torstai 28. kesäkuuta 2012

Joku toinen maksoi viulut

Tänään kirjolohivoileipä pyöräili ohitseni. Join kahvia, cappuccinoa, espressoa, viiniä ja ykkösolutta. Muttei se siitä johtunut.
Ja juttelin kahden Euroopan mestarin kanssa. Ja viuluistakin juttelin, ja joku toinen maksoi viulut.
Fredan torilta otin kuvia, mutten laita niitä tänne. Laitan tänne kuvia maalta, kun oli kylmä juhannus ja makasin vain tallituvassa ja luin kirjoja. Tai yhtä kirjaa vain, se oli tarpeeksi paksu.
Tänään näin senkin, kun mies noukki roskiksesta penkin kainaloonsa ja pyöräili kotiin. 
Kävin siinä kaupunginosassa, jossa parvekkeilla on kaupunkin isoimmat lautasantennit. 
Sellaista täällä, entäs siellä?

40 kommenttia:

  1. Siellähän on ollutkin kaikenlaista! Kaupungin isoimmat lautasantennit... Mutta tuo roskisdyykatty penkkihän on ihan ympäristöteko!

    Täällä ollaan hämmennyksissä uusien työkuvioiden vuoksi, juhlitaan esikoisen huomenna päättyvää päiväkoti"uraa" (koulu alkaa elokuussa) kakulla ja kokonaisella karkkikeolla, kasvatetaan pioneja ja luetaan kirjaa Pariisista.

    Ihanaa loppuviikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi! Teillä päättyy sitten huomenna yksi vaihe elämästä ja alkaa toinen. Meinaan tuota päiväkotijuttua. Muistan, että oli aika haikeaa, kun nuorempi lopetti päiväkodin ja sai eskaritodistuksen. Tiesin, etten koskaan palaa päiväkotiin - tai ehkä sitten mummona.

      Ja uudet työkuviot, se kuulostaa mielenkiintoiselta :)

      Poista
  2. Täällä ihmetellään korvakipuista nuorta miestä ja pihalla asuvaa citysiiliä joka syö kuopuksen mansikat.Ja odotetaan merimökki lomaa joka alkaa ensi viikolla.Mulla taitaa olla sama kirja uudelleen menossa kuin siellä pilkahtaa ja voi miten tykkään siitä ...
    ihania juhannuskuvia sinulla täällä.
    ♥Kesän aikaa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ollut vain kerran korvatulehdus ja se ei kyllä ollut kivaa, sympatiseeraan siis. Ja symppaan myös kuopusta, kun siili syö marjat, vaikka ole myös siilien suuri ystävä. Ihanaa merimökkilomaa teille!

      Poista
  3. Hän on kyllä kaunis kuin posliininukke!
    Mitähän nuo pinkit pikkukukat on nimeltään? Meilläkin on niitä pöydällä ja tykkään niistä. SEllaisia ei kyllä kasvanut ojissa minun lapsuudessa. Mutta pillikukkia kasvoi, ja niitä ei enää näe.
    Täällä parempaa. Ei enää niin liusuvaa olemusta, tänään otin elämästä taas kiinni ja värkkäsin äsken niin mahottoman hyvän perunapapusalaatin että!
    Ja nyt jopa aurinko pilkahta, siis pilkahti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos. Minä en kyllä tiedä varmasti. Luulen, että ne ovat tervakukkia. Appiukko oli poiminut meille kimpun tallituvan pöydälle, kun tulimme juhannuksen viettoon.

      Nam, sun salaatti kuulostaa ihanalta. Mä olen syönyt tällä viikolla kaikki maailman epäterveelliset ruoat putkeen.

      Poista
  4. Täällä takana mukava päivä lapsen kanssa ja nyt on maha täynnä mansikoita. Kohta hyvän kirjan pariin peiton alle,ehkä suklaajäätelöä seuraksi.
    Juhannuksena minäkin vain laiskottelin ja luin paksuja kirjoja. Aika ihanaa:) Ja nämä on kyllä niin juhannusmaiset kuvat ettei tosikaan.
    Ohi pyöräilevää kirjolohivoileipää jäin kovasti miettimään:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole syönyt kuin kahdet mansikat vasta tänä kesänä. Huomenna kyllä kipitän torille loman alkamisen kunniaksi. Ja piti mennä nytkin aikaisin nukkumaan, kun aamulla on aikainen herätys, mutta täällä vaan kukun.

      Se oli hassu juttu, vähän vitsi. Istuin paikallani, kun ohitseni pyöräili hitaasti nainen, joka kohdallani huusi (oikeasti aikas kovaa) kännykkäänsä "kirjolohivoileipä!" Pelästyin ihan sikana :)

      Poista
  5. hei Tsehov siellä ensimmäisessä kuvassa! olen aivan varma että hän lymyilee noiden koivujen suojassa..

    mitäs tänne, täällä mies noukki puisen naulakon roskalavalta ja toi sen meille kotiin. pesi ja puunasi, ja siitä tuli oikein hyvä ja hieno. sitten meillä oli sellainen pieni-suuri kakkakatastrofi, ja sen päälle syötiin leivoksia. sellaista tänne meille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinuun voi kyllä luottaa näissä Tsehov-jutuissa! Minullekin tuli tuosta metsästä herra mieleen.

      Kakkaa ja leivoksia, siinä on elämän ääripäät ihanasti läsnä! Minusta on ihan mahtavaa, kun sattuu löytämään roskiksesta jotain.

      Poista
  6. Tuollaista koivumetsääkään ei löydä enään ihan jokapaikasta. Minun ohitseni ajoi tänään liikkuva ipad, testaileva moottoripyöräilijä, ajossa!
    Koleaa on, piti laittaa sukat jalkaan, keskikesällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on häpeällistä, kun joutuu sukat pukemaan keskellä kesää :) Mutta kylmä on, hitsi. Mutta kyllä se tästä vielä lämpenee, kun minulla alkaa loma huomisen jälkeen - toivotaan.

      Poista
  7. Kylmä oli ja kirja sängyn kera olivat hyvät ystävät.
    Voi meillä olis autotallin varasto täynnä huonekaluja - sais viedä tarpeeseen. Roskiin en pihinä voi laittaa.
    Aurinkoa odotellaan yhä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun niin piti ahmia kirja tänään loppuun, mutta en taida ehtiä, pitäisi ehtiä nukkuakin vähän. Meilläkin on ylinmääräisiä huonekaluja, mihinköhän kippaisin ne?

      Poista
  8. Täällä odotetaan lämpöä. Imetään energiaa kukista, lupiinitorneista ja valkoisista harsomeristä. Luetaan myrskyluotoa, kuunnellaan vauvaa, piirretään lintuja ja neulotaan keltaista villapaitaa.
    Kana muni täydellisen munan.

    Ihan hyvä päivä, vaikka varpaita palelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa jotenkin seesteiseltä. Lupiinitorni on kiehtova sana ja harsomeri samoin, oi että. Minä kaipaan myös tuollaista hiljaista eloa ja oloa :)

      Poista
  9. Hassuja pyöräilyjuttuja siellä tapahtuu:)

    Minä olen tänään kuunnellut puistobluesia ja juonut liikaa kahvia. Ja taidan lukea samaa kirjaa, tutun näköinen takakansi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ostin tuon Krokotiilin keltaiset silmät juhannukseksi, kun unohdin kirjat kotiin. Piti juosta kirjakaupan kautta bussiin. Sehän oli just sopivaa juhannusviihdettä :)

      Poista
  10. Tyttösi on muuttunut entistä enemmän näköiseksesi:) Jokin kasvupyrähdys?
    Kuvasi on ihanat, mä rakastan koivuja täydestä sydämestäni ja tuota tervakukkaa-mikäseon.
    Täällä lomanodotusta voimakkaimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se pyrähtänyt kyllä tämän talven aikana, kohta on varmasti pidempikin kuin minä :)

      Täälläkin se sama lomanodotus. Enää yksi päivä. Koetataan tsempata siis.

      Poista
  11. Kauniit laihat koivut yläkuvassa! Juhannusaattona oli täällä päin lämmintä, sen jälkeen oikein ei... Että lämpöä tässä odotellaan, ja vähän myös huomista. Muut menevät huvipuistoon, itse ajattelin huvitella itsekseni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekseen huvittelu on kivaa. Minä olen tosi harvoin yksikseni, joten siitä olisi kyllä paljon hupia. Huvipuistoissa en enää niin kovin hyvin viihdy, kun kaikissa laitteissa tulee nykyään huono olo. Paitsi vuoristorata, se on huippu!

      Poista
  12. Kirjolohivoileivän pyöräily on ihanan villi mielikuva. Onneksi on tuollaisia, yllätyksiä. Ja kaikkea muutakin mukavaa tässä, joka jää mieleen. Mikä on se kaupunginosa jossa on suurimmat lautasantennit, haluan tehdä seikkailumatkan sinne...

    Ja ihanaa lomanaloitusta sinulle, se on niin upea tunne, jippii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se nauratti kyllä minuakin. Aina ei näe eikä kuule mitään, mutta onneksi sentään joskus on aistit valppaina. Se on kuule nimeltään Halinen. Siellä asuu paljon maahanmuuttajia, jotka katsovat kotimaansa tv-ohjelmia. Kiitos!

      Poista
  13. Join liikaa kahvia, tein vahingossa maailman parasta raparperihilloa ja aloitin torkkupeiton neulomisen.

    Oliko hyvä kirja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vahingossa maailman parasta raperperihilloa! Kuulostaa hyvältä vahingolta. Tuo Krokotiilin keltaiset silmät oli ihan hyvä lukuromaani, ei mitään suurta kirjallisuutta, mutta pelasti juhannkseni. Vähän epäuskottava paikoin, mutta mitäpä siitä.

      Poista
  14. Ihana on yläkuvan koivikko että jo alkoi mielikuvitus laukkaamaan.Tuo oli hellyyttävä lause kommentissasi että "Appiukko oli poiminut meille kimpun tallituvan pöydälle, kun tulimme juhannuksen viettoon." Et tiedä miten onnekas olet. Tervakukat on kauniita ja lupiinit ja tallitupa kuulostaa turvalliselta pesältä missä kelpasi juhannusta viettää kaikessa rauhassa.
    Meillä on täällä alppien maassa ihan kesäiset ilmat joten kesää kuuluu. Aamiaisvieraana oli mustarastaat tuomi puussa jossa on marjat jo. Huvipuistoissa karusellin riippu keinut ovat minun suosikkeja mutta siitä on aikaa kun siellä vauhdissa olin. -Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kyllä minä varmasti olen onnekas. Tallitupa on ihana paikka nukkua kesällä. Haluamme aina sinne ja vielä syksylläkin, kun on jo viileää on ihana nukkua siellä monen täkin alla.
      Voi teillä on ihana kesä jo, täälläkin on vihdoin tänään lämmintä. Tarkenee lyhythihaisessa. Lähdemme nyt ulos syömään, ehkä jokilaivalle.

      Poista
  15. Ihanat kuvat! Kukka voisi olla myös puna-ailakki. Tervakukassa on tahmea tumma osa varressa, johon muurahaiset ja muut tarttuu kiinni. Puna-ailakki on kiltimpi, päästää muurahaisetkin kukkaan asti. Kuvasta on vaikea sanoa kumpia ovat. Kiitos taas kuvistasi. Ja tekstit on aina huippuja! -Marjatta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmaan tuo puna-ailikki, koska minusta se ei muistaakseni ollut tahmea...en tainnut kyllä kokeilla ja nukuin biologian tunnilla. Kiitos sinulle ja nauttikaa kesästä!

      Poista
  16. Tuo koivukuva! Olen metsästänyt sellaista kamerallani jo kauan mutta en ole löytänyt sopivaa koivikkoa.

    Haluaisinpa löytää penkin roskalavalta. Penkkiäkin siis metsästelen mutta eipä tule vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo koivikko löytyi ihan yllättäen juhannusajelulla. Oli mahtavan näköinen. Oli pakko pysähtyä ottamaan kuvaa.

      Poista
  17. Meillä pukkaa hikeä. Kohta tekin saatte siitä osanne. Terveiset Zagrebista. Viihdyimme täällä hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, vähän pelottaa kyllä! Oi, me ajattelimme jättää Zabgrebin väliin, saa nähdä, mitä lopulta teemme.

      Poista
  18. Ettet vain sittenkin olisi juonut vähän liikaa kahvia? Sen verran villejä juttuja.. :)
    -Virpi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihih, ehkä se oli niin. Join normaalia enemmän :)

      Poista
  19. eikä, mä rakastan koivuja! tosi kauniita kuvia, pikkusisko on niin vanhan näkönen! hehe, sulla on (taas kerran) ollu vaiherikas päivä. terkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, siellä ei taida olla koivuja? Oli vaiherikas ja hilpeä päivä ja nyt alkoi loma! Jee! Olen vielä siitä vähän sekaisin.

      Poista
  20. Kyllä, olet oikea kirjailija(tar), saat kaiken, mitä kirjoitat elämään, ja ihme, saat myös lukijasi (kommentoivat niistä) elämään, luin kaikki.

    Parasta siinä, että osaa kirjoittaa, on se että saa toisetkin huomaamaan elämän moninaisuuden hyvässä ja pahassa, niin kuin Tshehov - johon Outi ja Anne mm. viittasivat - on tehnyt novelleissaan (Aro ja muita novelleja) saadessaan aron hengittämään ja kukoistamaan ja puhumaan omalla tavallaan. Tshehov toimii tulkkina.

    Täällä? Niin täällä on tunnelma kaukana tshehovilaisuudesta. Aurinko kyllä (tällä hetkellä) kirkastaa maailmaa, kiipeilee puunrungoilla (ulkona) ja seinillä (täällä sisällä), mutta imurin ääni peittää sisäilman, se kohisee ja sen varsi kolkkaa. Meille tulee tänään henkilö, joka on allerginen kissan ja koiran karvoille, yritämme vuoronperään häivyttää niitä erään viikolla vierailleen kissan jäljiltä. Ja mikä homma siinä onkaan! (On minun vuoroni katsella sivusta.) Mies imuroi musta baskeri päässä, päättäväinen ilme kasvoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kauniisti sinä kirjoitat. Minustakin oli ihanaa, että ihmiset vastasivat ja kertoivat omista päivistään. Parastahan on, jos täällä saa aikaan vuorovaikutusta.

      Tsehov on yksi suosikkikirjailijani. Novellit ovat upeita ja näytelmät niin monimerkityksisiä että voin katsoa niitä uudestaan ja uudestaan.

      Kukakohan voisi tulla tänne imuroimaan? Pitäisi varmaan kutsua vieraita, niin tulisi siivottua. Baskeri päässä, kuulostaa iloiselta imuroijalta.

      Poista