lauantai 2. kesäkuuta 2012

Haluan ajatella maailman väärinpäin


Jalavan villi tanssi, harmaat pilvet kuin valtavat valaat.
Kirkossa istun prinsessan takana ja halaan opettajaa. Laulan suvivirren.
Syömme omenaa ja maapähkinävoita.
Vietän päivän sohvalla ja luen runoja. Koira on mustasukkainen runoille, tunkee itsensä syliin, runojen ja silmien väliin.
Kirjoitan runon, jonka lapsi uskoo vaurioittavan lasten aivoja ja herkkää mieltä.
Kohottelemme kulmia kilpaa.
Lapsi sanoo: Haluan ajatella maailman väärinpäin.
Mies soittaa kaupasta, laulan puhelimeen: Janoatko juustoja, mielitkö maitoa?
Olen sekopäinen ja minusta ei ole mitään apua.  

39 kommenttia:

  1. Ihan sekopäisen kuuloinen päivä teillä, hih! Kaiken kruunaa runoille mustasukkainen koira!

    Miten ajatellaan maailma väärinpäin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tähän sekopäiseen listaan voisin lisätä sen, että olen nyt nukkunut kahdet päiväunet. Minusta ei tosiaankaan ole mitään apua.

      Lapsi vastaa: seisoo päällään!

      Poista
  2. Lennokasta, sekä sanat että meininki! Ja hyvä, että joku ajattelee maailmaa eri vinkkeleistä -onneksi lapset vielä uskaltavat mitä vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset ovatkin rohkeimpia, kun niitä ei mitkään ennakko-oletukset rajoita. Se on niin raikasta ja vapauttavaa.

      Poista
  3. Sen runon minä haluaisin kuulla. En ole enää lapsi, joten ehkä kestäisin sen?

    Kuulepa ihana sekopäinen, mene kiireesti Kirjatoukan blogiin, siellä on ihanat arpajaiset, joista voi voittaa hotelliyön Hangossa. Minä tahtoisin, mutta en voi. Matka estää minua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihih :) Minä voin laittaa sen sulle vaikka sähköpostilla. Se muuten liittyy vähän teihin, tai oikeastaan Turkkiin.

      Oi, oi, menen nyt heti. Haluan taas Hankoon!

      Poista
  4. Olet huumautunut valosta, ilosta , lasten vapaudesta ja runoista!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olen vähän huumaantunut, vaikka täällä on riehunut myrsky koko päivän.

      Poista
  5. nauroin ääneen koiran mustasukkasuudelle ja lasten vaurioituneille aivoille. onpa teillä kaunista taidetta kotona! olen ihan kade. meillä ei ole tänään vettä, kun putkistoa korjataan. syötiin aamupalaa puistossa, viimeksi tehtiin niin luxemburgin puistossa. muuten ohjelmassa futiksen mm-karsintoja ja nykytaiteen historiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koira tunkee aina syliin, kun siinä on kirja. Se on totisesti mustasukkainen kirjallisuudelle noin ylipäätään.

      Muistatko bambin? Se on mummin vanha. Kortit ovat taiteilija Viivi Varesvuon töistä. Niitä oli esillä Fiskarsissa.

      Te valitsette nuo puistot aika tyylillä :)

      Poista
  6. Tuo kauris kehyksissä, ooh! Upea katse sillä.

    Minäkin ihmettelin jalavia tänään, ne olivat tanssineet niin, että osia oli lentänyt pitkin poikin. Upean näköistä kyllä kerrassaan kaikkialla, tämä tuuli ja sade.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat tosiaan kortteja, joissa on Viivi Varesvuon taidetta. Rakastuin noihin kortteihin Fiskarsissa.

      Meidän ikkunan takana on valtava jalava, se riehuu nytkin tuolla kuin heikkopäinen.

      Poista
  7. Tuon viimeisen lauseen allekirjoitan. Sellainen olen ollut koko viikon. Pitäisi kai lukea runoja, löytää oikea tie ja olla varma. Ehkä siihen tarvittaisiin juuri tuota lapsen ajatusta, että ajattelisi maailman väärinpäin, jos näkisi sitten oikein...

    Kiitos, täältä saa aina niin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hauskaa jos sait jotain, vaikka päivä on ollut ihan hassu ja mitään ei ole tapahtunut. Mutta lapsen kanssa hullutellessa tulee mieleen kaikenlaista kivaa.

      Poista
  8. voisitko pyytää sitä miestäs soittamaan tännekin? ;) kuulosti puhelulta, jonka haluaisin kuulla
    runosi, runolta, jonka haluaisin kuulla.
    ei minustakaan ole mitään apua.
    ja tuon bambin kaveri seisoskelee tuolla olkkarin kaapissa.

    ps.tuuuuleeee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voinhan pyytää :) Se reppana aina soittaa kaupasta, kun on unohtanut, mitä piti ostaa (minä olen laiska kaupassa kävijä) ja sitten minä vähän laulelin mieliin, että mitä se voisi olla.

      Onko sinulla bambin kaveri siellä? Minusta nuo ovat upeita kortteja. Tytön huoneessa luuraa saman taitelijan koirakortti.

      Ps. Niin täälläkin.

      Poista
    2. eiku tarkotin sitä mummin bambia. mutta on, kortitkin on hienoja :)
      t. toinen mummi

      Poista
    3. Aa-a. Vähän on välillä pitkät piuhat :)

      Poista
  9. Voi, voi, onko sun jalat lähteneet irti, kauhistus sentään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään on ollut vähän jalaton ja päätön olo.

      Poista
  10. Mustasukkainen koira on tuttu. Meillä tekee taskuperuutuksia istujien jalkojen väliin - syödessä, jutellessa, nauraessa.
    Eilinen tuulinen päivä meni "keppinenhevosten" parissa ja unen. Tänäänkin mun piti aamulla saada nukkua, mutta huomasin miehen unen vain syvenevän mitä enemmän koira piipitti hätäänsä vieressä...
    Jalaton olo ei ole, mutta päätön - liiankin usein. Ja oma-kirjoitettuja runoja löytyy muistivihkokaupalla, nuoruudesta lähtien.

    Tänään ei tuullut niin voimakkaasti, eikä satanutkaan. Luonto oli kaunis, linnut lauloivat ja maa oli saanut vehreytensä takaisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tulin nyt vasta koiran kanssa aamupyrähdykseltä. Maailma tuoksui niin hyvälle. Mutta juuri huomasin, että nyt on taas alkanut tuulla, puut huojuu ikkunan takana. Ei niin vauhkoina kuin eilen, mutta kuitenkin.

      Keppihevostelemaan olisi kiva päästä, siitä taitaa olla 30 vuotta, kun viimeksi ratsastin sen lajin hepalla.

      Poista
  11. Bambi on ihana, mutta hyi noita jalkoja. Piti kelata äkkiä alas:D

    Mun tyttö ajattelee jotenkin väärinpäin. Matikassa hän ei pärjää, vaikka saa oikeat vastaukset. Hän ei vaan osaa pistää sitä laskutoimitusta paperille. Kun olen seurannut hänen logiikkaansa, niin se menee hupsusti jotenkin väärin päin. Näyttää olevan perinnöllistä, mies ajattelee samoin.

    Mä olen ollut sekopäinen viime ajat. Nyt ei tarvisi enää olla, mutten pääse vielä irti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihih, ne ovat marinonettinuken jalat. Kukaan ei ole saanut liimattua niitä takaisin.

      Minäkin olen huomannut, että lasken laskuja jotenkin vähän eri tavalla kuin esimerkiksi mies. Se on kyllä noin tuhat kertaa lahjakkaampi minua matemaattisesti, mutta joskus musta tuntuu, että se laskee laskuja ihan hassusti.

      Poista
  12. Suvivirsi sai eilen kyyneleet silmiin. Kuopus sai käteensä peruskoulun päättötodistuksen. Koko salillinen pukuihin pukeutuneita nuoria miehiä ja nuoria naisea kesämekoissaan lauloi suvivirttä, niin että sali raikui, kauniisti ja hartaudella. Se liikutti niin.
    Ilma kuin morsian, kauhutarinasta. Meillä tehtiin iso padallinen kaalipataa ja syötiin samalla hartaudella kuin mitä koululla laulettiin, löhöttiin sängyllä ja luettiin kirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä käy aina niin! Suvivirsi on yksi maailmankaikkeuden itkettävimmistä lauluista, siihen kai liittyy niin paljon muistoja.

      Kuulostaa kivalta teidänkin päivä. Kun sataa, on pakko ottaa leppoisasti.

      Poista
  13. Näissä sinun kirjoituksissasi on niin onnellinen henki. Onni ja ilo.

    Minä odotin kovasti suvivirttä lapsen kevätjuhlissa, mutta siellä paistettiinkin sen sijaan makkaraa. Se vaurioitti hivenen minun herkkää mieltä:) Onneksi oli sentään kakkua ja satu, jossa prinsessat pelasti maailman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä varmaan haluan kirjoittaa tänne onnea ja iloa. En oikein osaa omia murheita kirjoittaa, ei sillä että niitä olisikaan nyt, mutta kuitenkin...

      Makkara ei kyllä vedä vertoja suvivirrelle! Varsinkin, kun olen kasvissyöjä, mutta on mulla kyllä makkarapahe. Olen joka kesä syönyt yhden grillimakkaran maalla, kun on notskilla grillattu.

      Poista
  14. Eläköön sekopäisyys, sadepäivien ilostuttaja!!! Minäkin ajattelen, että sinun kirjoituksista kuulee onnea ja iloa.

    Meidän toisella pojalla oli karut koulunpäätösjuhlat, sinne ei edes vanhemmat päässeet. Kyllä suvivirsijuhlat minusta olisivat aina paikallaan. Vastustan vähän tuollaista perhejuhlatonta tehokkuusajattelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee!! Kiva, jos voin tuoda onnea ja iloa :)

      Mekään emme päässeet varsinaisiin kevätjuhliin koulussa, mutta sitten on erikseen kevätkirkko, jonne pääsee. Ja siellä on onneksi suvirsi. Täälläkin koulun juhlasali on niin pieni, ettei sinne mahdu vanhemmat. Höh.

      Poista
  15. Suvivirsi itkettää ihanasti, mutta parkuisin ehkä myös jos minun mieheni soittaisi laulaen kaupasta. Toisaalti hyvä jos soittaisi, koska tuppaa tuomaan hämmästyttäviä asioita niiden tilalle, joita piti tuoda.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu vaikka se olin kyllä minä, joka lauloin tällä kertaa sinne puhelimeen. Kyllä mieskin olisi sen voinut tehdä :) Miten miehet aina unohtaa, mitä niiden piti kaupasta tuoda? No, en valita, koska olen iloinen,kun joku toinen käy kaupassa.

      Poista
  16. Hauskaa, ehkä se runo hieman pelottaa... mutta kaikkea muuta =D. Suloinen Bambi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei se niin paha ollut. Sanoisinko, kantaaottava. Bambi on suloinen :)

      Poista
  17. Voi kuinka suloista! Teillä siellä ja tuo bambi myös.

    Ja juu, kaupungissa ollaan. Soitellaan!

    VastaaPoista
  18. love the first photo, the little ceramic deer is beautiful. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks. It´s quite old, over 50 years. My mother gave it to me :)

      Poista
  19. Nuo kaksi viimeistä riviä! Sielujen sympatiaa täältä, kuule!:)

    VastaaPoista