Tekevät kärrynpyöriä ja kävelevät käsillään.
Puut pukeutuvat keltaisiin ja kahiseviin juhlamekkoihin, riisuutuvat viivytellen. 
Niin mekin. Raukeus hiipii jäseniin.
Syödään omenoita kantoineen. Muistellaan mennyttä kesää. Kuinka suloista nukahtaa sudenkorennon sirinään.

28 kommenttia:

  1. voi teitä, niin kivoja kuvia. tunnelma välittyy hyvin näistä.

    meidän ikkunalaudalla kävi muuten pari päivää sitten sudenkorento. hieman hämmentävää. liitän ne vahvasti kesään ja merenrantaan. ja siis merihän tuossa vieressä on, mutta miten se tänne kivipihoille eksyi..

    VastaaPoista
  2. kauniita! oli ihan ihmeellinen päivä, kunnon intiaanikesä!

    VastaaPoista
  3. Outi: Kiitos, kiitos. Me hämmästelimme tuota sudenkorentoa, eikös niiden pitäisi olla jo nukkumassa? horroksessa? kuolleita? En tiedä, mutta eihän sitä näin lämpimällä raaski mennä nukkumaan.
    Etta: Oli muuten ihan uskomattoman lämmintä ja ihanaa, kiitos :)

    VastaaPoista
  4. Kaunista oli teillä muistella. Minä taas heräsin kun valot olivat jo päällä, oranssit ja punaiset.

    VastaaPoista
  5. Voi mitä kuvia ja mikä kirjoitus! Minä rakastan, rakastan niin etten osaa edes sanoilla ilmaista, tätä vuodenaikaan. Kesälämmön hehkuisessa syksyssä on jotain taikaa. Minä säilön näitä hetkiä mielikuvapurkkiini. :)

    VastaaPoista
  6. Meinasin kiljua että mikä talokaunotar! Mutta sitten tuli vielä kauniimpia kaunottaria.

    Intiaanikesä iski mulle täysin väärään aikaan. Piti raahata nahkatakkia ja huivia ja villatakkia perässä muun kantamuksen kera ja puserokin oli liian kuuma, mutta sitä en voinut sentään ottaa pois.
    Nyt täällä on ollut oikein sopivat villapaitakelit, pysyisipä jonkun aikaa tälläisena.

    VastaaPoista
  7. RouvaKameleontti: Oli totta totisesti kaunista. On hassua, jos nukahtaa puolivahingossa.
    Katja: Voi kiitos. Minäkin rakastan syksyä, tuota eilistä lämpöä, mutta myös koleita ja kuulaita aamuja, huurteisia lehtiä. Minäkin säilön, vain mielikuvia, en muuta.
    Liivia: Oih, kylläpä sinä sanoit kauniisti :) Mutta Brinkhallin kartano on kyllä kaunis paikka ja eilenkin aivan autio. Ei ristinsielua missään. Tuo on muuten ihan kamalaa, jos on liikaa päällä, se on melkeinpä kamalampaa kuin se, jos on liian vähän päällä.

    VastaaPoista
  8. Oi,miten kauniita kuvia!! Ihanaa syksynjatkoa!!

    VastaaPoista
  9. Vitsit mikä värisuora noista kuvista tuleekaan, ne vaan liukuu ihanasti väreistä toiseen. Mitä hehkua!

    VastaaPoista
  10. Kaunista. Talot, sanat ja tytöt.

    Minä kipitin pitkin Istiklalia perheeni perässä. Ostivat kitaran dervissimuseon viereisestä kitarakaupasta. Täällä kitaroi jo kolme, se on puolet koko porukasta. Minä kurkin, että näkyykö museon pihalla pyöriviä dervissejä ja muistin sinut.

    Ei tainut elämä viikolla hiljentyä?

    VastaaPoista
  11. Riitta Sinikka: Kiitos kovasti ja värikästä syksyä sinnekin!
    Hanna: Kiitos. Koko maailma hehkui eilen kyllä niin kauniisti, oli syviä sävyjä.
    Mine: Kiitos. Ja minä muistan sen kaupan! Ainakin olen siitä melko varma, niin paljon soittimia ikkunassa. Minun tuli tänään ikävä sinne, kun luin loppuun Jari Tervon romaanin Layla. Se tapahtuu puoliksi siellä ja muistin monet kadut ja paikat. Elämä onneksi hiukan hiljentyi. Nyt sain tosiaan viikonloppuna luettua jo kirjankin, mikä onni. Ihanaa viikon alkua sinne!

    VastaaPoista
  12. "Puut pukeutuvat keltaisiin ja kahiseviin juhlamekkoihin, riisuutuvat viivytellen". Kauniisti sanottu. Täälläpäin puut pukeutuvat arkisemmin värikkäisiin, kahiseviin tuulipukuihin :)

    Viides kuva on hieno, heijastuskuvissa on aina jotain kummaa taikaa.

    VastaaPoista
  13. Mitkä värit ja mikä tunnelma kuvissa! Tämä on kyllä tosiaan hieno aika vuodesta.
    Toivottavasti hyvä sää jatkuu, menen oppilaitteni kanssa ensi viikolla silakkamarkkinoille.
    Mukavaa lokakuuta teille ;)

    VastaaPoista
  14. Saga: Kiitos :) Tuulipuku on mielettömän hienosti sanottu minun mielestäni. Minä olen heikkona heijastuskuviin, ikkunoihin ja vesiin.
    Omenaminttu: Kiitos kovasti. Minäkin nautin syksystä, myös sateesta ja tuulesta. Silakkamarkkinat, oi, ne taitavat pian olla täälläkin, täytyy muistaa mennä. Mukavaa lokakuuta!

    VastaaPoista
  15. Olipas mielenkiintoista, siis tuo Tervon kirja. Kannattaisiko se ostaa ja lukea?

    VastaaPoista
  16. Hienoja kuvia, kultainen syysaurinko niissä lämmittää.

    Me kerättiin tänään omenat jo puusta, säilötään tota aurinkoa vähän talvellakin nautittavaksi.

    VastaaPoista
  17. Haikeus menneestä, onnellisuus tässä hetkessä.
    Odotus.
    Kiitos kuvistanne ja värikkäistä sanoistanne, jälleen kerran <3

    VastaaPoista
  18. Mine: En oikein osaa sanoa...päähenkilö on kurdityttö ja kirja käsittelee aika kriittisesti naisten asemaa, kunniamurhia, ihmiskauppaa yms. eli tosi vakavia aiheita. Mutta minä pidin siitä kovasti, vaikka Istanbul näyttäytyikin ihan uudesta kulmasta, ainakin osittain uudesta.
    Erja: Se onkin ihanaa, jos voi säilöä auringon talven varalle :)
    RvaVaaksanheimo: Kiitos sinulle. Syksy on juuri tuollainen kuin sanoit, luopumisen aika. Mutta samalla sitä on onnellinen siitä, mikä on ollut.

    VastaaPoista
  19. Yksi kuvistasi ja sanoistasi lumoutunut täällä lisää!
    Nämä kuvat ja lauseet voisivat käännyttää minut piirun verran syksyn puolelle...!
    Hyvää tulevaa viikkoa!

    VastaaPoista
  20. Vau mitä väriloistoa! Niin kauniita kaikki.

    VastaaPoista
  21. Kunpa osaisin vielä tehdä kärrynpyörän. Onneksi sentään tuon puun lailla sain pukeutua kahisevaan juhlaa varten.

    Tästä täytyy tulla hyvä kuukausi!

    VastaaPoista
  22. Hei vielä!
    Intiaanikesän selitys löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1050.

    "Amerikan uudisasukkaat oppivat pian, että parin kolmen viikon utuisen lämmin kausi toistui pohjoisen intiaanimailla vuosittain lokakuun puolivälissä. Intiaanit pitivät aikaa jumalansa Cautantowwitin siunaamana, ja se soi heille oivan tilaisuuden käydä siirtokuntien kimppuun vielä ennen talvea."

    Kivoja nämä sinun sanapohdinnat!

    VastaaPoista
  23. Oi mitä kauniita kuvia ja kaunottaria siellä :)

    VastaaPoista
  24. Sinä se olet sitten komia nainen! Ja tyttö kuvissa näyttää jo isommalta...

    VastaaPoista
  25. Oijoi mitkä ihanat tunnelmat täällä! Kauniita olette!
    Toissa kesänä kuvittelin pystyväni vielä tekemään kärrynpyörän, mutta eipä se enää onnistunutkaan, kankeaksi on muuttunut...

    VastaaPoista
  26. Tie on kevyt: No voi kiitos. Se taitaa olla paljon, jos sinusta tulee edes hiukkasen syksyihminen :)
    RvaReipas: Kiitos, kiitos.
    Ansku: Päätetään yhdessä, että tulee, siis hyvä kuukausi. Nyt tosin sataa jo toista päivää, muttei sekään minua haittaa. Sade kuuluu syksyyn ja kumpparit ja villasukat.
    Marjo: Oho! Eli nyt olisi pitänyt käydä jonkun siirtokunnan kimppuun, hihih. Me kävimme kyllä omenoiden kimppuun, ehkä se kelpaa. Ja olihan tuo intiaanikesä vähän ajoissa, mutta....ihan mahtavaa, että sinä löysit selityksen tuolle sanalle, kiitos.
    Villasukka: Kiitos :)
    Tuittu: Niin, lapsista sen näkee. Vuodessa kasvavat kamalasti, saatikka sitten tuollainen kuin sinun pieni. Sehän muuttuu kuukaudessa.
    Leena: Kiitos :) Minä en osaa tehdä, en ole osannut, enkä osaa edelleenkään, mutta keskimmäinen meistä tekee vielä mallikkaan kärrynpyörän. Pienin vasta harjoittelee.

    VastaaPoista
  27. Ritva: Niin oli, juuri sellainen :)

    VastaaPoista