sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Lumotut eläimet tanssivat

Kesäyössä soi taikahuilu. Lumotut eläimet tanssivat tähtisateessa ja Kyrönsalmen aalloissa. Elävältä haudattu linnanneito ei laulua enää kuule. Mutta Aino Ackté ehkä kuulee.
Siellä olin ja kuuntelin tarinoita sielunkelloista, jotka soivat kun vainajaa soudettiin kirkkoon.
Mietin Joel Lehtosta, joka hirttäytyi kotonaan maalatun tähtitaivaan alle.
Tapasin monta ystävää, kaukaa tulleita ja kaukana asuvia. Oli puhetta myöhään yöhöön ja hyvää hiljaisuutta.

30 kommenttia:

  1. Kaunis tuo vihreäpunainen talo. Tykkään kun maalataan rohkeasti.

    Mulle on niin outoa Suomea nämä Savonlinnat, Lappeenrannat, Joensuut jne. En ole ikinä käynyt (en edes tiedä onko ne samoilla seuduilla, mulle ovat kaikki jossain siellä idässä:)) Olen samoillut Suomessa tosi suppeasti ja vähän. Mies tuli eilen Lappeenrannasta päin keikalta ja kehui kuinka Suomi osaa olla kaunis. Minä en oikein pääse näkemään sitä kaunista Suomea. Näen vain nämä rumat lähiöt ja keskustat, joista on vanha pistetty matalaksi ja halvat hallit tilalle.
    Tuli tälläinen aamujurputus:) Mutta kuvasi ovat ihania ja niiden kautta pääsen näkemään, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään rohkeista väreistä, en kyllä itse osaa sellaisia valita.

      Minä viihdyn Itä-Suomessa, ehkä olen luonteeltani (ainakin geeneiltäni) enemmän itäsuomalainen. Siellä on minun mielestä jotenkin leppoisampaa ja Järvi-Suomen maisematkin ovat niin ihania.

      Poista
  2. Ihastuin kanssa rohkeasti maalattuun taloon. Ihastuin myös räsymattoihin talokuvan yläpuolella, tuossa yhdessäkin on kuin seepran raidat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään räsymatoista, vaikkei meillä kotona ole nyt yhtään räsymattoja lattioilla. En osaa oikein ajatella niitä tänne, vanhassa kodissa olikin paljon räsymattoja.

      Poista
  3. Tuo kolmas kuva on ihana. Lähtisin sinne heti, tuon oven taakse.

    Jos on ollut taikahuilu ja hyvää hiljaisuuttakin, niin oi suloisuutta! Mulla alkoi nyt loma ja on tämä upea lämpö tässä tarjolla ja kesä parhaimmillaan, olen ihan fiiliksissä vaikkei mitään suuria suunnitelmia olekaan. Vapaus olla, se on juhlaa.

    Ihanaa sunnuntaita sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mennään kaikki sinne :) Taikahuilu oli taikaa. Minä tykkään oopperoista, olen kasvanut sellaisen musiikin keskellä. Ja mitä enemmän oopperassa on traagisuutta, sen parempi. Taikahuilussa ei tosin ole, sehän on aikuisten satu.

      Ihanaa loman alkua sinulle!

      Poista
  4. Karjalanpiirakka munavoilla ja mustikkapiirakka. Se on Suomi itse! Oih ja voih. Onneksi on liput ostettu ja jouluna päästään. Syön kaiken mitä olen kaivannut ja lihon vähintään viisi kiloa. Sellaista se on joka kerta.

    Kaunis on itä. Minä olen sydämeltäni karjalainen. Vaikka puoliksi olenkin pohjalainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä on tosiaan Suomi lautasella :) Kiva, että pääsette jouluna herkuttelemaan rosolleilla, kaloilla ja laatikoilla...minä lihoin Kroatiassa, vaikka se on aika ihme, koska en syönyt kovinkaan paljon. Ehkä matkoilla aina tekee niin. Minäkin olen karjalainen, oikeastaan ihan kokonaan, vaikken siellä olekaan syntynyt.

      Poista
  5. Mulla on tuosta samasta kahvilan kyltistä kuva toiselta suunnalta otettuna. Vietin Savonlinnassa muutama vuosi sitten autististen lasten kanssa neljä päivää. Olavinlinna mielenkiintoisine tarinoineen oli tietenkin ohjelmassa, muistan vieläkin oppaan kertomuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi kyltti oli mun mielestä niin hieno. Sinulla onkin sitten Savolinnasta erityisiä muistoja. Minä aina lapsena ajattelin, että aikuisena muutan Savonlinnaan yhteen tiettyyn taloon. En ole muuttanut, ainakaan vielä.

      Poista
  6. terkkuja itä-suomen tytöltä, vaikken ole siellä yli kahteenkymmeneen vuoteen asunutkaan, mutta juuret on siellä ;) ja savonlinnassakin olen vuoden asustellut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Minä olen käynyt Savonlinnassa sekä talvella että kesällä ja kumpanakin se on mun mielestä ollut kaunis. Ne järvet :)

      Poista
  7. edellisessa tekstissa ollut runo oli todella kaunis. kiitos. tuli vahan jopa ikava naita mustikka- ja karjalanpiirakkakuvia katsellessa! - etta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että. Arvasin, että tykkäisit tuosta runosta. Ja sun täytyy tehdä siellä karjalanpiirakoita?

      Poista
  8. Ihanat selväpiirteiset kuvat, oli helppo katsella. Näissä oli jotenkin sitä kesäistä Suomea, josta haaveilin kun asuin muualla. Minä taidan olla etelän ja idän väliltä, en osaa määritellä, mutta sen tiedän että olen joen ja järven välistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen järven rannalta, mutta olen rakastunut mereen pikkuhiljaa. En äkkiä, vaan vähitellen.

      Poista
  9. luin juuri jokin aika sitten Markku Turusen Hyvä Joel-kirjan, kun ei kotihyllystä muutakaan löytynyt. en sitä ennen tiennyt Joel Lehtosesta juuri yhtään mitään. tykkäsin kirjasta kovasti, vaikken yleensä välitä ns. elämänkerroista. hyvin kirjoitettu. mielenkiintoisesti kuvattu tuota kirjailijaa.

    Jännissä tunnelmissa olet siellä Savonlinnassa samoillut:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin innostuin Lehtosesta. Hänen elämäntarinansa vaikutti niin mielenkiintoiselta; tosi traagiset lähtökohdat, sitten menestys ja taas surullinen loppu...

      Poista
  10. Tuosta ei nyt paljoja puutu! Ihan vähän tai melkein ainakin kadehdinkin. Lähinnä sitä Taikahuilua.
    Ooppera on vähän sama juttu kuin nuo kuvat: raidallista, makeaa ja suolaista. Harvassa taidelajissa yhdistyvät teksti, musiikki, senografia, puvustus, siis lähes kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään oopperasta, juuri kuten sanoit, se visuaalisuus, musiikki, teksti...kaikki yhdessä. Ja mitä traagisempi sen parempi. Taikahuilu ei ole mikään lempparini, mutta hienoa oli silti.

      Poista
  11. Ai miten kaunis järvimaisema ikkunasta avautuukaan :))Räsymatot tuovat mieleen kesämökin! Mustikkapiirakkaa on kyllä ikävä. Loppuviikosta lähdemme kotisuomeen. Toivottavasti sitten saisi muutaman palan maistaa! :)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ylin kuva on Miekankoskelta, jossa on kiva kahvila. Myös räsymatot ovat sieltä. Minä en ole tänä kesänä päässyt ollenkaan mattopyykille, tekisi hirmuisesti mieli, muttei ole mattojakaan.

      Poista
  12. Teuvon kuvat Noormarkusta kävi täällä ja toivottaa hyvää loppukesää.
    www.ttvehkalahti.blogspot.com

    VastaaPoista
  13. Ihana tuo järvimaisema ikkunasta nähtynä ja räsymatot ja karjalanpiirakat ja... Tässähän on Suomi tiivistettynä yhteen kuvasarjaan!

    Olisi kyllä varmaan hienoa joskus käydä oopperajuhlilla ja Savonlinnassakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin se oli jotenkin niin suomalainen...kaikki tuo. Yhdessä päivässä koko Suomen kesä. Juu, mene ihmeessä oopperajuhlille, voi siitä nauttia, vaikkei niin oopperan ystävä olisikaan.

      Poista
  14. Nyt harmittaa, etten tänä kesänä ehtinyt Savonlinnaan. Toki vielä on kesää jäljellä ja Itä-Suomeenkin menen, mutta hieman toisiin maisemiin. Kahvila Saiman kyltti houkuttaa pistäytymään.

    Tuo Olavinlinnaan muuratun neidon tarina kosketti minua suuresti, kun kymmenvuotiaana kävin luokkaretkellä Savonlinnassa. Ja edelleenkin, aina kun ajattelen Olavinlinnaa, ajattelen tuota neitoa ja neidon hautakohdasta (kuulemma, en muista) kasvavaa pihlajanoksaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitää melkein joka kesä päästä Savonlinnaan, se on mulle kesäkaupunki. Pitää syödä lörtsyä ja katsella järviä.

      Juu, muistat oikein, siitä kasvoi pihalaja, mutta se on nyt jo kuollut.

      Poista
  15. Näin jälkikäteen katsellen tämä sinun "postauksesi" sisältää kaiken, mitä ihminen tarvitsee hyvin elääkseen. Jo tuo kuvasarja kertoo sen. Ja teksti vahvistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niin minustakin: vettä (siis maisemassa), tuoksuvat räsymatot, karjalanpiirakoita, musiikkia...luonnon rauhaa. Aika ihanaa.

      Poista