tiistai 3. tammikuuta 2012

Istanbul - nahkatakkisten miesten kaupunki

Toisinaan tuntuu, että tämä on miesten kaupunki, nahkatakkisten miesten kovaääninen kaupunki.
Mietin punaista Istanbulia. Että kaupunki oli nyt talvella harmaa, ruskea ja punainen.
Eyupin aukio on päällystetty valkoisella marmorilla, mustien kaapujen laskokset silhuettina taivaanrannassa.

18 kommenttia:

  1. Mitä värejä ja tunnelmia. Kiitos kuvamatkasta!

    VastaaPoista
  2. Mukava katsella värikylläisiä kuviasi, kun Suomessa on tähän aikaan aika hailukkaa. Hauskoja nuo ulkokahvilat ja ulkona olevat pelipöydät, vaikka ei niin lämmintä näyttäisi olevan.

    VastaaPoista
  3. Meillä on vieläkin aidot matot ostamatta. Ensin ei raaskittu ostaa, kun oli pieniä talossa ja kävi paljon vahinkoja pissavahingoista kaatuneisiin kaakaoihin. Nyt ostos on harkinnassa, mutta tahtomaani väriä (vihreää) löytyy niin vähän. Punaista sen sijaan olisi vaikka millä määrin valittavaksi. Tosin Istanbul vaikuttaa niin, että olen jo alkanut kysyä, että olisiko se punainen matto edes mahdoton? Punainen tämä kaupunki todella on, se tuli tämän päivän kuvista mieleen.

    Olisikin mielenkiintoista kurkistaa millaisen maton te aikanaan ostitte? Punaisenko?

    VastaaPoista
  4. Katja: Kiitos, kun kävit :)
    Tie on kevyt: Kiitos, minäkin kaipasin tähän päivään vähän punaista. Joo, kaikkialla on pieniä, matalia pöytiä ja jakkaroita. Siellä sitten istutaan polvet leuassa.
    Mine: Me ostimme, vaikkei pitänyt, mutta erehdyimme kauppaan sisään. Onhan tuo punainen, ja myös ruskea. Se on kuulemma kurdistanista ja 30 vuotta vanha. En tiedä, pitääkö paikkaansa, ainakin se on aitoa villaa. Ja se oli muuten ainut matto, josta tykkäsimme! Pitää laittaa sulle kuva joskus.

    VastaaPoista
  5. Ihailen vain ihmisten mattoja, meillä kun ei ole kuin yksi matto. Keittiön pöydän alla. Sekin täynnä koiran tassun jälkiä. Matotta koiran ja mun astman takia.

    Värit on ihania. Punaista "pelkään", vaikka mies sellaisen sängynpeitteen meille ostikin. Silmä tottuu - lupaan.

    VastaaPoista
  6. Ihania taikalamppuja,
    värillisiä lautasia,
    kaikkea niin värikästä!!

    VastaaPoista
  7. Ikki: Minäkin tykkään matoista, mutta tällä hetkellä täällä kodissa on vain pari mattoa. Olen vähän kranttu mattojen kanssa. Koiran karvoja on kyllä matot täynnä. Minä tykkään joistain punaisista, kovastikin.
    Hanne: Istanbulista löytää väriä, erityisesti sisätiloista. Kaupunki ei (talojen ulkoseinät) ole niin kovin värikäs.

    VastaaPoista
  8. Olen viipynyt näissä kaikissa maisemissa tänään. Yksityiskohdissa ja tunnelmissa, tässä kaikessa runsaudessa. Suuria tunteitakin, jäähyväiset.. Kiitos näistä:)

    VastaaPoista
  9. Minäkin olen taipuvainen ajattelemaan ja uskomaan, että se on nahkatakkisten miesten kaupunki. Hassua kun joistain kaupungeista voi selkeästi määritellä minkä väriseksi se mieleen jäi. Voisin puhua loputtomiin kaupunkien väreistä tai niistä värimielikuvista.

    Ostitteko tuollaisen lautasen? Minä saattaisin ostaa.

    VastaaPoista
  10. RvaReipas: Kiitos. Kaupunki on runsauden sarvi, kaikenlaista kaikille aisteille. Aika ihanaa :)
    Liivia: Juu, sitä se todella on. Minä olen vähän huono väreissä, mutta kun katselin kuvia, tajusin, että kaupunki on kaikissa tietyn värinen. Sisältä punainen ja ulkoa näin talvella harmaa tai ruskea. Saimme Minelta kauniin ison lautasen ja siihen dippiastiat, se on tosi kaunis, vihreä. Muuten ostinkin vain huiveja ja vähän koruja. Oli niin vähän matkatavaroita.

    VastaaPoista
  11. Istanbul kietoutuu mieleeni kuva kuvalta, sana sanalta enemmän. Kaupunki, jota ennen en ajatellutkaan, ja nyt jo niin tuttu, kuin olisin käynyt. Kiitos sinun.

    Jäähyväisistäsi ajattelen, että ihanaa, että annat mennä, seikkailuun, elämään. Ikävästä huolimatta.

    Olin Turussa tänään ja ajattelin sua siellä.

    VastaaPoista
  12. Kuvissasi on aina kiehtova tunnelma, niin nytkin. Kuviesi perusteella sanoisin, että Istanbul on musta, punainen ja salaperäinen ja sellainen, minne haluaisin lähteä vaikkapa nyt.

    VastaaPoista
  13. nahkatakkien luvattu maa- todellakin. tuohon oranssin sävyiseen, lämpimän näköiseen ravintolaan voisin istahtaa- näyttää niin kivalta. en taas voi kuin toistaa itseäni- niin hyviä kuvia, "elämän makuisia".

    VastaaPoista
  14. Monien muiden tavoin ihailen kuvien värikylläisyyttä. Kuvistasi välittyy tunnelma tiiviinä, valoisana ja kiehtovana.

    VastaaPoista
  15. Uiii, ihana tunnelma! Haluan tuohon tunnelmaan ja myös ostoksille ;-) Näytä meille se ostamasi matto. Istanbulissa ei voi välttyä mattokaupassa käynniltä mutta vielä en ole ostanut mattoa.

    VastaaPoista
  16. Satu: Sinä olit täällä :) Erot ovat joskus vaikeita, mutta ketään ei onneksi voi omistaa. Miten jostain kaupungista voikin tulla niin rakas, se on vaikea selittää, itsellekin.
    Petriina: Salaperäinen se kyllä on. Siinä on niin paljon kerroksia, on se melankolia ja suru, on nauru ja vapauden kaipuu, on mystiikka ja eksotiikka...
    Mira: Tuo oli kiva ravintola, istuimme siellä yhtenä iltana viinillä. Minä voisin hyvin kulutta päivänä istumalla kahviloissa ja katselemalla ihmisiä.
    Katja: Kiitos kovasti :)
    Kuukki: Sinne vaan, lentolippu taskuu ja menoksi. Täytyy joskus yrittää kuvata matto, se on tuossa olohuoneessa, mutta en juurikaan kuvaa kotona. Ehkä sinunkin käsiisi tarttuu lopulta matto :)

    VastaaPoista
  17. Ihania värejä! Ja tuoksut ja äänetkin tulivat kuvien mukana!

    VastaaPoista
  18. Voi miten hurmaavia kuvia, värit ja muodot ja kaikki! Kiitos nojatuolimatkasta :)

    VastaaPoista