lauantai 29. syyskuuta 2012

Mymmeli tuijottaa minua

Taivaalla virtahevot kääntävät kylkeään.
Mymmeli tuijottaa minua mukin kyljestä.
Haluan valvoa kun pitäisi nukkua, nukkua kun pitäisi valvoa.
Olen saanut ihanaa postia meren takaa, kutsun kahville ja tyhjiä tuntejakin.
Nyt täytän linnun, keitän teetä ja katson, miten taivas tummenee.

torstai 27. syyskuuta 2012

Minulla on neljänneksi pienimmät korvat


Katoavia päiviä olen miettinyt. Sitä miten vaahterat punastuivat yhdessä yössä.
Kuljen kumppareissa, etsin vastauksia kynnetyiltä pelloilta, jotka ovat kuin keltainen piikkimatto.
Meitä on seitsemän nyt. Ja minulla on tämän perheen neljänneksi pienimmät korvat.
Mutta käteni on ryppyisin ja mielialani hyppyisin.

Ps: Jos jollain on ylimääräistä aikaa, otan mielelläni vastaan. Maksan jopa postikulut

perjantai 21. syyskuuta 2012

Minulla on mesimaha

Pupu peukutti alikulkutunnelissa.
Luin tänään, että mehiläisen pitää käydä seitsemässä miljoonassa kukassa, jotta se saa tehtyä kilon hunajaa. Kamala homma. Mutta minulla ja mehiläisillä on mesimaha. Sinne laitan juuri suklaata.
Tänään jäädytimme kuohuviininin ja nauroimme kanille, jolla on irokeesi.
Nyt leivon urakalla ja huomenna vien piirakat kahden sadan kilometrin päähän. Siellä on kemut.
Mukavaa viikonloppua!

Ps. Piirakat onnistuivat, sillä tyttö sanoi että ne vievät kielen ja mielen!

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Täytetyt eläimet heräävät eloon


Oli amurinleopardin sulokas käynti, intialaista ruokaa ja kaksipäinen vasikka.
Tervehdin vuosimiljoonia, aikaa, joka ei palaa.
Ihmettelin, kuinka pieni on jääkarhun luuranko.
Mietin myrkyllisiä ruskohämähäkkejä, jotka asuvat luonnontieteellisen museon kellarissa.
Me kuvittelemme: kaikki täytetyt eläimet heräävät eloon, luurankojen päälle muotoutuvat lihat ja luut. Jäämme kilpajuoksussa toiseksi.
Valas laskeutuu pellolle, sen varjon alle tuupertuvat kasvit ja koppakuoriaiset.
Niin suurta on mahdotonta käsittää.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Minut heitettiin ulos kahvilasta


Tänään minut heitettiin ulos kahvilasta. Juttelin intialaisten kanssa siitä, että Suomessa on 1,7 miljoonaa saunaa.
Aamulla näytti siltä, että peltojen ylle oli heitetty morsiushuntuja. Ja junan kaksi vaunua tiputettiin kyydistä jo heti Turussa. Minä olin toisessa niistä, mutta onneksi ehdin vaihtaa vaunua.
Istuin iltaa ystävän kanssa, raahasin kymmenen kiloa painavaa laukkua, istuin Alvar Aallon suunnittelemassa tuolissa Alvar Aallon suunnittelemassa talossa. Muistin vihreät kenkäni ja kiedoin kaulaan istanbulilaisen huivin.
Huomasin, minä olen syksy.

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Näin muodista menneen morsiamen

 
Alakuloinen yö oli ja meni. Söin bataattisosekeittoa, keitin kahvia kuten aamuisin teen. Ikkunasta avautui sininen hämärä.
Metrolla ajoin tutulle pysäkille, näin kummia unia ja muodista menneen morsiamen.
Puiston kainalossa talo kesii ja minulla on kädessä arvoituksellinen mustelma.
Mietin näitä: kättä joka murtui, kun tervehdittiin.
Öitä, jolloin järki tiputetaan ulos ikkunasta märälle asfaltille.


lauantai 8. syyskuuta 2012

Olen palellut paljon

Ollut kaikenlaista.
Se metsä, jossa kuljin tietämättä suuntia. Pelto, jolta varikset lehahtivat lentoon kuin peitto. Kavioiden jäljet märässä maassa.
Olen palellut paljon, katsonut nostokurkien uljaita niskoja, unelmoinut punaisesta talosta. Tuuli on työntänyt minua eteenpäin vähän villilläkin tavalla.
On ollut yllättäviä kohtaamisia, itkettäviä kohtaloita ja kielikuvien metsästystä.
Tänään ostin autotallista punaisen kukkahuivin ja aika pienen paidan.

lauantai 1. syyskuuta 2012

Istuin pulpetissa täytetyn pupun vierellä

Huijaan. En ole ollenkaan kuvien maisemissa, vaan ihan toisaalla.
Istun suloisen pöydän ääressä, juon viiniä ja popsin luumuja. Keittiöstä kuuluu maailman kilteimmän tiskaajan vaimea kolina. Sataa.
Aloitin tänään uuden luvun. Istuin pulpetissa täytetyn pupun ja ketun vierellä.
Kuuntelen avoimesta ikkunasta kantautuvaa viemärimusiikkia ja mietin, että aloittaminen on aina mukavaa. Jatkaminen vaatii enemmän.