sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Solahtaa mekkoihin, kirjoihin, uniin

Syyskuu:
Viehättyä huiveista, takeista, villasukista.
Kaivata keittoja, sieniä, puolukoita.
Solahtaa mekkoihin, kirjoihin, uniin.
Uneksia koko yö huoneista, joita on paljon, loputtomiin. Unitalo kuin maatuska, jonka sisällä on mittaamaton määrä pieniä maatuskoita. Talo, jonka sisällä on ääretön määrä huoneita.
Istua koko ilta ja kirjoittaa.
Saada lahjaksi Pegasos, ystävystyä ja supatella hassuja.
Ostaa eurolla takki ja toisella housut.
Nousta varhain ja valokuvata autiot kadut.
Aloittaa uuden kielen opiskelu ja tanssia enemmän kuin aikoihin.

42 kommenttia:

  1. Jännä tuo eka, mietin miten se on noin. Heijastus?
    Toisen kuvan taloon, sen maatuskan huoneisiin tahtoisin minä vaeltelemaan. Tosiaasiassa tänä päivänä siellä olisi varmaan vain koneita ja toimistokaluja, tehokkuutta...ottaisin sen unitalomaatuskan.
    Minä yritän opetella vanhaa kieltä, kauheaa, kun olen unohtanut niin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se on heijastus joesta. Käänsimme sen ylösalaisin.
      Minä näin tässä yhtenä yönä tosiaan unta talosta, jossa oli loputtomasti huoneita. Vaeltelin siellä ja ihmettelin, että mitä ihmettä, onko minulla ollut tämä talo vuosia, enkä ole tajunnut, että täällä on näin paljon huoneita...mitäköhän se tarkoitti.
      Kyllä se palautuu mieleen sinulle, se kieli. Ja etkös kohta tarvitse jotain muutakin kieltä?

      Poista
  2. Syksy on aika jolloin uusi alku on todellinen...ajattelen että vähän niin kuin uusi vuosi monelle..ihania uusia asioita ja alkuja sinulla ja niin kauniit kuvat taas!Löysin uuden mekon kirppikseltä tänään ja se liehuu ihanasti syystuulessa.
    lämpimin terveisin
    maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Minulle syksy on aina ollut rakas vuodenaika, koska siihen liittyy luopuminen, mutta toisaalta uuden alkaminen. Niinhän elämässä usein on, menetetyn tilalle tulee jotain uutta. Ihanaa mekkokuuta sinulle!

      Poista
  3. Ihana syys! Eikä, eka kuva heijastus joesta? Vau! Yksi taitavimmin otetuista heijastuksista, jonka olen nähnyt.

    Mm, minua kiehtoo uuden kielen opiskelu. Haluaisin kovasti aloittaa uuden kielen, mutta valitettavasti ei koulussa opeteta kieltä, jota haluaisin oppia ja seuraavaksi saisin uuden kielen valita vasta ensi vuonna. Mutta on kolmen kielen opiskelussakin jo oma vaivansa, ja vaara sekoittaa sanoja, kuten täällä on käynyt.

    Taiteelliset kuvat ja kaunis teksti. Neljäs kuva muistuttaa hieman erästä paikallista koulua Latviassa, tosin eri värillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Se on tosiaan heijastuskuva, joki oli peilityyni. Vain ylhäällä näkyy vähän väreilyä.

      Minä en ole opiskellut uutta kieltä vuosikausiin, mutta nyt on hyvä syy opiskella, joten olen ihan inspiroitunut. Vaikka en olekaan yhtään kieli-ihmisiä.

      Kyllä on Latviassa hienot koulut!

      Poista
  4. Voi mitä kaikkea kivaa syyskuuhusi kuuluu! Myös se kielen opiskelu...

    Taisit sinäkin käydä UFFilla euron päivillä; mun mukaani tarttui kaksi hametta ja paita. Mekkoa ei ole mun kropalle tehty. Olen vuosia sovitellut erimallisia mekkoja, mutta mikään ei käy. Tasapaksu mikä tasapaksu.

    Talosta, jossa on loputon määrä huoneita, tuli mieleeni kirjoitusopintojen runokurssin tenttikirja Tilan poetiikka. En ymmärtänyt kirjasta juuri mitään... Sä olit paljon selkeämpi, hih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, jopa se kielten opiskelu on kivaa :)

      Minä kävin eilen juu Uffilla kääntymässä ja tein omasta mielestäni hyvät löydöt. Etkä sinä kyllä ole tasapaksu!

      Tilan poetiikka...tuntui etäisesti tutulta ja piti heti googlettaa. Sehän vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta oli siis vaikeaselkoinen?

      Poista
  5. Minäkin olen solahtanut mekkoihin ja kirjoihin, vähitellen uppoan myös lankatiinuni uumeniin. Oi, ihana syyskuu! Jos säätiedotusta on uskominen, tämä oli kesän viimeinen päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä vähän luulen, että tämä tosiaan oli. Mutta jotenkin kesä oli niin yltäkylläisen ihana, ettei harmita yhtään solahtaa syksyyn.

      Poista
  6. Oi ihanaa, minä olen solahtanut syksyyn. Tässä vuodenajassa on oma sielunmaisemani.

    Unitalosta tuli mieleeni peilileikki, josta pidin lapsena. Äidilläni oli sellainen vanhanaikainen peilipöytä, jonka peili ikään kuin jakautui kolmeen osaan: kaksi reunimmaista sai käännettyä vaikka kiinni. Jos ne olivat hieman auki ja jos painoi kasvonsa taitekohtaan, näki itsensä aina uudestaan ja uudestaan peilautumassa. Kuvittelin aina, että siellä olisi toinen samanlainen tyttö kuin mitä itse olin, ja taas toinen ja niin edelleen. En ollut muistanut koko peilipöytää, sitä ei enää ole lapsuudenkodissani, mutta sinun unitalosi muistutti siitä!

    Hyvää alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, minulle syksy on läheisin vuodenaika.
      Minä tiedän sellaisen peilipöydän ja totta sieltähän näkee itsenä moninkertaisena. Luin juuri Pamukin Istanbulin ja hänhän siinä kertoo, että kuvitteli aina lapsuudessa, että jossain on toinen Orhan, samannäköinen poika.
      Samoin sinulle!

      Poista
  7. Ihan uskomaton kuva tuo ensimmäinen !

    En ole koskaan (muistaakseni !) nähnyt unia taloista, minkäänlaisista.

    Kuten sanottu, en solahda syksyyn vaan hangoittelen vastaan kovasti. Olisi tullut edes vähitellen lempeästi, mutta nyt tuntuu, että tuli kertalaakista - lekalla päähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Minä nään usein unia taloista, mutta kylläkin harvoin muistan uniani ja se harmittaa. Siellä olisi varmaan hyvää matskua, jota voisi jossain hyödyntää :)

      Niin, siellä syksy on tainnut tulla jotenkin eri tavalla kuin täällä. Täällä se on juuri tullut lempeästi ja vähitellen. Yritä silti jaksaa!

      Poista
  8. Aina jännityksellä klikkaan blogisi auki kun huomaan sen päivittyneen. Jännityksellä odotan mihin kuviin, teksteihin, seikkailuihin, muihin maailmoihin pääsen :) Täällä on ihana käydä.
    Syksy tuo kyllä paljon ihania fiiliksiä.. Villasukat, huivit ja kynttilät... <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Olen tosi iloinen, jos voi tuoda hyvää fiilistä ja viedä pienelle seikkailuretkelle. Ihanaa viikkoa sinne!

      Poista
  9. Katsoinkin ekaa, että ufoko siellä taivaalla menee, kunnes tajusin, että se on joku pulpahdus vedessä:). Hauska kuva. Muuten syyskuusi kuulostaa justiinsa sellaiselle, kun sen Suomessa muistan. Täällä saadaan vielä odottaa sukkahousuja ja villatakkeja, mutta muuten on kuu niin täyteläinen, että välillä on jo iskenyt väsy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, se oli pulahdus vedessä. Joskus kun maailman kääntää ylösalaisin, siitä tulee mielenkiintoisempi. Täälläkin kuu on ollut täyteläinen. Mutta en valita, täyteläinen on parempi kuin laiha, ainakin tässä kohtaa.

      Poista
  10. tosi kaunis toi ensimmäinen! en ihan heti tajunnut, että se on heijastus. ovela kuva! kiva, että olet noin motivoitunut kieltenopiskeluun! oih, olispa täälläkin euronpäivät! kuun lopussa on puistossa myyjäiset. sinne on pakko päästä hamstraamaan kivoja juttuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan olekin. Minä olen kovin innoissani nyt uudesta kielestä, eikä ihme! Juu, täällä oli UFFin yhden euron päivät ja olin aika innoissani uudesta saaliista, kahdella eurolla takki ja housut, ei paha.

      Poista
  11. Elämän makuisia kuvia ja teksti. Mielenkiintoista, miten puoliksi syödystä omenasta saa noin hauskan kuvan.
    Kävin neljä vuotta sisäoppilaitosta ja ruokasali sijaitsi vanhassa kartanossa ja se toimi samalla tyttöjen asuntolana. Siellä oli paljon huoneita ja se paikka on tullut uniini monessa muodossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Oi, tuosta kartanostahan saisi vaikka millaisen tarinan. Minä en ole koskaan asunut sisäoppilaitoksessa, se olisi ollut varmasti elämys, ehkä hyvässä ja pahassa.

      Poista
  12. Upeita kuvia varsinkin tuo heijastuskuva...
    Onko yhdessä Pinellan pylväikköä.
    Rakastan syksyä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä, oikein tunnistettu :)
      Niin minäkin, syksy on ihanaa aikaa.

      Poista
  13. Hienon arvoituksellinen jälleen tuo heijastuskuva; vie pienen hetken ennenkuin jujun tajuaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se on kaiketikin hyvä juttu, jos menee hetken, ennen kuin oivaltaa. Itse tykkään ainakin sellaisista kuvista.

      Poista
  14. Voi, minun lempiuniani ovat talounet. Näen niitä harvakseen, mutta aina ne ovat yhtä ihania. Minäkin aina ihmettelen, että miten en ole löytänyt talostani näitä monia huoneita, miten olen ne unohtanut. Minun huoneeni ovat täynnä vanhoja huonekaluja ja tavaroita, mutta ne ovat hylätyn oloisia, vähän rempallaan. Odottavat minun kättäni, suunnitelmiani. Joskus tiskaan niissä loputtomia astioita ja siivoan huoneita. Mitäköhän ne tarkoittavat?
    Kiitos taas taloista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanko totta, me olemme nähneet aika identtisiä unia. Minäkin näen tuollaisia unia, joissa huomaan omistavani uskomattoman suuren talon, jonka huoneita en ole muistanut ollenkaan. Olisi tosiaan kiva tietää, mitä tuollaiset unet tarkoittavat? Varmaan jotain todella hämärää...

      Poista
  15. Ompa tosiaan aika melekonen valokuva!

    VastaaPoista
  16. Kivoja kuvia jälleen. Täällä Suomessa on kovin lempeä syyskuu tänä vuonna, Helsingissä ainakin, tai siis näinä päivinä kun olen täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt lempeys taisi loppua. Tänään oli jo syksyisen sateista ja takki tarpeen. Mutta ihan kiva, syksy oli nyt jo odotettu vieras, ainakin minä odotin sitä jo.

      Poista
  17. Ihania kuvia! Tuota viimeistä jäin erityisesti ihastelemaan! Ja paljon kaikkea kivaa syyskuulle listasi mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyskuu on hyvin täyteläinen, paljon paljon kaikkea, mutta onneksi enimmäkseen kivaa. Samoin sinne!

      Poista
  18. Pitääpä tehdä oma sysylista...sellainen joka ei tunnu työlistalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, työlistat eivät ole ollenkaan niin mukavia. Niitäkin on välillä pakko tehdä, että muistaa kaiken, mihin on lupautunut.

      Poista
  19. Heijastuskuviin hurahtaneena, upea tuo harhautus :-)

    VastaaPoista
  20. Täyteläinen syyskuu, täynnä pehmeyttä, värejä ja sellaista syvällä tuntvaa hehkua. Nyt olen päässyt syystunnelmaan, valmis luopumaan ja nauttimaan tästä. Ihanaa, että lämpö jatkui niin pitkään.

    Oi Turku! Oi kuvat! Ja talo unissa! Kiitos tästä ylistyslaulusta, hyvää syyskuun jatkoa ja kielen opintoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin, otan syksyn nyt oikein riemumielin vastaan, kun kesä oli niin kertakaikkisen ihana!

      Kiitos kovasti, gracias :)

      Poista