torstai 31. tammikuuta 2013

Tunnustuksia ja haasteita

Kiitos miehelle kuvasta.

Olen saanut tunnustuksia ja haasteita. Kiitos Aleksandra ja Pirkko.
Pitäisi kertoa kahdeksaan asiaa minusta, joita muut eivät tiedä, vaan minusta tuntuu että olen jo kertonut kaiken mielenkiintoisen.

Kerron siis minusta ja autoista, sitä en ole ennen muistaakseni tehnyt.

1. Insissä ajoin pitkään käsijarru päällä. En päässyt läpi.
2. Ensimmäinen autoni oli vauvan kakan värinen Skooda.
3. Peruutin sillä ylioppilaspäivänä ojaan. Mukana oli kolme ystävätärtä. Vastapäisen varikon miehillä riitti hupia, kun kömmimme korkkareissa ja tyllihameissa ulos kallellaan olevasta autosta.
4. Kerran pyysin kyydissä ollutta suntiota siirtymään rattiin, kun auto ei hievahtanutkaan mäestä.
5. Toisen kerran pyysin poliiseja murtautumaan autooni, kun olin lukinnut ovet ja unohtanut avaimen virtalukkoon. Onneksi ikkuna oli raollaan.
6. Kolmannen kerran pyysin satunnaista ohikulkijaa ottamaan avaimen virtalukosta, kun en saanut sitä irti.
7. Huoltoasemalla olen jättänyt lompakon auton katolle ja lähtenyt ajamaan. 
8. Viime viikolla työnsin automme käyntiin, kun se sammui Nummelaan...

Kuvan auto ei liity mitenkään minuun. Nämä kaverit tulivat vastaan Saimaalla vuonna 2007. Terveisiä vaan sinne!

Ottakaa kaikki haaste vastaan ja kertokaa vaikka omista autoseikkailuistanne. 

Mira puolestaan antoi myös tunnustuksen ja pyysi nimeämään 5 ihanaa blogia.
Haluan antaa tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:


Voikaa kaikki hyvin ja ajakaa varovasti!

28 kommenttia:


  1. Oho, olipas hauskaa luettavaa:)

    Kiitos! Otan haasteen vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Noissa tilanteissa ei aina kyllä naurattnut, mutta jälkeenpäin kyllä.
      Kiva, että otit jo haasteen vastaan, en ehtinyt edes kertoa.

      Poista
  2. Kääk. sanon kääk sun autotarinoille ja sille etten itse osaa sanoa autoista juuri mitään;) Onhan mulla tuo ajokortti, vasta vanhemmalla iällä hankittu, sehän käy kivasti henkkareista. Juuri muuta mä en sillä sitten teekään;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta ja autoista riittää tarinoita. Tämä kertoo vain siitä, ettei ehkä kannata tulla mun kyytiin! Nykyään ajan tosi harvoin.

      Poista
  3. Hehee! Tämä oli hauska. Saatan ottaa haasteen vastaan, jos mulla on edes kymmentä muistoa autoista.

    Minäkin taisin ajella inssin läpi käsijarru päällä, siis sen ensimmäisen.
    Tuli muuten turha pahvinpalanen hankittua ja siihen meni kahden vuoden palkka minkä sain kokoon nahkatakkeja myymällä sellaisessa liikkeessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten mä unohdinkin sen käsijarrun? Inssi vielä yritti vihjailla siitä monta kertaa: onkohan kaikki sun mielestä nyt ihan hyvin? Ja minä että joo joo, on on. Sitten se raivoistui ja huusi pää punaisena, että ota se käsijarru pois...

      Poista
  4. Kyllä nauratti. Sinä olisit varmaan sellainen kuski, jonka kyydissä ei nukuttaisi:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et uskaltaisi nukkua :) Mutta sä olit tosi hyvä kuski, minä en ikinä ikinä uskaltautuisi Istanbulissa auton rattiin.

      Poista
  5. Minä olen kokeillut ajaa autoa kahdesti (asianmukaisesti suljetulla tiellä). Ensimmäisen kerran ajoin automaattivaihteisella, voi se oli mukavaa, toisella kertaa allani olikin manuaalivaihteinen, enkä sen jälkeen ole auton rattiin mielinyt. En tajunnut siitä mitään...

    Kiitos tunnustuksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole koskaan kokeillut ajaa automaattivaiheisella. Se voisi olla kivaa, ei tarvitsisi tehdä niin paljon. Ole hyvä :)

      Poista
  6. Mainiot autoseikkailut sulla :) Onks toi veneauto vai autovene?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kumpikohan se olisi...:) Jäin nyt oikein miettimään, enkä tiedä. Ehkä autovene.

      Poista
  7. Sun autoseikkailut sai kyllä hymyn huulille:) Ihana olet.
    Ja kiitos kaunis tunnustuksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Mutta yhtään sakkoa en ole saanut, sitä voi pitää ihmeenä. Ole hyvä :)

      Poista
  8. Naurettavia autotarinoita! Nyt tunnen itseni ihan tylsäksi autokuskiksi, vaikka olenkin pari kertaa ollut poliisin kanssa tekemisissä...

    Hihitytti erityisesti tuo numero 6 - satunnainen ohikulkija oli varmaan vähän ihmeissään pyynnöstä, vai oliko? Muut tarinat tiesinkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin varmaan tiesitkin :) Olet ollut jopa osallinen...eikös ole kiva, kun järjestän ikimuistoisia ylioppilasjuhlia?
      No, olihan se ihmeissään, muttei sekään osannut mua auttaa läheskään heti. Siellä Toyotassa oli sellainen nappi mistä piti painaa, että avain lähtee pois. Miksi sellaisia tehdään???

      Poista
  9. Hihihiiih.. how much joy reading this lovely experiences of yours. so so lovely, though I didn´t get it all. I have also locked in the kees in my car several times with help from wise male friends :) and I have drived off with the baby listener on the roof :) and also with coffeecups ...! so much memories coming up in my head now. thank you for that!
    and thank you so so much for your wonderful recognition here! I feel so honoured by your thought of me, your words..coming from you woth all the poetry and feelings of art in your pictures. you made me smile quietly and long in my heart earlier this night..and still...I am! Now sending you stars and shimmering from here..
    will send it further..

    love Lycke
    (now I have at last translated at my site. a little late with that sometimes :) but I have the gooogle translater one can use also.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I love your long comments. Baby listener, really? That one, who tells you if baby is crying? Maybe you are as absent-minded than I am.

      Thank you for your flattering words, I also send you sunshine and all the stars :)

      Poista
  10. Hymyilyttäviä autoseikkailuja. Ja hauska tuo vedessä menevä auto. Pitäisiköhän hommata sellainen jos kovat sateet ja tulvimiset yleistyvät. Minusta ja autoista löytyisi myös jokunen kommellus... Ehkä voisin niitä blogissani kirjata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa kätevää, jos olisi tuollainen autotallissa. Sillä vaan päräyttäisi karkuun, jos maailma tulvii. Kirjaa ihmeessä :)

      Poista
  11. Hauskoja juttuja, kiitos piristyksestä. Minä olen kerran pyytänyt palomiehiä murtautumaan autooni, avain sisällä, auto käynnissä ja kiire hakemaan tytärtä preschoolista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten me tulisimme toimeen ilman palomiehiä ja poliiseja? Onneksi sinullakin oli virkavalta lähellä.

      Poista
  12. Muistui mieleen oma autosekoilu, siis yksi niistä. Viedessäni runsaan vuoden ikäistä tytärtä hoitoon, olin melkein aina myöhässä töistä. Painon kaasua liukkaassa kaartessa, menetin auton hallinann, luisuin ojaan ja huomasin heti, että nyt meni peltiä ryttyyn. Suustani pääsi ihan spontaanisti VOI V---U! Tytär katsoi minua ja totesi OHO!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herranjestas! Aikamoinen seikkailu. Varmaan naurattaa näin perästäpäin, mutta sillä hetkellä on ensimmäiseksi varmasti tullut pakokauhu, kun on ehtinyt miettiä,mitä tässä käy. Onneksi ihan hyvin. Mitä nyt tyttö oppi kirosanan :)

      Poista
  13. looking in here to wish you a wonderful weekend and tell that I have sent it forward now (smiles) happy happy Friday-evening..

    love Lycke

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank You! We had nice weekend: lots of books, Life of Pi at the movies, sunshine and outdoor activities.

      Poista
  14. Hahhah! Mulla meni inssi kans uusiks. Ei onnistunut sit mikään. Yritin ajaa pysäköidyn rekan alle, käsijarru jäi päälle mäkilähdön jälkeen, enkä osannut kertoa mikä punainen valo palaa kojelaudassa, vai mikä se etuosa on. Sit viel taskuparkkeeraus ei onnistunu mitenkään, vaikka inssikin lähti lopulta autosta ulos ja sano et yritäppäs nyt vielä kerran rauhassa. Joo. Uusinta meni sit moitteettomasti, et en mä ihan toivoton ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä tuo, että yritit ajaa pysäköidyn rekan alle! Ei onneksi onnistunut. Mullakin meni tuon "hyvän" alun jälkeen ihan kaikki pieleen. Tein kaikki mahdolliset mokat mitä nyt vaan voi tehdä.

      Poista