tiistai 18. joulukuuta 2012

Tehdään enkeleitä metsä täyteen

Orava puhaltaa jouluikkunassa saksofoniin ja me istumme kodassa syömässä muurinpohjalettuja.
Maisema on luminen ja hyvä, kaupunki täynnä ihmisiä, jotka raahaavat muovikasseja.
Me ostamme lahjan gerbiileille. Kuvitellaan ne tanssimaan joulukuusen ympärille.
Kuvitellaan pitkä ihana loma, jonka aikana käännetään kylkeä, luetaan kirjoja kannesta kanteen ja kuunnellaan hassuja puheohjelmia.
Kuvitellaan luutarhan kynttilämeri, lumeen hautautuneet murheet ja kaikki ne lautapelit, joita pelataan.
Oi, kuinka odotammekaan lomaa. Tehdään enkeleitä metsä täyteen.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Viikunapiirakkaa ja kirsikkaglögiä

Juurekset menevät uuniin, me museoon. Apteekkimuseoon on katettu joulupöydät. Shostakovichin viulukonsertto, viikunapiirakkaa ja kirsikkaglögiä.
On hetken valoisaa, ennen kuin hämärä taas laskeutuu.
Käärimme lahjoja pakettiin, tuomme hyasintit sisälle ja jumitamme kuumassa suihkussa.
Meillä on suloista ja liian vähän aikaa.

perjantai 14. joulukuuta 2012

Oli lumisota laiturilla


Saari oli siellä edelleen.
Oli lumisota laiturilla, paljussa kuumat varpaat ja lasissa kuoharia.
Aamulla ei ollut mitään unohdettavaa, vain väsyneet silmät.
Pojat opetti tyttöjä heittämään lumipalloja, tytöt opetti poikia heittämään tyttömäisiä palloja.
Tehtiin agressiivista salaattia, laiva oli lastattu ja lunta satoi koko yön.

Muistikuvia tältä illalta:
Tyttö raahaa kaappikelloa näyttämön poikki, laahus viiltää lattiaan naarmuja, joista kasvavat muistot, kivisade, viulut, viulut, jokeen hukkunut poika, kirsikkapuut, puut, punaista samettia, ikkunaluukut, viulut, lopulta olemme kuitenkin yksin, meille jäävät vain muistot.

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Joskus on otettava pohjakosketus

Portviiniä ja viisaita syviä sanoja. Nyt on unelma Pietarista, museoista ja Fontanka-kanavan talosta.
Taivas oli smaragdi ja joki jäätyi vaivihkaa. Kaupunki on peitelty lumisiin käärinliinoihin ja minulla on päässä iso tupsu, joka tuo mieleen rakkaan.
Minä heräsin neljältä, kun lumiaurat kolasivat katuja, nousin ylös ja juttelin maailman toiselle laidalle. Siellä oli hiljaiset sillat ja helle. Joskus on otettava pohjakosketus, että voi taas sukeltaa.
On ihmeellistä, että elämä tuo yllätyksiä eteen kuin jalokiviä.
Nukkukaa hyvin te kaikki ihanat! Minulla on sydämessä ilo ja odotus, sillä huomenna pääsen saareen.


tiistai 11. joulukuuta 2012

Avarat kaksoistähdet kiertävät

Kuvat edelleen Kuralan Kylämäeltä.
Tehän tiedätte, kuinka monimutkainen metroverkosto Helsingissä on. Ei siis ihme, että taas kerran nousin väärään metroon. Mutta ei se mitään, tuli käytyä Kalasatamassa.
Luin hienosta tutkimuksesta, jonka nimi on: Avarat kaksoistähdet kiertävät toisiaan jopa valovuoden etäisyydellä. Joskus sama pätee ihmissuhteissa.
Täällä paistetaan nyt neljättä satsia joulutorttuja, lohikäärme vahtii ja ikkunalaudalla kasvaa kuusimetsä.

Ps. Tiesittekö, että tiikereitä on nyt 97 % vähemmän kuin sata vuotta sitten? 

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Lunta tulvillaan oli raikas talvisää

Maailman paras joulutunnelma ja korvapuustit ovat Kuralan Kylämäellä. Lunta tulvillaan oli raikas talvisää.
Taikurupoika veti meitä reessä halki lumisen maiseman, syötiin maailman parasta pullaa, juotiin glögiä, askarreltiin kuusia, leikattiin lumitähtia ja emäntä paistoi porkkanalaatikkoa.
Olisi tehnyt mieli jäädä peräkamariin nukkumaan suloista talviunta ja kuunnella enkelikellon kilinää.
Aattona olisi lykitty potkukelkkojen kanssa joen jäälle luistelemaan.
Olisi ollut kystä kyllä, maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto.