torstai 26. huhtikuuta 2012

Teen kuivaustelineestä harpun


Teen kuivaustelineestä harpun ja soitan serenadin sokeritoukalle.
Mietin onko lintua, jolla on korkeanpaikankammo tai lentopelko.
Sitä, että parittelun jälkeen muurahaiskuningatar sukii pois siipensä. Jää pesänsä vangiksi. Kuinka moni nainen tekee niin?
Lapsen lohikäärme oppi eilen lentämään.
Sen siivet lieskoina nuolevat pilviä, sytyttävät taivaanrannan tuleen.

45 kommenttia:

  1. Voi vitsi mä näen sen harpun ja kuulen serenadin! :D

    VastaaPoista
  2. Tiesiks muuten että sillä bändillä Cleaning Women on ihan oikeesti kuivaustelineestä semmonen sähköharppu, tai miksiköhän sitä nyt kutsuisi.. niillä on myös monia muita instrumentteja siivousvälineistä tehtynä. ja oivaa musaa!
    Mä olen käyttänyt harppuna munaleikkuria. siinä on pieni ja vieno ääni.

    Toi toisen kuvan maalaus on muuten yks lemppareistani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, totta! Siinä videollakinhan oli vaikka mitä, eikös se ollut sen bändi jonka linkitit vähän aikaa sitten. Mä en muista koskaan kenenkään nimiä, mutta video oli hieno. Joo, munanleikkuri olisi hyvä ja paljon kätevämmän kokoinen harppu.

      Minäkin pidän tuosta maalauksesta. Siitä, että nainen saa siinä polttaa tupakkaa ja jättää pöydän siivoamatta. Se oli varmaan siihen aikaan kovin anarkistista.

      Poista
    2. se oli joku toinen bändi minkä linkitin, mut näiltä "siivoojilta" löytyy kyl kans varmasti hienoja videoita:)

      Mä luulen kans että toi maalaus aiheutti aikoinaan paljon pahennusta, se on myös yksi syy siihen miksi pidän siitä niin paljon:)

      Poista
    3. Okei, mä ole niin huono näissä. Pahennuksen herättäminen on mun mielestä aina kamalan kivaa, siitä saa jotain mukavia kiksejä :) Iloista viikonloppua sinne!

      Poista
  3. No olisiko sitten pingviineillä se lentopelko, nehän eivät lennä. Tosin eivät kyllä näytä kovin aerodynaamisilta myöskään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, pingviini-parat. Ne on musta järkyttävän suloisia eläimiä, niistä on mahdotonta ajatella mitään pahaa. Eikä pysty ajattelemaan, että nekään ajattelisivat mitään pahaa. Lentopelkoiset pingviinit :(

      Poista
  4. Toivottavasti moni nainen ei tee niin, ainakaan pakosta. Minusta on joskus turvallista ja mukavaa olla pesän vanki. Toivoisin, että ei olisi siipiä, vaan saisi vain olla pesässä. Keskittyä yhteen asiaan ja tulla siinä taitavaksi. Oikeasti olen päätön pyrähtelijä. Siivet vie ja pää ei kerkeä mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin toivon, ettei keneltäkään väkisin viedä siipiä. Tai ehkä siivet voi sitten luoda vaikka omaan mieleen ja lentää niiden kanssa vaikka minne.

      Poista
  5. Oivia sanoja lentämisestä. En ole koskaan nähnyt unta, että lentelisin ilmassa, mitäs se symboloikaan? Sukeltelen kyllä.

    Meillä lapsi ei voi uskoa, ettei pilvien päällä voi lennellä niin kuin muumeissa. Tai että niistä menisi vain läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen nähnyt usein unia, joissa olen painoton. Voin hyppiä vaikka kuinka korkealle ja leijun siellä. Ne on mahtavia unia.

      Onhan se pilven läpi meneminen ihmeellistä, oikeastikin.

      Poista
  6. Niin, voikohan linnuilla olla lentopelkoa? Tai voiko pöllö pelätä pimeää?

    Lohikäärmeen lento on iloinen asia, tuo taitohan tekee lohikäärmeestä osin sen, mitä se on!

    Nyt minä kiinnostuin Cleaning Womenista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, olisi kamala pelätä jotain sellaista joku kuuluu luontoon, jotain mitä sinun kuuluu tehdä, koska olet jotain lajia.

      Niin, mekin iloitsimme tuosta taidosta eilen :)
      Bändin videot on ainakin mainioita.

      Poista
  7. Tykkään tästä tekstistäsi. Eläimillä ja ihmisillä on paljon yhteisiä piirteitä. Joskus jopa eläimet käyttäytyvät ihmismäisesti ja ihmiset eläimellisesti.
    Monet naiset pudottavat kyllä siipensä sitoutuessaan parisuhteeseen ja perheeseen. Mutta kai siihen on syynsä. Ja ehkä se on perheelle hyväksi. Mutta surullista se on siinä tapauksessa, että naisella olisi halu toteuttaa myös itseään. Se ei aina ole mahdollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minusta on hirmu hauskaa miettiä ihmisten ja eläinten välisiä eroja ja samankaltaisuuksia.
      Minä luulen, että monet naiset laittaa vain siivet suppuun ja levittää ne sitten, kun on tilaisuus. Toivottavasti. Ja eihän kaikkien mihinkään kauas tarvitse lentää.

      Poista
  8. Viimeinen kuva on hieno. Pistän muistiin idean, vaikkakaan parhaat kuvat eivät tule yrittämällä, saati sitten jäljittelemällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Totta, yleensä parhaat kuvat ovat niitä hetkien vangitsemisia, joissa sattuu olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

      Poista
  9. Ihana teksti ja hienot kuvat, tässä vaan kiitollisena nautiskelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti, mukavaa jos joku nautiskelee. Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  10. Rakastan tuota maalausta, se on ollut ikilempparini ja pitkään korttina seinällä.
    Siellä selvä kevätkirmailu, odotan että pääsen itsekin kirmailemaan, mutta vielä velvollisuudet kutsuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin! Meillä on siis Elinin ihailijatiimi kasassa, kivaa :) Minua kirmatuttaa kanssa kovasti, vaikka tässä pitää nyt kyllä vähän töitäkin tehdä. Flunssa onneksi hellittää otetaan, niin pääsee kirmailemaan.

      Poista
  11. Voi Sinä ihana, sait hymyn huulilleni. Taitava kertoja olet!

    VastaaPoista
  12. Ai niinkö muurahaiskuningatar tekeekin?
    Yhden verran viisaanpi tänäänkin.
    Tuon ymmärrän kyllä, mutta käki-lintua en millään.
    Eikö olekkin kultakauden maalauksissa nyt jotain jälleen, mikä sopii aikaan.

    Ajatuksesi ovat oivaltavia, syviäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulemma. Minäkin viisastun joka päivä, mutta jostain kumman syystä en muista sitten kuitenkaan mitään. Tietoa tulee ja tietoa menee.

      Poista
  13. Täällä Ranskassa sokeritoukan nimi on "hopeakala" poisson argenté.

    Moni nainen tekee niin huomaamattaan, pakosta, manipuloituna ja aivopestynä - tiedän sen itse. Mutta siunattu se päivä, kun ne siivet sitten joskus kasvavat takaisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kaunis nimi, hopeakala. No, ne ovat kyllä hopeisia.

      Minäkin luulen, että siipensä tiputtavia naisia on paljon. Tai kuten tuossa kirjoitinkin, ehkä siivet on vain supussa, joskus vuosikausia. Onneksi sait siipesi :)

      Poista
  14. Tosi kaunis tuo viimeinen kuva! Kukan väri on yks lempparini :) Niin ja kiehtovia ajatuksia. Kiva huomata että joku muukin miettii moisia :}

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minä mietin aina kaikkea hassua ja lapsen kanssa keskusteleminen tuo aina uusia jänniä ajatuksia.

      Poista
  15. Hieno lähestymistapa sokeritoukka-asiaan. Omassa serenadissani olisi aika väkivaltainen poljento, ehkä täytynee vaihtaa taktiikkaa.
    Lintujen lentopelot ja muut vastaavat ajtusleikit on kivoja. Kai elämiäkin on poikkeusyksilöitä, kun ihmisiäkin on.
    Mietin vähän aikaa sitten että näkevätkö sokeat unia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän olla positiivinen. Eläköön rauhassa. Kun muutimme tänne, kavahdin noita sokeritoukkia, nyt olen ystävystynyt niiden kanssa. Minäkin ajattelin, että kai elämissäkin on poikkeuksia, lentopelkoisia lintuja ja ahtaan paikan kammosta kärsiviä mäyriä. Sen tiedän, että sokeat näkevät unia tai ainakin yksi sokea ystävä. Hän näkee vieläpä väriunia.

      Poista
  16. Ihana kirjoitus!!!

    Pesät voivat olla myös vaarallisia paikkoja, niihin voi jäädä kiinni. Lapsi löysi vasta maasta pudonneen tuulenpesän, se oli kuin hattu, kaunis helisevä hattu. Sopii erittäin hyvin pesästä pudonneille ja kaikille muillekin, lentämään uudestaan opetteleville:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana. Totta, pesissä on valtava voima, ne ovat kuin magneetteja. Ja sitten unohtaa, mitä ulkopuolella on. Onneksi on mahdollista oppia uudelleen lentämään :)

      Poista
  17. Itsekin olen miettinyt lentopekoa, "pitkääkö pelätä" sitä nousua, ilmassa olemista vai laskeutumista? Sulla on muuten aivan ihana blogi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti. Minä en yleensä pelkää lentämistä, jollen rupea ajattelemaan asiaa kovasti. Sitten voi pelko hiipiä sisuksiin.

      Poista
  18. Ihanat kuvat, tuossa viimeisessä varsinkin tuo keltainen ja valkoinen. Lennätin eilen leijaa ja mietin, miltä tuntuisi liidellä kuudenkymmenen metrin korkeudessa yhden solmun varassa. Kaveri kertoi omasta benjihypystään, sama korkeus ja ehkä yksi solmu enemmän.
    Miellä oli feenikslintu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minä haluaisin lennättää leijaa, muistin sen nyt. Yksi haave, joka pitää toteuttaa vielä tänä vuonna. Benjihyppyä en hyppäisi, tai en ainakaan haaveile siitä.

      Poista
  19. Moni!
    Liian moni nainen tekee niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin pelkään :( Voi meitä naisia.

      Poista
  20. Kevät on ihana juttu. Se näkyy täällä blogeissa suorasti ja epäsuorasti, sanoissa ja rivien välissä. Oikeastaan tuntuu vielä enemmän kuin näkyy. Sokeritoukkakin kuulostaa keväiseltä, kun sille serenadia esitetään!

    Minä olen pari kertaa nähnyt unta, jossa lensin. Kädet toimivat siipinä ja opin hallitsemaan syöksyä, liitoa, nousua - ai että se oli mahtavaa. Siellä minä lentelin kerrostalojen välissä, vaikka oikeasti pelkään korkeita paikkoja. Herättyäni olin sataprosenttisen varma, että nyt tiedän miltä linnuista tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin näkyy, tunnelmat ovat niin toiveikkaita ja pirskahtelevia. Varmaan mahtava tuo uni. Minä olen tosiaan nähnyt unia, joissa olen painoton ja voin loikkia vaikka talojen yli. Se on mieletön fiilis ja aamullakin on ihan täynnä energiaa.

      Poista
  21. Kiitos taas tekstistäsi ja kuvistasi. Olen niitä, jotka ovat löytäneet siipensä uudelleen. Olet oikeassa, eivät ne pudonneet, ne olivat supussa syvällä itsessäni. Viimeisen vuoden olen opetellut lentämään, myös unissani. Nyt osaan ja vain taivas on rajana:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle. Ja hyvä, että löysit siipesi uudelleen :) Jännä, miten uniin tulevat elämän toiveet ja pelot. Sinä olet oppinut lentämään unessa ja valveilla, aika ihanaa.

      Poista
  22. Hi there! I could have sworn I've visited your blog before but after browsing through some of the posts I realized it's new to me.

    Anyhow, I'm certainly happy I found it and I'll be bookmarking it and checking back often!
    My website :: cool articles to read

    VastaaPoista