lauantai 25. helmikuuta 2012

Islanti - on poltettu noitarovioita

Kaikki elementit niin vahvasti läsnä: maa, ilma, vesi ja tuli. Täällä tuntee itsensä pieneksi tavalla, jota on vaikea pukea sanoiksi. Ymmärtää olevansa pieni ja samalla tuntee itsensä suuremmaksi.

Menemme pitämään sadetta vesiputouksen taakse. Ihanan absurdia.
Mies sanoo, että islantilaisilla ei ole kylänrakennusviettiä. Talot ovat irrallaan avarassa maisemassa.
Hevoset seisoo takapuolet vastatuuleen. Lampaat kurkkii lampolasta.
Kaupunkilaistyttö ei saa unta pilkkopimeässä.Avataan verhoa, nähdään tähtitaivas.

Vanha geysir on jo eläkkeellä, mutta serkku posauttelee ilmaan vesisuihkun aina, kun paine käy liian kovaksi.
Odotamme kamerat valmiina. On hullunkurista, kun joku käy ihan kuumana.

Pingvellirissä tämä maa syntyi kauan sitten tulivuorten purkauksista ja paljon myöhemmin tämä valtio, kun viikingit niin julistivat.
Sittemmin täällä mannerlaattojen repämiskohdassa on poltettu noitarovioita ja heitetty vaikeita naisia säkissä virtaan.
Mutta pääministeri viettää kesänsä täällä.

Mitä isommat pyörät sitä parempi.
Jos saisin valita, asuisin Halldór Laxnessin kotona. Käpertyisin munatuoliin ja kuuntelisin, kun Nobel-kirjailija soittaa flyygelillä Bachia.
Salka Valka.
Hyvää yötä!
Kiitos taas parhaista kuvista miehelle :)




27 kommenttia:

  1. aivan mielettomia kuvia! seuraan teian matkaa tiiviisti (uteliaan kateellisena). siihen saareen taitaa mahtua aika monta mystista tarinaa, ainakin silta kuulostaa! odotan innolla lisaa tarinoita ja kuvia! nauttikaa! - etta

    VastaaPoista
  2. Tuli taas niin käsittämättömiä kuvia, käsittämätöntä kauneutta, että täytyy sulatella pitkään.
    Kuinka kylmä siellä on?

    VastaaPoista
  3. Uups, uskaltaisinko sittenkään tulla sinne. Polttaisivat noitana, vaikeana naisena. :)
    Siellä saisi nukuttua, pimeässä. Onneksi meillä maalla ei ole katuvaloja, vain tähtitaivas ja senkin piilotan säleverhon taa yöaikaan.
    Palaanpa taas arkeen ja leivon sämpylät valmiiksi.

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Kurkistin erääseen unelmaani. Kaipaus kasvaa. Salka Valka ja Salka Valkan maa järisytti nuorta mieltäni, saman se tekee myös nyt.

    VastaaPoista
  5. Aaaahh!!! Ihanoita kuvioita...siis kuvia; vettä, hevosia, avaruutta, mystiikkaa.
    Mun paikka ainakin visiteerata, jaksaisikohan siellä asua jonkin aikaa?!
    Minä aina haaveilen asumisia eripaikoissa ja mitä erämaamaisempi sen parempi fiilikseltään.
    Tänään poltan takkaa, paistan siinä lättyjä kolmijalalla ja haaveilen....vaikka islannista tuijottaen tuleen , kuunnellen kuvien geysirejä ;-)

    VastaaPoista
  6. ehkä maailmankaikkeuden paras matkakuvasarja ikinä!

    tahtoo sinne.
    kiva tietää minne karata.

    VastaaPoista
  7. Kauniita kuvia, kiitos niiden jakamisesta! Tahto matkustaa mystiseen maahan kasvaa entisestään kun blogiasi lukee ja katsoo.

    VastaaPoista
  8. Piipahdin viikolla pikaisesti blogimaailmassa ja huomasin Islanti-otsikot. Ensin ajattelin pikaisesti vilkaista, mutta päätin toisin. Nyt tulin ajan kanssa, katselin, huokailin, luin, nyökyttelin ja tunsin sen ihmeellisen tunteen, kun _tietää_ kaipaavansa jonnekin, vaikkei ole siellä koskaan käynyt. Satumaisen kaunista. Ihmettelin ainoastaan lumen vähäistä määrää; luulin, että siellä melkein hukuttaisiin siihen.

    Pari päivää sitten tutkija sanoi radiossa, että Islannissa uskotaan edelleen tarinoihin. En epäile sitä yhtään.

    VastaaPoista
  9. ei ole kylänrakennusviettiä,ei!

    VastaaPoista
  10. Vau mitä kuvia! Haluaisin niin joskus Islantiin. Haluaisin myös asua talo enemmän irralaan muista, vaikka nyt jo asumme aika irrallisina, miehen mielestä melkein liiankin. Toisaalta kylämme on kyllä kiva.

    VastaaPoista
  11. Yhdyn kuoroon: ihmeellisiä, satumaisia ja kauniita kuvia! Pääsisipä joskus kokemaan noita maisemia:)

    VastaaPoista
  12. Uskomaton paikka, ihan epätodellinen. Niin kaunista ja mahtavaa - luonnon rinnalla ihminen on pieni. Hienot kuvat, kiitos!

    VastaaPoista
  13. Samoin,
    kiitollisena seurailen nyt täältä päin maailmaa upeita, ihania kuvia.
    tekisi myös mieli!

    VastaaPoista
  14. Mielettömän hienoja kuvia. En osaa sanoa muuta, olen ihan mykistynyt.

    VastaaPoista
  15. Taisi olla oikein valokuvaajan unelmamaisemat! Upeita kuvia, opiskeluaikoina kummeksuin kurssikavereiden intoa matkustaa Islantiin, nyt rupesi tekemään itsekin mieli päästä sinne.

    VastaaPoista
  16. Etta: Kyllä nautitaan, vielä vähän aikaa. Tuntuu, että olemme nähneet tästä maasta vain pikkuripauksen, mutta sekin on ollut huikean hienoa.
    Liivia: Ei ole kovin kylmä, lämpötila on vaihdellut -7 - +5 välillä. Eli lämpimämpää täällä on ollut kuin koto-Suomessa. Pohjoisessa oli pakkasta, täällä etelässä vähän plussaa. Ja kaikkea mahdollista on satanut: lunta, räntää ja vettä.
    Tytti: Kiitos :)
    Ikki: Mulla on sellainen urbaani vika, että en osaa nukkua ihan pimeässä. Ei tarvitse olla kuin ihan pikkuriikkisen jotain valoa jossain, niin voin nukahtaa rauhassa. Hassu juttu.
    Lastu: Kiitos. Tämä oli ollut pitkään minunkin unelmani. Nyt vaan pelkään, että tämä Islanti-kuume on tarttunut pysyvästi ja on joskus pakko palata.
    Maaritti: Mekin just tänään mietittiin, että voisikohan täällä asua. Että mitä töitä voisi löytää? Olemme tavanneet hotelleissa ja mökkikylissä jo pari latvialaista, jotka ovat täällä töissä. Ja erämaassa asuminen, se kiehtoo minuakin.
    Ritva. Tänne voi karata ja jopa hukkua. Aika monessa paikassa on ollut muistomerkkejä niille, jotka ovat kadonneet erämaahan ikuisiksi ajoiksi.
    Anonyymi: Kiitos kovasti :) Kyllä tänne kannattaa todellakin matkustaa, ihan varmasti.
    Anna V: Ei täällä ole kovin paljon lunta. Pohjoisessa satoi tosin koko ajan lisää, mutta sitä oli vain 20 cm, mutta täällä etelässä ei ole ollenkaan. Mutta lunta sataa kyllä ja sitten se taas sulaa pois. Kaikkea ilmaa on ollut. Ja yhtenä päivänä voi sää vaihdella laidasta toiseen.
    Mira: Juu, ei minullakaan olisi, jos rakentaisin talon. Haluaisin sen korpeen.
    Leena: Jos vielä joskus muutamme omakotitaloon, haluaisin että se olisi irrallaan kaikesta, syrjässä. Kaupungissa asun mielelläni kerrostalossa, se jotenkin sopii siihen.
    Katriina: Kiitos tosi paljon, toivotaan että pääset :)
    Kuukki: Täällä tosiaan tuntee itsensä kovin pieneksi, pikkuruiseksi suorastaan.
    Hanne: Kiitos, että pysyt matkassa :) Luulen, että viihtyisit täällä hyvin, ja Pilkkukin, jos tänne pääsisi.
    Petriina: Kiitos paljon, täällä on kiva kuvata, vaikkei olekaan kuvattu niin paljon kuin kuviteltiin.
    Erja: On nämä kyllä sitä! Tosin on kuvattu, kuten tuossa sanoinkin, ihmeen vähän siihen nähden. Mutta kun on ollut mentävä eteenpäinkin välillä. Nyt on saari kierretty ja takana on yli 2 000 kilometriä. Nyt huilataan vielä vähän pääkaupungissa.

    VastaaPoista
  17. Ensimmäinen kuva oli niin ihana ja pysäyttävä. Siitä löytyy niin monta vastakohtaa, että sitä voi katsella vaikka kuinka pitkään ja tekisi mieli kurkistaa myös kuvan reunojen taakse. Ja vesiputouksen lähellä oli varmasti hyvä hengittää. Melkein tunsin sen tänne kerrostalon kuivuuden keskelle :) Tuo pienuuden ja suuruuden tunne on mielestäni sellainen, että kaikkien tulisi se joskus kokea.

    VastaaPoista
  18. Taivaallisia, mukaansatempaavia kuvaelämyksiä. Kiitos.

    VastaaPoista
  19. Luin, että muinaistuoliin, ja siitäkös lähti mielikuvitus laukkaamaan. Muinaistuolitarinoita.

    VastaaPoista
  20. Islantiin on mieleni tehnyt jo kauan ja tämä kuvasarjasi ei sitä intoa kyllä yhtään tippaa lieventänyt. KIITOS <3

    VastaaPoista
  21. Hei!
    Ihanaa, olette siellä, Islannissa. Mahtava vesiputous ja kaikki muukin, taianomaista. Mäkin palasin tänään Lapin tuntureilta, ihana hengähdystauko arjesta. Mä olen muuttanut elämässä suuntaa :) aina välillä tulee näitä päätöksiä, en tiedä pitävätkö, tähän asti eivät oikein ole toteutuneet, mutta katsotaan nyt. Lounaalle joskus? joohan!

    VastaaPoista
  22. Tuija: Totta. Ja se on sellainen tunne, jonka minusta kokee vain luonnon keskellä. Vesiputouksen takana oli vähän märkää ja kovin jännää.
    Satu: Kiitos paljon :)
    Ilona: Haa, muinaistuoli :) Siinäpä vasta hyvä sana, joka sopisi tännekin.
    Elämäni matkat: Kiitos sinulle ja pahoittelut, jos joudut nyt ostamaan lentoliput. Tosin se kyllä kannattaa.
    Annakaisa: Heissan! Täällä on ollut mahtavaa. Haa, meidänhän on pakko tavata, että saan kuulla, mikä tuo elämän suunnanmuutos on :) Laitan sinulle sähköpostia.

    VastaaPoista
  23. Työkaverini kävi vuosia sitten Islannissa ystävänsä luona vierailulla ja kertoi erityisestä tunnelmasta siellä. Kuvistasi välittyy sitä samaa. Kun katselin niitä ja luin matkakertomustasi, ajattelin etten saisi varmaan nukutuksi tuolla,aivan varmaan olisin avannut verhot ja katsellut tähtitaivaalle niin kuin sinä:)

    VastaaPoista
  24. Heippa, löytänyt tänne blogiisi helmikuussa ja monta kertaa olen palnnut katsomaan Mahtavia kuvianne!

    VastaaPoista
  25. Nämä teidän kuvat on kyllä vaan niin huikeita, vangitsee paikan tunnelman täysin. Olin yläasteikäisenä itse joskus myös Islannissa, ja olen mielenkiinnolla seurannut näitä kuvakertomuksianne, monissa tosi tuttuja (edelleen henkeäsalpaavia) maisemia. Me oltiin silloin vapun tienoilla ja tuokin kraaterilampi tietysti hohti vahvan turkoosina. Eikö siellä ollut ihan kamalan kylmä näin talvisaikaan, kun silloinkin vielä välillä oli aika hyytävää..

    VastaaPoista
  26. Katariina: Kiitos. Minä en pelkää pimeää, mutta pelkään nukku pilkkopimeässä, outo juttu. Mutta Islannissa on kyllä ihan erityinen tunnelma, se on totta.
    Johki: Heissan! Kiva, että tykkäsit Islannin kuvista, siellä oli kyllä tosi mahtavaa.
    Hanna: Kiitos paljon. Oi, sinäkin olet ollut siellä. Minä luulen, että on pakko palata joskus kesällä takaisin. Olisi vaan niin hienoa. Me odotettiin jännityksellä, onko tuo kraateri jäässä, toivottiin ettei olisi, mutta olihan se.

    VastaaPoista