torstai 19. heinäkuuta 2012

Kroatia - luen rannalla Murakamia


Osa kuvista miehen, kiitos.
Mies näkee veden alla seepian. Keräämme simpukan kuoria ja minä luen rannalla Murakamia. Siitä tulee kaihoisa olo, yhtäkkiä tunnen pohjatonta surua Laikan vuoksi ja sen siipirikon lokin poikasen, jonka näimme torin laidalla.
Käymme shampanjabaarissa, jossa kaikki maksaa maltaita ja ihmiset ovat kauniita ja rohkeita. Yliruskettunut tarjoilija näpyttelee Bellini-tilauksen kämmentietokoneeseensa ja tarjoaa simpukan kuorta tuhkakupiksi. Me ostamme pikkutytöltä simpukankuoren korurasiaksi.
Merenalainen maailma on täynnä yllätyksiä, tyttö ottaa muistoksi kuolleen ravun saksen.
Ihailen harmaatukkaista naista, joka kulkee rannalla punaisessa, valkopilkullisessa uimapuvussa, jossa on rusetteja. Hän on vanhentunut niin armollisesti, että on helppo arvata, miltä hän on nuorena näyttänyt. Luulen, että hän on nyt kauniimpi kuin nuorena. Bella Donna.
Jäntevät ruskeaksi paahtuneet pojat hyppivät korkeilta kallioilta mereen. Yksi tyttökin, kymmenen pojan seurassa. Mietin, miten erilainen tyttö hän on kuin minä aikoinaan.
Merimakkarat kakkaavat tohkeissaan.
Lahti on täynnä purjeveneitä, joista suurin osa on maksanut enemmän kuin meidän asuntomme.
Muutumme päivä päivältä ruskeammiksi. Emme enää käytä aurinkorasvaa, vaan luotamme kohtaloon.


28 kommenttia:

  1. Oi näitä kaikkia Kroatian-kuvia! Voin kuvitella teidät sinne, lukemaan, olemaan, aistimaan, elämään.

    Mietin, että mitä murakamia luet, mutta ehkä voin Laikasta päätellä? Meillä oli esikoiseni (silloin vajaa 6v) kanssa pitkät keskustelut Laikasta vuosi sitten. Surimme ja mietimme ihmisluontoa. Lapsilla on vahva oikeudentunto, hyvä niin.

    VastaaPoista
  2. Kyllä sinä varmaan pystyit tosiaan päättelemään sen jo ihan Laikasta. Luin Sputnik - rakastettuni tuolla rannalla. Vielä on Kafka rannalla lukematta (vaikka olin rannalla, olisi varmaan pitänyt ottaa se mukaan:))

    Minusta Laikan kohtalo on myös ihan kamalan surullinen. Kun se poloinen on luottavaisena astellut satelliitin sisään...en oikein kestä edes ajatella sitä. Minä kun en pysty edes tappamaan noita sokeritoukkia vessasta.

    VastaaPoista
  3. Mistäs nämä olivat? Vesi oli kaunis kaikkialla. Vaihdellen väriä paikan mukana. Minulla ei ollut kirjoja, mutta seuraavalla matkallapa on. Oi onnea:). Ja nuo koirat. Pitää päästä haistamaan juuri kriittisellä hetkellä. Ja vielä kameran edessä...

    Ymmärsin jalkojenne koskettaneen kotimaan kamarta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rovinjista edelleen. Meinaan jatkaa tätä matkakertomusta vielä pari postausta, vaikka tulimme tosiaan viime yönä kotiin. Minä en pysty matkustamaan ilman kirjaa :)

      Poista
  4. Voi sentään miten tykkään tällä matkalla siivellä olosta!Kiitos

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, että olet ollut siivellä :) Kiitos.

      Poista
  5. Ihania kuvia!:)Oi, miten kauniisti aurinko kimmeltää vedestä..nuoret nauttivat veteen hyppäämisestä ja uimisesta! :)Kauniita ja tunnelmallisia ovat myös kapeat kadut, ne huokuvat omia kertomuksiaan. Ihania yksityiskohtia olet saanut ikuistettua Kroatiasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Meri on niin kaunis aina. Ja tuolla se oli jotenkin erityisen upea, kimalteleva ja turkoosi. Ja vesi oli niin kirkasta, ihan uskomatonta.

      Poista
  6. kirjoitin jo pitkän kommentin, mutta netti meni rikki, joten en tiiä tuliko perille. siis niin kaunista! mäkin aina ihailen niitä kauniisti vanhentuneita mummeleita. vieläkin muistan yhden liettuasta, joka kulki mustassa kokouikkarissa ja kirjakourassa rannalla. oi, simpukankuoret on ihania! meilläkin on kaikkia ravun saksia ja muuta jännää etelä-chilestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tullut, mutta tämä tuli. Toivottavasti minusta tulee ja sitten paljon myöhemmin sinusta sellainen mummeli. Ainakin meillä on kirja aina mukana rannalla :) Toimme aika vähän kiviä ja simpukoita, mutta sen yhden ison toimme, se on hieno.

      Poista
  7. Kiitos! Olen saanut olla ihan muissa maailmoissa lukiessani postauksiasi Kroatiasta. Nautin suunnattomasti taitavasta kielenkäytöstäsi. Kuvista myös.
    Terv. BoogieW

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. On niin kiva kirjoittaa ulkomailta, kun kulkee jotenkin aistit herkkänä ja huomaa kaikenlaista.

      Poista
  8. Ai että kuinka nautin näistä sanoista tässä. Lukisin pitempään, paljon pitempään, voisitko jatkaa? Näissä sanoissa en tarvitse edes kuvia, näen ilmankin, saat lauseisiin värit, tuoksut, kaiken. Tässä yksi syy, miksi ajatukseni ovat matkoilla :) Kiitos. Luen nyt uudestaan ja sitten taas uudestaan. Sinä taituri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Voisinhan minä jatkaa...jatkankin vielä pari postausta, niin pääsen kertomuksessa kotiin asti. Kuten tuossa kirjoitinkin, matkoilta on niin kiva kirjoittaa, kun tuntuu, että näkee, kuulee, haistaa, maistaa ja tuntee paljon enemmän kuin kotona.

      Poista
  9. Thank You to visit me. I dream about visiting Finland, someday. I love Moomins, and Murakamis' literature to, oh. Did You read "Kafka on the store"? Beside, amazing place :)
    Anuszka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hope Your wish come true :) Here is also Moomin World, In Naantali, very near the town we live in. I read Murakamis´s Sputnik Sweetheart :)

      Poista
  10. Oh, shit, I accidentally removed the Your comment :(

    VastaaPoista
  11. Minä vaan huokailen täällä sinun kuvien ja tekstien seurassa ja nautin niin kaikesta. Kuten Satu sanoi, lukisin myös aina vain, haluaisin vain jatkaa näiden parissa. Sinun matkasi on ollut minulle sellainen kokonainen kesä, josta haaveilee, täyteläinen, sellainen jonka tuntee iholla.
    Ja taas kuten Satu :) menen taas lukemaan uudestaan ja uudestaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti sinullekin, ootte te työ vaan ihania :) Ihanaa, jos olen voinut tuoda kesää vähän tänne, missä on satanut. Mutta nythän on ollut kyllä ihan kaunista kaksi päivää. Minä olen vain siivonnut ja pyykännyt. Ihanaa viikonloppua sinne!

      Poista
  12. Kiitos ihanasta matkakertomuksesta kuvineen! Niiden myötä olen elänyt koko ajan mukana ja potenut 'Kroatian koti-ikävääni'. Vaikka kaikki hyvä aina loppuukin aikanaan, on se tässä kohtaa sääli. Ilolla olisin matkustanut vielä pidempäänkin mukana, mutta kuten himalainen' yllä kommentoi. Voi mahtaviin kuviisi ja kertomuksiisi palata aina uudelleen ja uudelleen.

    Tässä lisää luettavaa kunhan ehdit ja jaksat: http://www.kroatia.fi/

    Iloa ja aurinkoa sinun sekä koko perheesi kesään!!
    - Hannele

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Minä meinaan kyllä postata vielä pari kerta Dubrovnikista, vaikka tulimmekin jo kotiin. En pysynyt postaamaan ihan reaaliajassa, kun monessa majapaikassa ei ollut nettiä. Täytyypä käydä katsomassa tuo sivu nyt samantien, kiitos. Samoin sinulle aurinkoa!

      Poista
  13. Tervetuloa kotiin!

    Mulle tuli tuosta mieleen, kun meidän taannoisella Kroatian retkellä Joni astui merisiiliin ja niitä piikkejä kaiveltiin jaloista pitkään. Samoin tajusin, että siitä reissusta on tasan 10 vuotta. Ilmankos meidän kuvissa seikkailee kovin nuoren oloinen kaksikko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) On kyllä ihan kiva olla kotona vaihteeksi. Me ostimme onneksi heti sellaiset uimatöppöset, eivät päässeet merisiilit kiusaamaan. Ja tossut myös kellutti hyvin, kun snorklasi.

      Poista
  14. Ei täällä vain ole vesi tuon väristä, sinistä tai turkoosia. Tuollaiset pienet kujat ovat idyllisiä, Portugalissakin oli samankaltaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Lissabonissakin on kauniita kujia. Minustakin meren väri oli hämmästyttävä ja kuinka kirkasta se oli, pohjaan näki niin helposti.

      Poista
  15. juuri siksi sitä kai reissaa, että näkee asiat toisin. että näkee oikeastaan enemmän. tulee miettineeksi juuri tuollaisia asioita mistä kirjoitit; miltä rannalla kävelevä nainen on näyttänyt nuorena, tai minkälainen on itse ollut pienenä tyttönä.

    Teillä on ollut hieno reissu. en ole koskaan ollut Kroatiassa, mutta nyt sekin kovasti kyllä kiinnostaa. mulle tuli Istanbul mieleen monista kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Ja jotenkin sitä lomalla ehtii katsoa ja oikeasti nähdä. Arjessa on usein liian kiire, sitä vaan viipottaa eteenpäin.

      Meilläkin tuli Istanbul välillä mieleen ja usein myös Italia. Mutta kyllä, reissu oli hieno :)

      Poista