Taivaalle syttyivät tähdet, kävelen kotiin joenvartta kotiin.
Ihania tuliaisia Sisiliasta, monta yllätyspuhelua, omenapiirakkaa, pikkutyyppi kylässä, pizzaa Tintåssa. Päivät ovat suloisia, pehmeitä ja oransseja.
Tänään kiedoin ensimmäistä kertaa villahuivin kaulaan ja puin rannekkeet. Heilutin helmoja, löysin euron ja hukkasin ajatuksen.
Olen jutellut metsästyksestä, miettinyt, ettei todellakaan ole parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
Haluaisin taas tanssia aamuun ja maata kalliolla tähtien alla.
Tykkään kaihoisista lauluista, kuulaista aamuista ja harmaahapsisista mummoista.
tiistai 9. lokakuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)






Oih mitä kaihoa ja tykkäyksiä.
VastaaPoistaTäälläkin villa jo kuvioissa. Ja ehkä tuliaisia Sisiliasta ensi viikolla.
Sinullekin Sisilian tuliaisia, kivaa. Minä sain ihania herkkuja: pikkuleipiä, suklaakuorrutettuja manteleita, aurinkokuivattuja tomaatteja ja vaikka mitä. Nam!
Poistamä hukkailen ajatuksia alinomaa. harmaahapsista mummoistakin tykkäilen, varsinkin pitkälettisistä. siellä on kauniin väristä! täällä on ollut vähän harmaata, mutta nyt on saksalainen omenakakku uunissa. ehkä se tästä vielä kirkastuu!
VastaaPoistaMinustakin pitkälettiset harmaahapset on just kivoja. Harmi, etten koskaan pääse maistelemaan sun leivonnaisia, ne on varmaan ykköshyviä. Ja ihan varmasti siellä kirkastuu ja täällä pimenee :)
PoistaSe ajatuksesi oli sitten euron eikä pennin arvoinen! Mahtava tuo oranssi talo...
VastaaPoistaTotta :) Aika arvokas ajatus siis, vaikkei luulisi :)
PoistaHelmojen heiluttelu ja harmaat hapset, ne on minunkin juttuja. Ensimmäinen jo nyt ja toiset toivon vielä saavani. Sitten minusta tulee harmaalettinen helmoja heilutteleva mummo. Jos vielä olisi pyörä, niin polkisin helmat heiluen ja letti tuulessa lentäen. Tai polkisin rollaattorilla ja laskettelisin sillä mäet kovalla kyydillä. Huutaisin, että "Varokaa, mummo tulee!"
VastaaPoistaIhastuttava tuo ajatus siitä, että lapset huutaa "varokaa, mummo tulee!" Olisi kieltämättä aika makeeta olla sellainen mummo. Vähän hurja ja ennakkoluuloton. No, ne harmaat hapset tulee väistämättä ja helmoista ei onneksi tarvitse luopua, joten potentiaalia on.
PoistaMinäkin tykkään kaihoisista lauluista, kuulaista aamuista ja harmaahapsisista mummoista, mutta en tykkää niistä harmaista hapsista omassa päässäni. No onneksi ensi vikolla saan ne taas piiloon.
VastaaPoistaKuvasi toivat Turku-ikävän.
Minulle tulee kaihoisista lauluista helposti mieleen venäläiset laulut. Ja ne mummotkin sopii sinne Venäjälle jotenkin tosi hyvin. Minulla on siis ehkä vähän Venäjä-ikävä, kun sinulla on Turku-ikävä :)
PoistaAamut ovat melkein jo kuulaita. Huivin materiaali on vaihtunut jo täälläkin... Muuten maailma näyttää mustan puolensa vaikka pitäisi olla vaaleanpunaista!
VastaaPoistaIkävää, että maailma näyttää mustaa puoltaan. Toivottavasti sullekin tulee pian oransseja päiviä tai niitä vaaleanpunaisia :)
PoistaTuli ajaton olo. Lupa unelmoida ja lupa elää niiden mukaan. Tuli sellainen pieni lämpöinen olo, vaikea selittää.. :)
VastaaPoistaKiitos paljon sinulle. Hyvä, jos ajatukset lämmittävät. Kaikkea hyvää sinun syksyysi!
PoistaOlipa senverran hyviä ajatuksia, ettei varmaan suurikaan vahinko, jos yksi hukkunut vauhdissa.
VastaaPoistaAjatukset ovat kyllä usein hukkauvaista lajia, ja vaikka kannan aina mukanani muistikirjaa, hukkuvat usein jo ennen kuin ennättävät siihen asti.
No, ehkei se haittaa. Minulta usein katoavat ajatukset. Olen vähän liian nopea tai jotain. Ja hajamielinen.
PoistaMinullakin on yleensä muistikirja, mutta tarvitsisin vielä pienemmän, sellaisen joka mahtuisi taskuun.
Ihanat värit taasen! Kalliolla makoilu kuulostaa kylmältä, mutta haittaisiko se kun vaan tuiottelisi tähtiä.
VastaaPoistaSisilia on ihana paikka, saitko mitään sitruunasta? Siellä laitetaan joka asiaan sitruunaa...
Kiitos. Minä tykkään makailla kallioilla oli vuodenaika mikä hyvänsä. Paljon lämmintä vaatetta tai punaviiniä, niin kyllä tarkenee :) Juu, sain sitruunatäytteisiä pikkuleipiä, nam.
PoistaMinä hukkaisin mieluummin euron kuin ajatuksen ja poimisinkin mieluummin ajatuksia matkan varrelta. Kuljen kyllä aina niin ajatuksissani, etten koskaan mitään mynttejä löydäkään. Juuri nyt kuuntelen Bo Kaspersin hiukan kaihomielisiä lauluja ja kuuntelen sateen ropinaa ja seinäkellon tikitystä.
VastaaPoistaVoi kun saisikin poimia ajatuksia...no tavallaanhan sitä poimiikin elämästä ajatuksia, muiden puheista ja ympäriltä. Bo, sateenropina ja seinäkello, loistava kolmikko :)
PoistaMinäkin haluaisin tanssia aamuun asti.. Upeat kuvat!!
VastaaPoistaNo sitten meitä on kaksi :) Kiitos!
Poistaheh, olen hukannut rahani ja löytänyt ajatukseni!
VastaaPoistaodotan, että lehdet tippuu ja harmaus laskeutuu.
että värit kauhtuu pois.
harmaita hapsia ja oksapitsiä, mitäs sanot?
kaihoa, kaihoa, kaihoa
katsoin eilen louis mallen rakas sydän!
estetiikasta puheenollen :)
(niin, ja siitä kaihosta.)
Hihih, niin toivottavasti minäkin. Tai mieluummin olen ilman rahaa ja ajatuksien kanssa kuin niin, että olisi paljon rahaa, muttei yhtään ajatusta. Se se olisi tylsää.
PoistaMinä toivon, että ruska jatkuu vielä vähän aikaa, en ole saanut siitä ihan kyllin vielä.
Mutta harmaat hapset ja oksapitsi kuulostaa juuri kaihoisan ihanalta.
Minä en ole tuota leffaa nähnytkään...nyt kylläkin se kiinnostaa kovasti, kun kävin googlaamassa leffan. Kiitos.
Ei mennyt tasan, oli eka ajatukseni! Pennillä ei saa enää ajatuksen väläystäkään :)
VastaaPoistaKallisarvoisia ovat ajatukset tänä päivänä :)
Poistase on siis nykyään euro ajatuksista, eikä penni niin kuin ennen.
VastaaPoistamulla hukkuu ajatuksia päivät pitkät, mutta ei ole euroja löytynyt. huutava vääryys! ihan ilmaiseksi heittelen ajatuksiani pitkin maita ja mantuja. sinne menivät.
Juu, ne ovat kallistuneet, kuten kaikki. Kun vaan palkatkin nousisivat samaa tahtia :) Mulla kyllä yleensä sama epäreilu kohtalo, kukaan ei maksa mun ajatuksista...ehkä ne on huonoja.
PoistaKiitos ihanasta omenapiirakasta ja polleista! Pikkutyyppi puhuu vieläkin joka päivä pupusta ja hepat ovat kovassa käytössä. Isoin heppa oli sylissä tiukassa halissa koko kotimatkan maanantaina.
VastaaPoistaNyt se syksy tosiaan on tullut. Ihanaa, kun saa kaivaa kaikki isot huivit esiin!
Ole hyvä! Tai olkaa hyvät! Kiitos suloisesta kuvasta. Mahtavaa, että polle sai hyvän kodin, missä siitä varmasti huolehditaan rakkaudella. Tänään olisi pitänyt olla jo talvitakkikin yllä.
PoistaHuivi lämmittää suloisesti ja rannekkeet ovat ihan must täälläkin.Haikeutta on ilmassa mutta niin myös omenaista talventuoksua...kuvasi ovat aina aivan uskomattoman kauniit.
VastaaPoistaKiitos. Nyt mulla on jo rannekkeet ja käsineet päällekkäin, vähemmällä ei enää pärjää.
PoistaMinä jo siirryin suoraan sormikkaisiin ja toppatakkiin. Tuulee ja tuivertaa.
VastaaPoistaMinä en edes omista toppatakkia :) Ei, kun nyt huijasin, onhan minulla yksi, en vain käytä sitä kuin joskus metsäretkillä.
PoistaMinäkin tykkään noista asioista! Ja oi, tanssia aamuun, kesäyön läpi. Ensi vuonna sitten taas :)
VastaaPoistaNiin ja voisihan sitä tanssia talvellakin, mutta täytyy tehdä se sisällä :)
Poista