maanantai 6. helmikuuta 2012

Jos joskus harmittaa, rakentakaa maja

Majassa on suloista. Se on oma maailmansa, värikäs ja pieni. Siellä sadut käyvät toteen. Lohikäärmeet lentävät pelastamaan prinsessoja ja noita-akat syöksyvät jyrkänteiltä alas. Siksi majassa on mukavaa. Olen iloinen, kun minut joskus kutsutaan vieraaksi tuohon taikamaailmaan. Kömmin peiton alle ja  muutun lapseksi.

Jos joskus harmittaa, rakentakaa maja. Mikä vaan käy. Peitto pöydän päälle ja tyynyt sinne sisään. Maailman murheet unohtuu tai menee ainakin oikeaan mittasuhteeseen. Ja jos olette niin onnekas, että teillä on puu, rakentakaa maja sinne.

29 kommenttia:

  1. Meillä parhaan majan saa keittiön pöydän alle...

    terveisin toinen majamamma

    VastaaPoista
  2. Majat on parhautta! Pienenä meillä oli aina jokin maja tekeillä :) Nykyään ei kauhean usein, ehkä sitten kun oma poika vähän kasvaa..

    VastaaPoista
  3. Koskaan ei ole liian aikuinen rakentamaan majaa. Omani on juuri nyt untuvapeiton alla omassa sängyssä.

    VastaaPoista
  4. Maria: Totta, minustakin keittiön pöydän alle saa loistomajan. Majamamma kuulostaakin hyvältä, parempi kuin bajamaja.
    Aleksandra: Niin on. Meilläkin oli aina puussa maja, enää en tiedä, uskaltaisinko rakentaa majan puuhun. Ehkä.
    Pirkko: Ei niin, maja on suojakilpi maailmaa vastaan. Tytön majakin on sängyssä ja se on ihana.

    VastaaPoista
  5. Kun hoidin siskoni silloin alakouluikäisiä lapsia, rakensin kerran heille melkein koko huoneen kokoisen majan. Lakanoita ja peittoja viritettiin naruihin solmittuina kerrossängyn reunaan ja kattoon, tyynyjä ja muita pehmusteita ympäriinsä lattialle. Lapset olivat haltioissaan (ja minä olin maailman paras täti), mutta äiti ei ihan niin riemuissaan kotiin palatessaan... Päätin juuri, että kun saan tämän remonttikatastrofin saatettua loppuun, on pakko rakentaa maja. On kai se aikuisillekin sallittua..? :)

    VastaaPoista
  6. Ihana eka kuva, ihana maja! Niin kutsuvan ja turvallisen näköinen.

    VastaaPoista
  7. Anna V: Voin kuvitella, miten riemuissaan lapset ovat olleet. Rakensit heille satumaailman. Kun aina jaksaisikin muistaa, ettei järjestys ole kaikki kaikessa, vaan se, että on tilaa mielikuvitusleikeille.
    RvaReipas: Kiitos. Se on kutsuvat maja, sillä sain kutsun :)

    VastaaPoista
  8. Oi kunpa minäkin saisin kutsun majaan, kun mieli on matalalla. Muistan lapsuudesta kuinka ihana majoja oli rakentaa, sekä sisälle että ulos.

    VastaaPoista
  9. Minä haluaisinkin puumajan. Jostakin luin, että täällä Turkissa on paikka, jossa voisi yöpyä puumajassa. Aion vielä etsiä sen käsiini.

    Toisekseen haluaisin sellaisen ison makuuhuoneen, johon mahtuisi sellainen sänky, jossa on ne verhokkeet. Miksi niitä sänkyjä nyt kutsutaankaan? Se on ihan kuin aikuisten oma maja ja minusta tuntuu, että siellä nukkuisi mukavasti ja näkisi kivoja unia. Meillä lapset välilä nukkuu majoissa. ja kesällä teltassa, sekin on vähän niinkuin maja.

    Tuohon sotkuun vielä. Muutama vuosi sitte oli siellä Suomessa pyykkipulveri mainos, jonka hokema oli "Lika ei oo pahasta, pingottaminen on pahasta" tai jotakin sinne päin. Minä muistuttelen sitä itselleni silloin tällöin. Niin siisti ei saa olla, että elämä jää lian tai sotkun pelosta elämättä. Tai leikki leikkimättä.

    VastaaPoista
  10. Villasukka: Oi, me voidaan kutsua sut tänne majaan :) Majat on jotenkin erityisiä, omia maailmojaan.
    Mine: Puumaja on varmasti parasta. Koska se on niin piilossa ja sieltä näkee kauas. Niin katosvuode, vai mikä se oikea sana on? Se voisikin olla kiva, verhot eteen ja simbsalabim, siinä on maja. Joo, minä en ole kova pingottamaan sotkun kanssa, meillä on välillä ihan hirmuista, mutta antaa olla. Olen myös hirvittävän laiska siivoamaan. Onneksi joskus käy vieraita, silloin yritän kunnostautua.

    VastaaPoista
  11. hyvä idea, ihana idea. seuraavan kerran kun lapset tekevät majan yritän saada kutsun. ja hei meiltä löytyy tuo sama värikäs peitto joka on talvet kaapissa ja kesät retkivilttinä.

    VastaaPoista
  12. Joskus on sellaisia päiviä, että voisi olla viisainta rakentaa itselleen vilttimaja ja pysytellä sen suojassa, ottaa ehkä kuppi kahvia, korvapuusti ja hyvä kirja mukaan eikä puhuisi kellekään mitään.

    VastaaPoista
  13. Mira: Yritä, voit viedä vaikka lämpimäisiä mennessäsi :) Minulla ei ollut kyllä mitään tuliaisia, silti sain kutsun.
    Tie on kevyt: No joo, sellaisia todellakin on välillä. Harmi, ettei voi vaan jäädä omaan majaan, vaan on pakko sosialisoitua ja yrittää olla ihmisiksi.

    VastaaPoista
  14. Ihan totta! Majat parantavat maailmaa. Meillä on usein maja joko olohuoneessa sohvien välissä, lastenhuoneissa, makuuhuoneessa, jopa kodinhoitohuoneessa. Huoneella ei siis väliä, koska majassahan sitä ollaan.

    Voi että nuo roikkuvat jutut (huopapalloja + norsu) ovat söpöjä!

    VastaaPoista
  15. Katja: Niin parantavat. Pitäisikin kehittää, joka mahtava tapahtuma, johon majat liittyisivät jotenkin...niin majan voi tehdä mihin vaan. Ehkä sen voisi tehdä oman päänkin sisään, paremman majan puutteessa. Kiitos :)

    VastaaPoista
  16. Haaveilen avattavann sohvan muuttamisesa majaksi vasta pari päivää sitten :D ihania kuvia, tykkään eniten ekasta ^__^

    VastaaPoista
  17. Meillä ei ole enää noita majaikäisiä lapsia. Ulos metsänreunaan tehtiin isoita kuusenoksista maja joulunaikaan. Siellä mahtuu seisomaan ja se saa jäädä paikoilleen useammaksi leikkikerraksi. Mun maja lienee se, kun kääriydyn viltin sisään päiväunille...

    VastaaPoista
  18. lapsena rakennettiin paljon majoja takapihalta aukeavaan metsään. sittemmin on tullut rakenneltua niitä hieman harvemmin. tosin jokin aika sitten yritin rakentaa parivuotiaan kanssa vilttimajaa tuolien alle. lapsi katseli minua ihmeissään ja lähti hetken päästä vähin äänin pois. mä jäin sinne majaan sitten itsekseni;)

    VastaaPoista
  19. Kiitos vinkistä, aioin kokeilla kunhan sellainen olo tulee. Kuvien väreissäkin on energiaa ja perspektiiviä.

    VastaaPoista
  20. Hei majanainen :)
    Kiire vihmoo, tahtoo majaan lepäämään. Olin iloinen kun palasin töihin, mutta en muistanut, että eihän muuhun enää jää aikaa- meillä työ on kaikki tai ei mitään. Silti olen tähän kiireeseenkin tyytyväinen, toistaiseksi. Selasin tekstejä taaksepäin, ihania- ja olette käyneet vaikka missä! Mistä oli se marionetti-postaus, mieletön!

    VastaaPoista
  21. Mainio maja! Ihana. Kiitos teille tästä :)
    Ja maja puussa olisi kyllä ilo!

    VastaaPoista
  22. Oi, mitä iloa!

    Saanko udella, kuinka saat säilytettyä kuviesi laadun & kuinka saat ne säilymään suurina?
    Minun kuvani haalistuvat ja pienenevät mitättömiksi, enkä osaa muuttaa asetuksia. Kiitän jo tuhannesti, jospa osaat vinkata!

    talviterkkuja, Sanni.

    VastaaPoista
  23. I would like to be in that magical world...just beautiful! :)

    VastaaPoista
  24. Voihan maja! Menen rakentamaan. Tiedän kaksi, jotka tulevat kanssani. Sitten odotamme majassa isimiestä kotiin. Hyvä!

    VastaaPoista
  25. Voi, minä olin lapsena veljeni kanssa vallankin innokas majojen rakentaja! Sisämajoja meillä oli milloin missäkin. Siivouspäivän maja tehtiin matoista mattotelineeseen. Vähän isompina rakensimme puisen majan, josta tuli sittemmin R-kioski. Sieltä sai mm. Tom Cat -jäätelöä. Veli teki puuhunkin majan. Minä taisin siinä vaiheessa olla väärässä iässä majoja varten.

    VastaaPoista
  26. Ihana maja!
    Lapsena asuin keskellä metsää ja minulla oli yhtenä kesänä 11 majaa. Se oli ihanaa!

    Tässä linkki blogiini, jota kirjoittelin joskus aiemmin tyttäreni kanssa. Haluan näyttää parvekemajamme.

    Juttu on jo vanha, mutta tuli kirjoituksestasi mieleeni.
    http://irisandmother.blogspot.com/2008/07/cottage-in-balcony.html

    VastaaPoista
  27. eikun majailemaan!
    keittiön pöydän alle saisi ...

    VastaaPoista
  28. Pöytä- ja tuolimajoja rakenneltiin lapsena aina! Mihin se on unohtunut..?

    Sinulle on pieni kunnianosoitus blogissani.

    VastaaPoista
  29. NJJ: Tämähän osui sitten sopivasti, eikun majaa rakentamaan :)
    Ikki: Majoissa on se kiva, että sekä sisällä että ulkona olevat majat ovat yhtä kivoja. Tietty puussa oleva maja on varmaan paras.
    Outi: Voivoi, ei ymmärtänyt vielä majan ihanuutta pieni ihminen, mutta sun täytyy yrittää parin vuoden päästä uudelleen. Maja taitaa olla vähän sellainen pakopaikka, ehkei noin pieni halua pakoon mistään :)
    Varista: Kiitos. On hyvä joo pitää mielessä mahdollisuus majaan.
    Annakaisa: Voi että, en edes tiennyt että olet palannut töihin. Minä en millään haluaisin, että työ imee kaiken, joskus niin meinaa kyllä käydä, silloin yritän juosta kovaa karkuun. Ehkä ehtisit joskus lounaalle?
    Satu: Sen puumajan mäkin haluaisin. Jossain on hotelleja, joissa voi nukkua puumajassa, sellaiseen haluaisin.
    Sanni: Minä vain laitan kuvat erittäin suurina, kun bloggeri kysyy. En oikein osaa mitään muuta neuvoa. Kuvat ovat 800x600 kokoisia, minulla siis. Olen tosi huono tekniikassa, mies on laittanut kaikki systeemit valmiiksi ja minä vain laittelen kuvia tänne. Toivottavasti tästä oli jotain apua.
    Judith: Welcome to Finland, land of huts :)
    Olina: Tuliko se isimies kotiin? Toivottavasti pääsitte majasta jossain vaiheessa pois...:)
    Laura: Oikein R-kioski, vau! Ja Tom Cat -jäätelöä, ihan pro-touhua. Meillä oli joku ihan onneton maja puussa ja kerran sain hiukset niin pihkaisiksi, että ne piti leikata osittain pois.
    Katilein: Oi, tuo parvekemajahan oli hieno! Tuli hiukkasen ikävä kesää. Meillä on ihan pieni parveke, sinne voisi tietty laittaa tuollaisen majan, kiitos vinkistä.
    Ritva: Joko on maja valmis?
    Mymskä: Kiitos mahdottoman paljon tunnuksesta, lämmittää kovasti mieltä näin pakkasella. Yritän ottaa haasteen vastaan, kun keksin jotain mitä en ole jo kertonut.

    VastaaPoista