tiistai 8. toukokuuta 2012

Toisina öinä tähdet tippuvat

Mustarastaan laulu kirkon kulmalla. .
Olen sylkenyt siemeniä ja syönyt sieniä. Pidin lehtokotiloa kädessä.
Toisina öinä tähdet tippuvat, jotkut hevosten otsille, toiset ihmisten silmiksi.
Tuli kirje maailman toiselta laidalta, sieltä missä on syksy. He etsivät villapaidat kaapin perältä, me hylkäämme ne.
Mietin, olisiko mahdollista puhaltaa niin suuri saippuakupla, että sen sisälle mahtuisi seisomaan?



42 kommenttia:

  1. Varjotaidetta, kaunista.
    Roomassa tehtiin jättimäistä saippuakuplaa niin, että rengas oli kuin lasso ja saippuavesi patjalla maassa. Oli vaan niin tuulista, että ei onnistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Voi harmi, ettei saippuakuplaa syntynyt, sen sisällä olisi varmaan voinut sitten seistäkin?

      Poista
  2. Olisi se mahdollista pikkuinen tyttöseni kullanmuruni yritti istua kuplan matkaan...pidän niin kaikesta taas täällä.Kiitos sinulle♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi pientä suloista! Hänkö ajatteli nousta sen kyydissä taivaalle, mahtava idea. Lähde ensi kerralla mukaan :)

      Poista
  3. Ihanat, ihanat kuvat ja sanat..
    Tuli mieleen se sellainen jännä iso pallo, jonka sisään mennään ja ollaan/kävellään vedessä..Mikä se on ni,eltään..kupla??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekö joka oli täällä Turussa viime vuonna, kun oli kulttuurivuosi. Se kellui Aurajoessa ja sisällä oli mies, joka soitti huilua (muistaakseni) ja tanssijakin. Se taisi olla muovia. Mutta se oli maagisen näköistä.

      Poista
  4. Lauseesi ja otsikkosi ovat runoja! Ah ja voih.
    Hauskat oksienheijastuskuvat ja turkoosi taivas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos sinä ihana :) Oli kaunis ilta-aurinko, pakko oli mennä vähän iltakävelylle.

      Poista
  5. Muistan joskus lapsena nähneeni ohjelman, jossa tehtiin jättikuplia, tyylillä hulavanne ja erikoistiukka saippualiemi. Jotain viritystä kokeiltiin itsekin mutta ei onnistuttu.
    Puut ja puiden varjot ovat kauneimmillaan kun oksien väleissä on vielä tilaa, nämä kuvat kertovat sen niin hienosti. Pidän näistä kevään heräävistä puista oikeastaan enemmän kuin kesän täyteydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, hulavanne ja erikoistiukka saippualiemi...kuulostaa just tosi jännittävältä. Nyt kyllä rupesi oikeasti kiinnostamaan, että voisiko se noilla onnistua.

      Minäkään en pidä niin paljon kesän täyteydestä. Silloin kaikkea on vähän niin kuin liikaa, värejä ja muotoja.

      Poista
  6. Tähdenlennotko ne tiputtelevatkin tähtisilmiä aamupalapöytään(i)? ;)

    VastaaPoista
  7. Meinasinkin kysellä, että onko kello siellä vähän yli yhdeksän aamulla vai illalla? Mutta löysinkin vastauksen...kaipaisin niin tuota valoa iltoihin. Varsinkin kun nyt taas on ollut vähän enemmän sateista ja tuntuu niin tahmealta. Kauniisti kirjoitit jälleen ja kauniita kuvia laitoit esille, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ilta oli. Minä rakastan näitä piteneviä iltoja, kun valo vain jatkuu ja jatkuu. Siinä on jotain magneetin tapaista, joka vetää ulos. Kiitos sinulle :)

      Poista
  8. Katselin pitkään tuota parveketta, joka tulee talosta tuonne puihin. Ihana. Voisin asua siinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin se on kaunis, riippuu kuin ilmassa puiden tasolla. Meidän parveke on valitettavasti erilainen, mutta onneksi siinäkin ovat puut aika lähellä. Ei niihin kyllä yletä tarttumaan, kuten tuolla ylettäisi.

      Poista
  9. Ajatuksissani välillä lennän saippuakuplalla pois jonnekin kauas. Pakenen pahaa maailmaa. Ne unelmat ja haaveet kait on ne jotka pitävät ihmisen järjissään? Niin kauan on jotakin mitä haluta.
    Aurinkoista päivää Sinulle! Starttaan pyörän ja polkaisen sinne naapurikuntaan joen rantaan tarkistamaan onko työpaikka tallella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, minä en ilman haaveita varmaan jaksaisi yhtään päivää. Aina pää pilvissä. Vitsit, kun sä olet reipas. Fillarilla tänne asti töihin? Kumarran ja kunnioitan.

      Poista
  10. Kauniit kuvat ja lauseet. Mustarastas ja kirkon kulma kuuluukin yhteen. Olen myös nähnyt tähtisilmiä, jotka saavat pilkkeen omaankin silmään. Nyt käynkin kurkkaamassa mitä kuuluu maailman toiselle laidalle. Hyvää päivää tänään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ne muuten jotenkin kuuluvatkin. Tähtisilmät ovat ihania, sellaisia on, ne tuikkivat ihan oikeasti. Maailman toiselle laidalle kuuluu onneksi ihan hyvää :)

      Poista
  11. Lempeä ilta-aurinkotunnelma. Ja varjot, puiden varjot ovat ihania. Tärkeää tietoa tähdistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi faktapohjaista tietoa tosiaankin :) Mutta kyllä, puiden varjot ovat kauniita.

      Poista
  12. voi noita tippuvia tähtiä. kaunis ajatus. tai siis tosiaan, faktatietoahan se.

    Näin joulun aikaan Pariisissa miehen joka puhalsi ihan hirmuisen isoja saippuakuplia. tai tuuli niitä puhalsi, hän antoi kuplille muodon. niihin olisi mahtunut ainakin jokseenkin pienikokoinen ihminen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihanaa, sinä olet nähnyt saippuakuplan, jonka sisään olisi mahtunut...jännää. Minä nään oikein miten se kupla huojuu tuulessa.

      Täällä on niin kaunis ilma nyt ja minä vaan istun sisällä ja katselen kaihoten ulos,höh.

      Poista
  13. Näin 4-vuotiaat tähtisilmät, joiden loiste salpasi hengen. Hiekkarannalla, tuulisessa etelän keväässä näin myös suuren saippuakuplan, jonka tuuli puhalsi hulavanteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsilla on noita tähtisilmiä, harvalla aikuisella. Oi, ja saippuakuplankin näit, voi että. Minä taidan nyt sekoittaa kunnon saippualiemet.

      Poista
  14. Tuo ensimmäinen rivi sai päähäni soimaan "ruislinnun laulu korvissani..." Eikä se ole ollenkaan huono mielleyhtymä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ei ollenkaan huono, päinvastoin. Jos Eino Leino tulee mun sepustuksista mieleen, ei voi muuta kuin vaieta hymyillen :)

      Poista
  15. Minulle tuli mieleen kuva isosta m,uovisesta pallosta, jonka sisällä on ihminen. Missä lienen nähnyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä näin sellaisen viime kesänä täällä Aurajoessa. Oli muistaakseni englantilainen taideryhmä ja sisällä oli akrobaattitaiteilija. Pallo lipui jokea pitkin. Siitä on kuviakin blogissani. Se oli hienoa.

      Poista
  16. Syksy. Vaikea ajatella sitä nyt.

    VastaaPoista
  17. Hienoja tunnelmia, hieno otsikko (jälleen kerran), tuota kirkkoa olen ihaillut aina kun tulen turkuun tuosta suunnasta pyörällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tuo kirkko on kyllä ulkoa kaunis, ei minun mielestäni sisältä niinkään. Mutta pidän tuollaisesta aika pelkistetystä linjasta.

      Poista
  18. Oioi ihanat kuvat, tuli matka taas mieleen. Pariisissa kuvailin kattoja ja parvekkeita. Venice beachillä taas oli saippuakuplataiteilija, joka kyllä teki niin suuria kuplia että olisi sisään mahtunut. Oletko nähnyt tähdenlennon...

    Blogissani on sinulle tunnustus, käy nappaamassa, jos haluat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Minäkin kuvaan aina kattoja ja parvekkeita :) Niissä on jotain kiehtovaa. Oi, minä haluaisin tuollaisen kuplan sisään. Olen kyllä nähnyt...en muista, ehdinkö toivoa.

      OI kiitos kovasti tunnustuksesta. Käyn heti katsomassa, mitä sieltä löytyy.

      Poista
  19. Pudottelet sanoja kuin tähtiä. Niistä syntyy runollista tekstiä josta jää mieleen kaunis jälkikaiku, joka synnyttää hyvää mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, ihanasti sanottu. Ja olen onnellinen, jos tuohon pystyn :)

      Poista
  20. Hei pitkasta aikaa! Palaan blogimaailmaan, ainakin n. viikoksi kunnes kesakurssi alkaa... Nain pari paivaa sitten jossain netissa kuvan miehesta, joka puhaltaa Central Parkissa aika isoja saippuakuplia, niiden sisalle saattaa mahtuakin. En ole viela itse nahnyt... mutta ehka pian, ajattelin menna Manhattanille jonain viikonpaivana ihan itsekseni nauttimaan, kun tyoharjoittelu loppuu. Pitais skypetella! Kesa ja heinakuu tulee pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei sinä siellä! Taidat olla niin kiireinen, ettet tosiaan tänne paljon ehdi. Minulla on tänään skype auki, olisi kiva jutella. Onneksi kohta nähdään!

      Poista
  21. Tuo sama saippuakuplakysymys on ollut esillä useammankin kertaa meillä tänä keväänä.
    Pohdimme sitä edelleen yhdessä nuorimmaisen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanko totta? Samoja ajatuksia samoina aikoina. Mun pitäisi kokeilla tuota, että onko tuo mahdollista...

      Poista