maanantai 14. tammikuuta 2013

Laskeutuu puusta kankaan varassa

Tiet ovat peili, josta voi katsoa hämmästyneitä kasvojaan, jos kaatuu.
Kestovärjäsin ystävän ripset. Sen, jonka kissaa joskus hoidin.
Vein saunailtaan hilloja. Sille ystävälle, jonka kanssa järjestimme muinoin tatuointi-illan.
Kolmestaan olemme tanssineet kadulla macarenaa, matkustaneet Köpikseen ja laulaneet aamuun asti.
Saimme paketin maailman laidalta. Siltä rakkaalta, joka laskeutuu puusta kankaan varassa kieppuen.
Kyllikki Villan kanssa matkaan sinne rahtilaivan kyydissä. Taustalla laulaa Aino Venna ja kaikki on rauhallista ja tyyntä.
Hän joka joskus kaipaa, laulaa kuin viimeinen lehti puussa.

46 kommenttia:

  1. Nyt vain hymyilen ja nautin tästä hetkestä, kun kävin täällä. Kiitos sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle, minulle tulee aina kanssa hyvä mieli, kun vierailen sinun luona :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Niin on. Niin rohkea ja viisas minäkin haluaisin olla.

      Poista
  3. Niin ja Kyllikki Villa on ihana, haaveilen kaikista rahtilaivamatkoista vain Kyllikin vuoksi, ja Portugaliin ja Chileen haluaisin aivan erityisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en tätä kolmatta lokikirjaa ole siis ennen lukenut ja eilen en illalla malttanut päästää sitä käsistäni. Se tunnelma hiipii ihon alle. Minäkin olen haaveillut rahtilaivamatkasta vuosia. Uskon, että tykkäisin ja suuntaisin kyllä sinne Chileen :)

      Poista
  4. Ai että kuinka hienoa! Minäkin kuuntelin Aino Vennaa tänään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino Venna on nyt jotenkin pinnalla, hyvä niin :)

      Poista
  5. Kolmas Lokikirja on minulle rakkain...
    hyviä matkustushetkiä sinulle Chileen...ja kuviasi jo haaveilen tänne:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen vasta alkumatkassa. Mutta oikeasti pääsen Chileen vasta joskus tulevaisuudessa...toivottavasti joskus :)

      Poista
  6. Hämähäkki. Se tuli mieleen ensimmäisenä. Se kangas on sen itse tekemä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se vähän hämähäkkiä muistuttaa, se meidän neitokainen :)

      Poista
  7. Tiet ovat peilejä täälläkin. Onneksi vältyin peiliin katsomiselta.

    Niin, mitä olisi olemassa ilman kaipausta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipaus saa tekemään kaikenlaista. Varmaan monta laulua on kirjoitettu kaipauksesta jne.

      Minä inhoan noita jäisiä teitä. Sanoo hän, joka kulkee jäykin jaloin.

      Poista
  8. Ah, sinä se kirjoitatkin ihanasti.

    Tänään sain käteeni hurjan kuhmun ja huomenna varmasti hurjan näköisen mustelman. Tuollaiset murheet kuitenkin unohtuvat (useimmiten) nopeasti.
    Hymyily on niin paljon kivempaa, kuin murjottaminen. Jota tietysti oli urheasti kuitenkin hetken aikaa tehtävä.
    Sinulla on täällä niin leppoisan iloinen tuunelma ja kuten himalainen osuvasti toteaa täällä taiotaan hymyjä jos missä!
    Kivaa alkavaa viikkoa sinne... öhöm Turkuun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti :)
      Oho, sinä olet sitten telonut itsesi. Minä saan helposti mustelmia, yleensä aina on mustelma jossain.
      Kivaa, jos sain sinut hymyilemään. Minustakin hymy on paljon mukavampaa kuin murjottaminen, tosin itkeminen tekee kanssa joskus hyvää.
      Turkuun kyllä, kiitos samoin sinne!

      Poista
  9. Vaikka peiliteiden pinnoilta näkee kasvonsa, niin onneksi siellä ei kuitenkaan ole nauhureita tallentamassa mun ärräpäitä.

    Kyllikki Villan seurassa on mielenkiintoista ja koukuttavaa matkata. Tällä hetkellä matkaan Rosa Liksomin kanssa halki Siperian. Ensimmäisellä kerralla en tykännyt kirjasta, mutta jostain syystä annoin sille eilen illalla uuden mahdollisuuden ja nyt kirjan ajoittain karski kieli ei ärsytä. Muistelen junamatkan halki Siperian olevan sinunkin unelmasi, kuten minunkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei! Minä juttelen itselleni joka päivä tuolla kävellessäni. Lähinnä sätin itseäni.

      Minä matkasin Rosan kanssa Siperiaa puoliväliin ja jäin sinne. Ihan kamala tunnustaa. Minun täytyy antaa kirjalle uusi mahdollisuus, sillä muistat ihan oikein, haaveilen junamatkasta Siperiaan (kuten monesta muustakin jutusta). Taisin silloin olla niin väsynyt, että oli väärä hetki lukea se kirja tai mitään kirjaa ylipäätään.

      Poista
    2. Hih, nyt luin uudelleen, mitä kirjoitin. En sentään huvikseni kiroile kävellessäni, vain silloin, kun halailen peilitietä rähmälläni :) Aika usein siis kuitenkin. Nyttenkin oikea käsi lähes toimintakyvytön kaaduttuani.

      Kokeilepa ihmeessä uudelleen junamatkaa, minäkään en totta puhuakseni ja tunnustaakseni päässyt viimeksi loppuun saakka, koska en tykännyt siitä yhtään. Mikä lie saikin nyt tarttumaan uudelleen.

      Poista
    3. No en mä kyllä ajatellutkaan :) Mä vaan juttelen itselleni aina, kun menen jotenkin hassusti. Kurjaa, että sun käsi on pysyvästi loukkantunut. Ihan oikeasti liukkaalla on kyllä vaarallista kävellä.

      Juu, kun pääsen rahtilaivasta, hyppään junan kyytiin.

      Poista
  10. sulla on maailman kauneimmat ensimmäiset ja viimeiset lauseet. ihanaa, että se tuli näin nopeasti perille! halaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos sinä ihana! Eikös ollutkin vaan mahtavaa, välillä posti kulkee viikossa ja välillä menee seitsemän viikkoa, on se ihme juttu.

      Poista
  11. Voi miten ihana rauhaisa tunnelma kuvissasi.

    Minäkin olen matkannut Kyllikki Villan kanssa noihin maisemiin.

    Aino Venna olisi esiintynyt Moskovassa jokin aika sitten, mutta ikävä kyllä huomasin ilmoituksen vähän liian myöhään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Villan kyydissä on kyllä kiva matkustaa. Se se vasta onkin rauhoittavaa.
      Minä yritän päästä Vennan keikalle tänne Turkuun kuukauden päästä. Saa nähdä, onnistuuko :)

      Poista
  12. Tuo kortti, jossa kani on peuran selässä on iki-ihana. Ja kaikki kuvat. Ja jokainen lause täällä.

    Nyt menen kuuntelemaan Aino Vennaa. Vietän kotipäivää (tai -aamua, meillä on herätään arkisin kuudelta, huh huh) kuumeisen viisivuotiaan kanssa. Hän makaa sohvalla katsoen junavideoita ja minä saan kuunnella musiikkia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään noista korteista. Ovat tytön huoneen seinällä ja sopivat sinne loistavasti.

      Sulla on aika luksus-päivä, vaikka tietty kurja, että pieni on kipeänä. PIkaista paranemista sinne hänelle!

      Poista
    2. Pakko tulla kommentoimaan, että Aino Vennan musiikki on ihanaa! En ollut aiemmin juurikaan kuunnellut, mutta nyt ihastuin.

      Poista
    3. No hyvä! Ajattelinkin, että voisit tykätä. Niin upea ääni hänellä ja mikä tunnelma niissä biiseissä :)

      Poista
  13. Kirjoitin jo kerran, mutta jonnekin se katosi. Uusiksi siis: Sinä kasvatat täällä runoja, minä käyn paistattelemassa niiden lämmössä. Aino Vennaa minäkin olen nautiskellut annoksen vähintään kaksi kertaa päivässä. Yksi pupu loikkasi tänne. Oli kiertänyt jossakin, kuoressa leima jossa pyydettiin ilmoittamaan lähettäjälle osoite.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi, bloggeri tekee kyllä sitä. Kadottaa tärkeitä sanoja jonnekin. Ja voi miten ihanasti sinä sanot, kiitos. Olisikin mahtavaa kasvattaa runoja. Sellainen runotarha, jota joku runotar hoitaisi ja runot ne vaan kasvaisi kohisten. Sinnekö se loikkasi?

      Poista
  14. Juuri tänään katselin kirja-alessa Villan Myrskyssä-kirjaa. Se oli vain vitosen kovana. Mulla on se, ja silti mulle tuli hullu halu ostaa toinen kappale samaa. Jotenkin tunti ihan väärältä, että niin hyvä kirja kökötti siinä niin halvalle, kuin halvennuksessa. En kuitenkaan ostanut.

    Rahtilaivahaaveilija täälläkin, mutta olen realisti myös ja luulen, että olen sellaiseen liian helposti merisairastuvaa sorttia. Kyllähän sitä kuulemma kroppa tottuu, mutta en kestäisi niitä aikoja kun ei ole vielä tottunut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin murehdin joskus alelaarien äärellä kirjojen kohtaloa. Että hyvät, ihanat, ravitsevat, tärkeät kirjat joutuvat alennusmyyntiin. Ja mietin, että mitä kirjailija tästä enää saa...

      Minäkin olen miettinyt, että tulisinko kipeäksi laivassa. En tiedä, en ole koskaan ollut merisairas. Mutta voin joskus pahoin bussissa ja jopa Pendolinossa (onneksi ne veti ne pois tästä rantaradalta), joten ehkä rahtilaivakyyti ei sopisi minulle.

      Poista
  15. Ilmeisen hauska kolmikko :0) Olen kokenut karmaisevia hetkiä peilikirkkaalla lattialla Barcelonan lentokentällä, en kaatunut. Mutta en voinut katsoa mihin astun kun alkoi huimata, oli hieman vaikeaa kävellä katse ylöspäin suunnattuna.
    ps.Minkälainen Kristina från Duvemåla oli? Sain hommattua liput kuukauden päähän ja vien myös teinin katsomaan sitä, vaikka hän ei niin innokas ollutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin meillä on hauskaa keskenämme. Olemme tunteneet melkein kaksikymmentä vuotta, siinä on ehtinyt tapahtua kaikenlaista.
      Kristina oli loistava. Koskettava, kaunis ja se musiikki, voi että minä nautin. Esiintyjät lauloivat todella hyvin ja tarina on koskettava. Myös tyttö tykkäsi, joten varmasti teidän teinikin :) Muista tosiaan hakea tekstityslaite, jos et osaa ruotsia, minä en osaa, joten laitteesta oli apua.

      Poista
  16. Miten kaunis kirjoitus ja puhuvat kuvat!

    VastaaPoista
  17. Kyllikki Villa. Kiitos, lähdin heti matkaan, kauas, oi kauas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihih, sinä olet näköjään supernopea lähtijä. Nyt olet varmaan jo tosi pitkällä :)

      Poista
  18. Ihana kirjoitus, varsinkin kadulla tanssivasta kolmikosta pidin :-) Kaksi alinta kuvaa liittyi omaan päivääni: saman tekijän kortteja ja mutteripannu, niitä katselin ajattelematta sen kummempia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään siitä kolmikosta. Tosin meitä oli silloin tanssimassa muitakin, kymmenkunta. Se oli sellainen performanssi :)

      Poista
  19. Puusta kankaan varassa :)

    Kuulin eilen tarinan seikkailevasta hullusta. Oli myönnetty ulkonaliikkumislupa, mutta silti ainoa tapa, jolla asukas poistui huoneestaan, oli lakanan varassa ikkunasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä! Ihan mahtava tarina :) Tässä kohtaa toivon, että olisin itsekin välillä vähän hullu, täältä näin korkealta en kyllä uskaltaisi laskeutua kankaan varassa maahan, mutta jotain muuta hullua voisin tehdä.

      Poista
  20. blogissani on sulle jotain ;) hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos kovasti tunnustukesta! Yritän vastata haasteeseen ja laittaa sitä eteenpäin. Samoin sinne, hyvää viikonloppua!

      Poista