torstai 21. maaliskuuta 2013

Tallinna - kärsivällinen käsi


Pidettiin kädessä tuulenpesää.
Käsi kädessä Kadriorgin puistossa, lapset laskevat liukumäkeä, mummot nojaavat toisiinsa.
Tyttö syö lettuja joka päivä, monta kertaa.
On kylmä, mutta ostetaan kirpparilta kevättakki ja tennarit.
On nopeampi mennä kaiteita kuin portaita, sanoo tyttö ja juoksee edeltä.
Ilja Repin ja japanilaisia animaatioita.
Baarissa kirjoitetaan vierekkäin, ei puhuta pitkään aikaan.
Ratikka kolisee kuin lapsuudessa. Kävellään harhaan, muttei se haittaa. Lomalla eksyminen on onni.
Tyttö sanoo: Sinulla on kärsivällinen käsi, haluan piirtää sen.

22 kommenttia:

  1. Päivityksissäsi, kuvissa ja teksteissä, on ihanaa rauhaa.
    Blogisi on omanlaisensa, kaunis. Pidän kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos oikein hurjasti kauniista sanoista :)
      Olen iloinen, jos postauksista välittyy rauha, arki on joskus kyllä jotain ihan muuta.

      Poista
  2. Kauniita hetkiä, kauniita kasvoja, kaunista sinistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Minusta nuo kasvot olivat myös tosi kauniita, puhuttelevia.

      Poista
  3. Lomalla kuuluukin syödä lettuja, aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Onnea on myös omistaa äiti, jolla on kärsivällinen käsi. Mistähän sellaisen käden saisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuuluu!! Minä ihmettelin tuota käsikommenttia, koska en tosiaankaan ole ihminen kärsivällisimmästä päästä.

      Poista
  4. Ihana äiti kun on kärsivällinen käsi. Kaunista,kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Joskus onneksi kärsivällinen, mutta välillä kyllä hyvin kärsimätön :)

      Poista
  5. Oi oi kiitos taas näistä matkakuvakertomuksista! Niin ovat tarpeeseen ettet tiedäkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ole hyvä. Kiva, jos tulevat tarpeeseen. Niin tuli matkakin minulle tarpeeseen :)

      Poista
  6. Tyttären kanssa käsikädessä käveleminen on yksi niistä asioista, joista tyttären äiti iloitsee. Kaikki äidit eivät kävele tyttöjensä kanssa käsikädessä eivätkä kaikki tytöt tahdo äitinsä kanssa käsikkäin kävellä. Ja vain luultavasti vain yksi tyttö maailmassa sanoo äidilleen, että tällä on kärsivällinen käsi.

    Huumaavan hurmaava Tallinna. Täydellinen lomakohde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen miettinyt, että koska käteni ei enää kelpaa. Nautin näistä hetkistä, kun sitä ei vielä työnnetä pois. Varmasti se hetki jossain vaiheessa tulee, mutta ehkä sitten joskus myöhemmin voidaan taas mennä vaikka käsikynkkää.

      Kiitos, tyttö on aika ihana :)

      Poista
  7. Kysymys kuuluu: miksi minä en ole nähnyt tällaista Tallinnaa?

    Minäkin söisin lettuja joka päivä, haluaisin eksyä ja kärsivällisen kädenkin ottaisin!

    Lumoavat kuvat, kaunis teksti. Ah ja voih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, sinä et ole ollut siellä yhdessä meidän kanssa :) Ensi kerralla napataan sinut mukaan. Tyttö söi vähintään yhden letun joka päivä. Siellä muuten letut on järjettömän kokoisia, sellaisia muurikkaletun kokoisia, mutta paksumpia.

      Poista
  8. Ratikoiden kolinaa minulla on ikuinen ikävä.
    Käsi kädessä mekin usein mennään. Saas nähdä kuinka kauan...
    Ja ihanimpia on ne hetket kun on kahvilan rauha ja aikaa, ja kumpikin kirjoittaa tai piirtää viereikkäin. Se on juuri sitä parasta keskittynyttä hiljaisuutta, jota tarpeeksi läheisen kanssa voi kokea, eikä myöskään häiritse jos sen hiljaisuuden toinen rikkoo. Symbioosia.
    Nuo Komun edessä olevat puutalot on minusta kauneinta Tallinnaa, tai ainakin yksi niistä kauneimmista pätkistä. Samanlaisia kun sieltä löytyy niin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin tuntuu olevan. Tekin? Kivaa. Minusta se on ihanaa ja samoin tosiaan nuo hetket kahviloissa kahdestaan, kun kummallakin on oma tärkeä juttu meneillään.
      Siellä Kadriorgissa oli valtavasti asuntoja myytävänä tai talojen kyljissä oli plakaatteja. Vähällä oli, etten soittanut...olen aina ostamassa asuntoa sieltä, missä seikkaillaan.

      Poista
  9. Kaikkien projektiblogien välissä on ihana katsella näitä rauhallisia kuvia ja lukea kauniisti muotoiltuja tekstejäsi. Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi paljon sinulle ihanasta palautteesta. Minusta on ihanaa, jos tämä blogi on edes vähän paikka, jossa voi nautiskella hetken rauhasta ja tunnelmista :)

      Poista
  10. Ilja Repinin elämä ja tuotanto Suomessa näyttely alkoi vetämään puoleensa. Onneksi on vielä elokuuhun aikaa! Kiitos!
    Tuo pronssipatsas myös. Mielettömän kaunis.
    Kärsivällinen käsi -sellainen kuvaa paljon. Hienosti sanottu.
    Hyvää palmusunnuntaita sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli mielenkiintoinen näyttely, pidin paljon. Tyttö oli vähän kärsimätön, minä olisin syventynyt maalauksiin tarkemminkin.
      Pronssipatsas oli siinä yhdessä Kumun teoksessa, jossa on ripustettu mieletön määrä päitä seinälle. En muista, kuka hän oli.
      Kiitos samoin!

      Poista