sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Taiteilijoiden kylään, kylään

Osa kuvista miehen, kiitos.
Aamulla kaipasimme pois kaupungista, joten ajoimme Fiskarsiin.
Juhannuksena patruuna tanssitti täällä kaikkia työläistyttöjä. Juhannustanssit kestivät kolme iltaa, ensimmäisenä iltana kahteen, toisena yhteen ja kolmantena puolille öin.
Kerran täällä pelättiin koleraepidemiaa ja koko ruukkikylä eristettiin maailmasta. Patruuna varustautui epidemiaan ostamalla kymmenen sairaalasänkyä. Kolera ei koskaan tullut tänne.
Olisi helppo jäädä tänne. Suloiseen taiteilijoiden kylään, kylään.

33 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos, kuvia teki mieli ottaa, kun oli niin kaunista.

      Poista
  2. Mä haluan sukeltaa tuonne voikukkapeltoon. (No, ehkä vähän pelkäisin kimalaisia enkä kuitenkaan sukeltaisi.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä meinasin tehdä voikukkaseppeleen, mutten malttanut. Ja näin sieluni silmillä tytön kirmaamassa tuolla pellossa.

      Poista
  3. Olisi unelma asua tuolla. Siis jos olisi vapaa taiteilija sielu. Jonka lapsien koulu- harrastus- yms. kuvioita ei tarvitsisi miettiä. Eikä aikuisten tuloja ja menoja. Elisi vain päivä kerrallaan ja ihmettelisi, että mitähän taiteellista sitä tänään loisi. Vai suunnittelisko vaan. Vai eläiskö hetken kerrallaan vailla huolien häivää. Lepuuttaisi silmiään voikukkapelloissa vaikka.

    Niin, arvaan kyllä, että oikeiden taiteilijoiden elämä ei ole ihan niin huoletonta ja ihanaa päivästä toiseen. Tai sitten on. En tiedä, sillä sieluni kuuluu ihan muunlaiselle ihmistyypille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ajattelin tuolla kuule ihan samaa. Että olisi ihanaa olla taiteilija ja asua tuolla tai jossain vastaavassa paikassa. Olisi erilainen rauha, aikaa ajatuksille ja luoville ideoille. Niin, ja minäkin tiedostin, ettei se ehkä aina ole niin helppoa, mutta sen uhallakin haaveilen :)

      Poista
  4. Fiskars on ihana paikka, kaiken ihana-sanan yliviljelemisen uhallakin. Olen käynyt siellä vain kahdesti, sinun kuvasi saivat minut kaipaamaan sinne nyt tänäkin kesänä. Ja saivat ne hieman ajattelemaan juhannustakin vuosikymmeniä sitten...

    Muuten, hauskoja nuo Beatrix Potter (oletan) -naamiot-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on. Me lähdimme matkaan ihan ex tempore, kun ei ollut mitään suunnitelmia. Enkä minäkään tuolla järin montaa kertaa ole käynyt, viimeksi kolme vuotta sitten, joten oli ihan paikallaan.

      Juu, taisi ne olla Beatrix Potter -naamioita, emme kyllä ostaneet.

      Poista
  5. Kiitos kuvista, Fiskars on niin ihana!

    VastaaPoista
  6. Kiitos näistä kuvamaistiaisista. En ole koskaan käynyt Fiskarsissa, haaveillut kyllä jo vuosia. Ex tempore reissut on parhaita, silloin osaa keskittyä nauttimaan juuri siitä hetkestä, kun ei ole ehtinyt luoda mielikuvia siitä mitä pitäisi tehdä ja nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Minustakin on kiva tehdä impulsiivisesti asioita. Tosin ulkomaanmatkoilla osa iloa on kyllä matkan suunnittelu. Se, että voi lukea jotain jo etukäteen ja katsoa kuvia. Ja muistelu on yhtä kivaa. Siinä saa vähän niin kuin kolme reissua yhden hinnalla: suunnittelun, matkan ja muistelun.

      Poista
  7. En ole ikinä käynyt Fiskarsissa, mutta aavistin heti että nämä olisivat sieltä. Välillä olisi kyllä niin kiva omistaa se auto ja surauttaa johonkin. Ilman autoa on kyllä varsinainen nurkkakuntalainen. Mutta onneksi pääsee paikkoihin näin siivellä:)

    Minusta taiteilijayhteisössä asuminen on kaksipiippuinen juttu; ajatuksena ihana, mutta luulen että itse olisin sellaiseen liian erakko ja toisaalta liian sosiaalinen, miten sen nyt ottaa. Tarvitsen täyden työskentelyrauhan. Tämä on kerran koettukin. En saanut aikaiseksi paljon mitään, kun oli vain kiva hyvissä seuroissa porista.
    Senkin olen huomannut että tarvitsen luodakseni jokseenkin ankean ja askeettisen ympäristön. Runsaassa ja kauniissa pääni tyhjenee. Toisaalta taas Pariisissa....
    Tästä tuli tälläinen aamuvarhaisen yksinpuhelu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, kun sinä olet aikaisin hereillä! Auto on kiva, vaikken tykkää itse kamalasti ajaa. Ja enimmäkseen kaikki autot on mun mielestä kamalia, siis tarkoitan ihan visuaalisesti. Auton pitää mun mielestä olla vanha ja se ei ehkä ole kamalan järkevää.

      Totta, en ajatellutkaan tuota puolta. Ehkä tämä liittyy siihen, että haaveilee välillä muutenkin siitä, että voisi tehdä töitä vähän väljemmin, silloin tällöin ja tehdä omia juttuja. Ja joskus haaveilen jopa maalla asumisesta, vaikka olen kyllä varmaan sielultani kaupunkilainen. Minussakin on nuo kaksi puolta: sosiaalinen, räpättävä puoli ja sitten se erakko, joka nykyään saa varmaan vähän liian vähän tilaa itselleen.

      Poista
  8. Kaunista. En tuolla, mutta jossakin vastaavassa voisin asua. Sopisin hyvin oikkuineni taiteilijoiden kirjavaan joukkoon ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihih :) Me ei nähty yhtään oikuttelevaa taiteilijaa, kaikki vaan oli hyvällä tuulella :)

      Poista
  9. oi ihanan kesäisen näköistä! melkein tulee jopa ikävä :) kyllä mä joka päivä pistäydyn täällä, harvoin vaan selviän kommenttilootan asti. noi naamarit on ihan huippuja! niin ja kolerasta tulee koleranhautausmaa mieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! Täällä piilee siis vaara :) Ei edes ostettu naamaria, mikä on ihme. Mutta yhdet korvakorut ja maljakko sentään. Minäkin ajattelin kolerahautausmaata, että mitäköhän sille kuuluu...kuka siellä nyt tanssii?

      Poista
  10. Minäkin viljelen ihana-sanaa, sillä muuta ei voi kuviesi ja Fiskarsin äärellä.

    Ja melkein nälkäkin tuli kuvaasi katsellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tuo siika korvasienikastikkeessa oli kyllä naminami. Ja minustakin tuolla oli aika ihanaa, se on just sopiva sana.

      Poista
  11. Fiskars on ollut mielessäni, viimeviikolla katselin netistä mitä olisi mihinkä aikaan. Muutaman kerran olen käynyt ja aina siellä on ihanaa, niin kuin kuvasikin. Ne rakennukset ja se miljöö, taidenäyttelyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Ja minusta siitä kiva paikka, että siellähän voi käydä vaikka joka vuosi, kun näyttelyt vaihtuvat aina ja käsityöläisetkin tekevät kaikkea uutta kaunista.

      Poista
  12. ps. Tuon ruokakuvan voisi syödä ruudulta ;)

    VastaaPoista
  13. Kiva! Mietin juuri Fiskarsiin ajelua pienen kanssa, ennen kuin eskarilainen jää lomalle. Vaikka olisi kiva mennä kaikki yhdessäkin. Olen pitänyt viime aikojen juhlissa sieltä kerran ostamiani korviksia, joita en ole käyttänyt juuri yhtään. Onko teillä kavereita siellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ostin korvikset! Niissä on Gustav Klimtin taideteoksesta Kuolema ja elämä se pääkallotyyppi. Tykkään siitä, että kuolema hönkii korvaan, muistaa elää joka hetki. Ei meillä ole kavereita Fiskarsissa, tai yksi blogikaveri olisi ollutkin, mutta lähdimme niin ex tempore, etten arvannut soittaa ja pyytää kyläkutsua :)

      Poista
  14. miks et jäänyt? kysyn minä :)

    hannnakin kävi, viime kesänä, eli on teillä yks kaveri täällä!
    aluksi asuin tuolla museolta vielä eteenpäin, järven rannalla, vanhassa sairaalassa. oli pieni kaksio yläkerrassa. siitä on nyt 10 vuotta. tullessani olin epäileväinen minäkin, että mitenkä tänne tarmokkaiden käsityöläisten sekaan asetun, kun olen vähän taivaalle tuijottaja tyyppiä. en siis kovinkaan tuottoisa.
    enkä niin sosiaalinenkaan.
    se on tullut nyt koettua, että työrauha annetaan, niinkuin myös oma tapa olla ja elää. vasta vajaa vuosi sitten liityin osuuskuntaankin.
    olen tyyris tylleröinen, tai joku vastaava. siis onnellinen mummo ainakin :)

    VastaaPoista
  15. Voi minua! Ensi kerralla sitten, lupaan. Ai Hannnakin kävi siellä. Kyllä tämä on ihmeellistä tämä blogimaailma, täynnä ihania ja vieraanvaraisia ihmisiä. Kiva, että olet kotiutunut sinne niin hyvin. Mutta se varmaan onkin edellytys, että annetaan olla oma itsensä, saa rauhaa, jos sitä haluaa ja seuraa, jos sitä haluaa. Minä luulen, että viihtyisin, vaikka minussakin elää rinnan se erakko ja höpöttäjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. erakko ja höpöttäjä. niinpä, puhun yksikseni, lähes taukoamatta.
      näkemisiin!

      Poista
  16. Ritva, mä kyllä aion tulla tänäkin kesänä kylään! Olen aikonut jo useamman viikon tulla. Ehkä pikkuiseni pysyy vähän kauemmin aikaa paikallaan ja saan rauhassa katsella ihanuuksiasi. (ei se kyllä ole yhtään hidastanut vauhtia)

    VastaaPoista
  17. Oo kaikki ovat näköjään menossa Fiskarsiin. Tahon mukaan!
    Kyllä siellä on varmasti hienoa ja ihanaa, en minä sitä, jos tuosta aikaisemmasta aamuporinastani sen kuvan sai. Taidan olla vain vähän kateellinen, kun täältä ei pääse sinne kovin helposti. Sata vaihtoa jne:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin on nyt pakko mennä uudestaan, kun tein Ritvalle oharit :( Täältä on helpompi lähteä, se on totta. Ja minä olen jotenkin niin tottunut koko ajan olemaan jossain tien päällä, että suorastaan kaipaan sitä.

      Poista