sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Miten syntyy hipulitallukas?

Käytiin Luostarinmäellä katsomassa, miten syntyy hipulitallukas. Tyttö leikkasi tallukkaan pohjia ja syötiin pannukakkua.
Mietittiin kirjanpainajan kanssa, että ennen saattoivat latomosta loppua sananvälit. Ja ne ovat tärkeitä, tärkeämpiä kuin sanat. Joskus kaikki tärkeä sanotaan rivien välissä.
Oli aurinko, pakkasta ja hyvä mieli.
Sitten oli mielenkiintoinen dokumentti Catfish, pitkiä puheluita ja ilta viltin alla.
Mukavaa viikon alkua kaikille!

35 kommenttia:

  1. Sinä ainakin osaat jättää tilaa rivien väleihin, annat lukijalle mahdollisuuden tulkita omalla tavallaan.

    Luostarinmäki näyttää paikalta, jossa viihtyisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. En tykkää selitellä asioita. Paljon kivempi, että ihmiset saavat tilaa tulkita.

      Minäkin viihdyn tuolla, käydään monta kertaa vuodesa ja aina opitaan jotain uutta.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos. Tuolla oli tänään mennyt maailma niin käsinkosketeltavasti läsnä.

      Poista
  3. Meillä poika tuppaa aina kirjoittamaan sanat yhteen. Minä paukutan hänelle: sanojen väliin pitää jättää tilaa! Muuten ei ole tarinassa tolkkua.

    Oliko Luostarinmäellä kylmä? Meillä ainakin oli niin että pakko varmaan mennä huomenna ostamaan toppahousut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hänellä taitaa olla kiire? Hätäinen luonne tai paljon sanottavaa.

      Olihan siellä kylmä. Jotkut huoneet oli lämpiminä, lähinnä ne joissa työskenteli käsityöläisiä. Mutta onneksi meillä oli paljon päällä.

      Poista
  4. Tykkään kovasti sun kuvista ja tyylistä kirjoittaa. Kuvat aina hieman lievittävät sitä Turku-ikävää, sanat ovat muuten vain ilahduttavia. Haluisin myös päästä kokeilemaan tuollaisten tallukoiden tekoa, vaikuttaa mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti. Minäkin tykkäisin varmasti ulkomailla katsoa Turku- ja Suomi-kuvia. Tallukka-kursseja järjestetään kuulemma työväenopistoissa. Yhden parin tekeminen kestää osaajaltakin noin 20 tuntia, mutta ei kuulemma ole mitenkään mahdotonta sellaisellekaan, joka ei ole ennen kenkiä tehnyt. Ja ovat kuulemma tosi lämpimät.

      Poista
  5. Nyt oli kyllä sellanen kauneuspläjäys, että! Kuulin muuten hiljattain, että minulla on sukua asunut tuolla Luostarinmäellä muinoin.
    Minunkin tyttö oli pienempänä pötkökirjoittaja, taitaa osittain vieläkin kiireessä mennä. Pikkulilli väliin, hoin koko ekan ja tokan luokan, ja aina hän ähkäisi kun piti mokoma vaiva nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Aika ihana sukutarina sulla. Minun sukua ei taatusti ole asunut tuolla, kun ollaan ihan eri suunnasta.
      Pötkökirjoittaja on jotenkin kiva sana, minä olen vain pötköttäjä :)

      Poista
  6. Ihan totta. Ja jotkut rivit tarvitsevat enemmän välejä kuin toiset.

    Ihana paikka. Ihan täydellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Tuolla mieli rauhoittui kyllä ihanasti ja ne akutkin latautui :)

      Poista
  7. Oi, mitä kuvia. Luostarinmäki on ihana paikka ja tuo luminen maisema vie ajatukset jouluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niinhän tuo on. Jännä, että monet vanhat paikat on juurikin niin rauhoittavia.

      Poista
  8. Voi näitä kuvia!
    Ja totta: sanojen välissä usein se tärkein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niinhän se on. Paljon jää sanomatta, joskus tarkoituksella, joskus jostain muusta syystä.

      Poista
  9. Nuo kuvat, jotain niin kaunista ja ihana tunnelma välittyi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla, että tunnelma välittyi sinne maailman ääreen asti :)

      Poista
  10. Hienoja kuvia, Luostarinmäki on kaunis.Olisi niin hienoa osata kaikenlaisia perinteisiä käsitöitä, mutta minulla on peukalo pikkasen keskellä kämmentä ja kärsimättömyys vaivana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on peukalo aivan keskellä kämmentä. En osaa mitään käsitöitä, napin saan sentään ommeltua, jos on ihan pakko. Ja joskus on. Viimeksi olen ommellut koneella monta vuotta sitten. Silloin taisin lyhentää housut, se on tuttua puuhaa.

      Poista
  11. Mikä mäki!
    Ja kaikki muukin, hipulitallukkaat, kuura ikkunoissa, tuo sydän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopas muuta, siinäpä vasta mukava mäki :)
      Minä en ollut ennen kuulutkaan hipulitallukkaista.

      Poista
  12. hipulitallukkaasta en tiennyt ennemmin mitään,mutta jösses miten tunnelmallista!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en tiennyt hipulitallukkaasta ennen eilistä. Käsityöläismuseo on aina viehättävä paikka. Kun lähellä asutaan, käydään siellä monta kertaa vuodessa.

      Poista
  13. Ihan uusi sana, hauska kuin myös nuo tossut vai pitäisikö sanoa tallukkaat. Ja tunnelmallinen paikka, luulenpa että olen käynyt joskus kouluaikojen retkellä tuolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin se oli ihan uusi sana. Ja kuulemma tallukkaita käytettiin vielä 1960-luvulla, hassua.

      Poista
  14. Coldness looks terrible on the first picture!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) It´s not so bad. In those museum houses there are no heating, that´s why windows are freezing.

      Poista
  15. Te olette niin touhukkaita, se on kivaa! Kahdeksannesta kuvasta tulee mieleen vanhojen alppikylien kotilatoaittavarasto-kombinaatiot.. melkein haistan lehmät ja näen raidallisen kissan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole käynyt vanhoissa alppikylissä, joten en tiedä niistä mitään. Mutta voin kyllä hyvin kuvitella, että siellä on saman oloista. Ja ilmeisesti siellä on myös raidallisia kissoja :)

      Poista
  16. Lämpimän näköinen hipulitallukas :)
    Ihana, että meidän historiaa on tallessa monessa muodossa.
    Kunpa olisi aikaa ja mahdollisuuksia kiertää enemmän ja tutustua omaan historiaan. Toki sain kunnian kesällä tutustua tätini käsitöihin itä-Suomessa. Hän esitteli seinäryijyjään mielenkiintoisella tavalla ja itse tekemiään vielä!
    Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hipulitallukkaat ovat kuulemma todella lämpimiä. Pohjalle tulee noin 30 kerrosta kangasta, joten se eristää tosi hyvin kylmää.
      Minusta tuntuu, että ryijyt ovat nyt tehneet jonkunlaisen comebackin, ne ovat ihan trendikkäitä nykyään, hyvä niin.
      Mukavaa viikkoa sinnekin!

      Poista
  17. Mielenkiintoinen juttu tuo sanaväli. Ja hipulitallukas myös. Meillä on kyllä Hamarissa hipuleita Mamma-vainaan jäljiltä vielä aika monet. Ja parit tallukkaatkin. Mutta en ole ymmärtänyt, että nämä kaksi yhdistämällä saadaan ehkä kaikken paras viluvarpaantorjuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, minä en taas tiennyt että on erikseen hipuleita ja tallukkaita...mutta uskon, että sinä jos kuka tiedät hipulin ja tallukkaan eron. Mutta tuon kuvassa näkyvän kengän nimi oli tosiaan hipulitallukas.

      Poista
  18. En ole koskaan kuullut hipulitallukkaista mitään enkä kyllä hipuleistakaan. Hipuli kuulostaa ihan Muumilaakson asukkaalta. Jos joskus matkaan Turkuun menen kyllä Luostarinmäelle käymään kuviesi kutsumana.

    VastaaPoista