sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Puhetta poriseva brunssi

Voi mikä viikonloppu. On ollut:
Puhetta poriseva brunssi ystävien kanssa. Yhdellä oli vauva vatsassa ja toisella ketunhäntä kainalossa.
Kemianluokassa juttelimme tietoisesta kerronnallisesta leikistä.
Ystävän luona suloiset kissat tulivat keskellä yötä hulluiksi ja ravasivat ympäri huushollia. Mikä riemu niissä tassuloikissa.
Sitten oli vielä Thirty Seconds to Mars, kirppareita, pöytäliinalöytö, Pasilan kirjasto, Moko...
Ihminen ehtii niin paljon kahdessa päivässä.

37 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. No kyllä, mukava tapahtumarikas viikonloppu.

      Poista
  2. Tuo turkoosi liina kruunaa kattauksen,
    niin kevät.
    Mukava tunne kun kaksi päivää riittää paljon ehtimiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin tuon liinan neljällä eurolla, se piristi kummasti pöytää tänään.
      Joskus ehtii kahdessa päivässä vaikka mitä, joskus en ehdi kuin löhötä :)

      Poista
  3. Katseeni kiinnittyi hurmaavaan koiraan, pilkullisine korvineen. Sitä kuopuksen kanssa tässä ihastelemme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, se on suloinen tyyppi. Rapsutan sitä nyt tässä teidän puolesta.

      Poista
    2. Kiitos, paljon rapsutuksia kiitos! Ja koiraterveiset toiselta, jolla on mustia pilkkuja.

      Poista
  4. Kiitos väreistä! Hieno turkoosi maailma.

    Koiran ilme sulattaa sydämen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä on siksi tuollainen ilme, kun se se tietää, että kun kuva on otettu, se saa jonkun palkintoherkun :)

      Poista
  5. onpa kaunis pöytä! ihana liina, en nähnytkään noita kuvioita kännykän kautta. tosi kaunis, taidankin tallettaa ekan kuvan mun inspikansioon :) sulla on ollut kiva viikonloppu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niin, se on tosiaan tuollainen retroliiina. Hauskaa, pääsen sun inspiskansioon :)

      Poista
  6. Oi, mikä herkkupöytä! Kirppislöydöt kuulostavat aina hyviltä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kirppislöydöt ovat paljon mukavampia kuin kauppalöydöt, ne tuntuvat oikeasti löydöiltä.

      Poista
  7. Brunssi kuuluu kevääseen! Paljon hedelmiä ja ihania ystäviä.
    Kuullostaa ihanalle viikonlopulle. Kyllä mäkin sit kun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ihana viikonloppu. Sen voimalla tässä mennä pärskytellään tätä viikkoa.

      Poista
  8. Kuvassa olevan koiran katse tuo mieleen Chaplinin koiran. Sen silmät ovat yhtä surumieliset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oivoi ja totta, koiralla on usein surullinen katse. Vaikken usko, että se on surullinen, se on vain sen ilme.

      Poista
  9. Voi miten tulikaan ikävä kaikki ystäviäni, kaikkia pitkälle päivään valuneita aamupaloja...
    Liina on upea, koira niin silitettävä pieni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ystäviä ei koskaan voi nähdä liian usein.
      Koira ei muuten oikeasti ole kovin pieni, vaan sellainen keskikokoinen, ehkä tuo kuva valehtelee.

      Poista
  10. Blogisi on vangitsevan vapauttava..
    oletko pelastanut koirasi jostain,mikä historia hänellä on?
    Hän on ihana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos, jos tämä on vapauttava blogi, olen iloinen. Jotain sellaista tavoittelenkin.
      Oikein arvattu, koira on pelastettu kadulta ja olemme adoptoineet sen Pietarista.

      Poista
  11. Kaksi päivää on pieni ikuisuus. Ihanaa, kun olet päässyt kissaravista nauttimaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, harvoin nukun kissojen kanssa, yleensä on vain koira kainalossa :)

      Poista
  12. Ihana pöytäliina!
    Pasilan kirjasto kuului joskus elämääni vankasti...siitä tuntuu olevan ikuisuus.
    Olisipa kiva herkutella seurassa, nyt saattaisi olla tarvetta sellaiselle kaiken yksinolon jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli kyllä neljän euron arvoinen.
      Minä kävin ensimmäistä kertaa Pasilan kirjastossa, se olikin ihan symppis paikka.
      Meillä menee vähän päinvastoin nämä toiveet, minulla olisi toiveissa vähän yksinoloa, mutta se ei tunnu kovin todennäköiseltä lähitulevaisuuden olotilalta.

      Poista
  13. Just yksi päivä haikailin 1960-luvun turkoosien orvokkiverhojen perään, jotka ovat kadonneet mystisesti jossakin muutossa tai päätyneet kenties takaisin äitini varastoon. Olen kade tuosta liinasta. Ihana! Ja miten kaunis valo kuvissasi.

    Mites kemianluokassa tuollaista...? Olitko Thirty Seconds to Marsin keikallakin Helsingissä? Voi mikä viikonloppu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Minultakin on kadonnut mahtava GlogeHopen mekko ja ihana villapaita. En ymmärrä missä ne ovat.
      Kemianluokassa opiskeltiin kirjoittamista :9
      Ja juu, olin kyllä, aikamoinen show.

      Poista
  14. Mietin samaa, sitä miten muutamassa päivässä ehtii vaikka mitä! Minä söin hienon illallisen, tanssin valssin, kävin Seurasaaressa, matkustin taksilla, näin sattumalta montaa ystävää, istuin teatterissa, varastin puhallettavan apinan ja neuloin melkein yhden hihan. Helsingissä aika kulkee hitaammin kun siellä on vieraana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oioi, sinä olet ehtinyt vielä enemmän. Mutta se on totta, kun Helsingissä vain käy, aika kulkee hitaammin, ehtii paljon enemmän. Ehkä se johtuu siitä, että on siellä ikäänkuin turistina.

      Poista
  15. Milloinkahan brunssit ilmaantuivat sanavarastoomme? Kun olin lapsi, brunsseja ei ollut. Ei vielä teini-iässä eikä nuorena aikuisenakaan. Tulivatko brunssit tosiaan vasta kun minä ehdin keski-ikään? Tätä nyt mietin näiden mehevien kuviesi äärellä. Viime sunnuntaina söimme brunssia Suomesta tulleen ystävän kanssa ja ensi sunnuntainakin sellainen on suunnitelmissa. Brunssit, kyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei niitä kauan ole ollut, ehkä kymmenen vuotta? Mutta kylläpä olivat mahtava keksintö. Hyvä, että Suomeenkin rantautuu kivoja juttuja. Minulla on vaan viimeiset puolitoista vuotta ollut niin vauhdikkaita aamuja viikonloppuisinkin, että brunssit on jääneet vähiin.

      Poista
  16. Brunssi on yksi maailman parhaita keksintöjä! Meillä on R.n kanssa tavan takaa brunsseja, jos ilta on ollut leffailta ja nukumme sikapitkään. Brunssi on bohemielämän ja käytännöllisyyden syleily.

    Oi, tuo koiruu, tule mamin luo, tule ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on, siitä olen kyllä samaa mieltä. Ja myös myöhään nukkuminen on mahdottoman ihana keksintö :)
      Koiruu tulisi mielellään rapsutettavaksi, sen voin luvata.

      Poista
  17. Tuo teidän koira! Ottaisin heti kotiin kainaloon. Ja brunssikuvat ottaisin keittiön seinälle!

    VastaaPoista
  18. Aijjai, minä tykkään kyllä niin hirveästi brunssista. Pitkistä aamiaisista. Että ollaan vaan ja haetaan vielä vähän lisää kahvia tai teetä, otetaan vielä pala kakkua tai hyvää juustoa, jutellaan, eikä mihinkään ole kiire. Ja sitten aurinko paistaa, tietenkin. Suoraan siihen pöytään missä istutaan:)

    VastaaPoista