tiistai 29. heinäkuuta 2014

Paukuttaisin kangaspuilla, se vasta olisi jotakin

Kuvat Seurasaaresta 
Millainen aikahyppy se olikaan. 
Katsokaa nyt noita lautalattioita, räsymattoja, puhallettuja ikunaruutuja, huopia, villasukkia. Miten kaikki sopii niin suloisesti yhteen. Mietin harmoniaa, puhtautta, tilaa, selkeyttä, yksinkertaisuutta, tarkoituksenmukaisuutta, kauneutta. Näissä taloissa on tuota kaikkea.
Ja me vaan arvuutellaan, kuka ottaisi minkäkin talon. Ja sitten tulisitte meille kylään, keitettäisiin kahvit ja syötäisiin vehnäsiä. Puhdetöinä kudottaisiin huopia tai kehrättäisiin lankaa. Minä paukuttaisin kangaspuilla, se vasta olisi jotakin.
Jos sinä asuisit Itä-Suomessa, leipoisit melkein joka päivä, ei tarvitsisi ripustaa leipiä orrelle. 
Ja itäsuomalaisessa pirtissä olisi hämärää ja samovaarissa kiehuisi vesi. Silloin kuulisimme samovaarin laulavan.

49 kommenttia:

  1. Jotenkin tuntuu, että kuuluisin tuonne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi niin, tuolla on kuulemma kiva olla kesätöissä :)

      Poista
  2. Ai että!!! <3 Ja hei, minäpä olen kehrännyt villaa noin, vai voiko sitä sanoa kehräämiseksi kun ei käytetä rukkia (sitäkin olen tehnyt ja todisteena kerä pässinpökkimän hajuinen möykkyinen kerä) vaan sitä painojutskaa. Ja minä kun muistan nimetkin vaan på svenska kun koulu oli ruotsinkielinen. :) Omat kangaspuutkin löytyy varastosta, nyt ei ole ollut 9 vuoteen tilaa pitää esillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään tiedä, sanotaanko sitä kehräämiseksi, mutta jännältä se näytti. On kuulemma aika helppo oppia, mutta minä en kyllä edes kokeillut. Aika hauskaa, että sinulla on itse kehrättyä villaa. Kangaspuilla olen kerranut paukuttanut ja se oli kivaa. Toivottavasti saat joskus omat kangaspuusi esille taas.

      Poista
  3. Ihana teksti, levollinen ja hyväoloinen ja ihanat kuvat, sellaista hyvää suvea.
    Minä kävin viime viikolla vanhassa suloisessa saunassa, oli vähän samaa kuin näissä, kaunis oli ja hyvä tuoksu. Olisi tehnyt mieli alkaa lämmittää sitä, istua siellä ja katsella ikkunasta peltoa sillä tavalla ettei oli kiirettä mihinkään. Leppoisa iltapäiväsauna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, vanhat saunat ovat ihania. Minulla on yksi lapsuuden sauna, jota aina ikävöin, näin vuosienkin päästä. Se oli savusauna, joten sihen leppoisaan lämmittämiseenkin meni aikaa monta tuntia. Leppoisa iltapäiväsauna kuulostaa kivalta. Kesälomalla kävin kerran aamusaunassa, sekin oli hauskaa.

      Poista
  4. Suloinen paikka kauniisti kuvattuna.
    Meillä pääsisi tuossa kylälle kutomaan mattoja, mutta en ole vielä koskaan uskaltautunut. Ala-asteella viimeksi kangaspuilla paukutettiin, hauskaahan se oli. Taitavat olla koulussa erilaiset käsityöt nykylapsilla ja -nuorilla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mene ihmeessä, olisi varmaan hauskaa. Kyllä täälläkin voisi käydä kutomassa,mutten ole saanut aikaiseksi. On niin paljon sellaista kivaa, jota olisi hauska tehdä. Me ei kyllä koulussa käytetty kangaspuita, ei siellä sellaisia tainnut edes olla. Ommeltiiin vaan koneella, virkattiin ja neulottiin.

      Poista
  5. Vieraalle olisi vieraspuhteeksi keinustuolissa vieras-villasukka, josta jatkaisi sillä välin kun emäntä laittaisi pöytään piparia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi joo. Mulla on tämä ikuinen haave myös neulomisesta. Näen itseni neulomassa värikkäitä villasukkia nojatuolissa...jos tuo emäntä vähän neuvoisi, voisin ehkä pärjätä. Tai mieluummin olisin sen emäntä, leipoisin vaikka jotain ja sinä voisit neuloa sitä sukkaa :)

      Poista
  6. Ihana leikki! Jäikö minulle vielä yksi torppa?
    ps. Näissä on kyllä kovasti samaa henkeä kuin meidän vanhassa torpassa, kesäkodissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu-u. Muistaakseni tuolla on noin 80 rakennusta, että eiköhän niistä liikene joku torppa sinullekin :)
      Minä itseasiassa otin tuon punaisen, joka näkyy kuvissa 12 ja 14.

      Poista
  7. Ai että mikä tunnelma! Maailma mihin voisi olla helppo sulautua, puhdetyöt ja vehnäset, kyllä kiitos, tulen minäkin kahville!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, tervetuloa! Vietetään rauhaisa ja viipyilevä päivä, jutellaan ja siinä sivussa tehdään puhdetöitä :)

      Poista
  8. Those life museums where one can travel in time and discover what is too far in time and too closed in our day by day life. Beautiful place, to discover how hard could just be living.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I like also very much that kind of museums, where you can discover how people have lived before. Life was very simple, but also very beautiful.

      Poista
  9. Jäikö vielä vapaata taloa mihin minä voisin muuttaa...suurta en kaipaa. Pikkuinen tupa ja kamari riittävät..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan varmasti on tilaa sinullekin, niin monta suloista pirttiä tuolla oli :)

      Poista
  10. Voih miten kuvissasi tuntuu minullekin rakas kävelypaikka Seurasaari!Kiitos kauneudesta ja tunnelmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olin käynyt Seurasaaressa viimeksi lapsena, joten tämä oli ihan juhlaa. Nautin joka hetkestä. Paikka oli paljon monipuolisempi ja kauniimpi kuin muistin. Lapsena minua kiinnostivat lähinnä ne oravat, joita siellä ei enää saakaan ruokkia.

      Poista
  11. Siis aivan hurmaava. Minä olen muuten paukuttanut kangaspuilla meille muutaman maton. Silloin olin vain nykyistä värikkäämpi tyyppi, joten en enää voisi niitä mattoja laittaa lattioille. Sen sijaan voisin leipoa sinun hellan nurkalla karjalanpiirakoita. Puuro keitettäisiin punaisesta maidosta ja ruskeat kuoret sopisi hyvin talosi värimaailmaan. Päälle paljon voisulaa, tietenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla olisi juuri tuo haave, kutoa räsymattoja omaan taloon, joka olisi tietysti vanha. Siellä olisi juuri tuollaiset leveät lankkulattiat. Mutta hei, ehdottomasti saat tulla leipomaan karjalanpiirakoita, muistan että ne olivat superherkullisia!

      Poista
  12. Teksti, kuvat, tunnelman kokonaisuus on ihana, ihana, ihana ...
    mut kyl kuiva leipää pitäis kans ol ja saaristolais limppu. Kutois, neulois, neulais ja sit kaffepaus ja juarutauko naurun kans. Savusaunas kunno kylvyt, puhdas palttinapait pääl ja sen jälkke istuma tuva rapusil ihailema kaunist kesäist ehtoot tukka märkän :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli tosiaan jännä entisaikaan, että Itä-Suomessa leivottiin melkein joka päivä ja Länsi-Suomessa vain pari kertaa vuodessa. Jotenkin taivun tässä tuonne itäsuomalaiseen perinteeseen. Mutta sinne savusaunaan minäkin tulen tosi mielelläni. On kyllä hauskaa lukea tuota sinun murretekstiäsi, minä en osaa.

      Poista
  13. Näitä kuvia katsellessa alkaa sydän kehräämään :) Olen opettanut oppilailleni kangaspuissa kutomista ja jokainen lapsi oli aivan innoissaan, aivan jokainen. Ja kutomisen paukkeen kuunteleminen on rauhoittavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo vain uskon, että lapset oli innoissaan, siinä on jotain riemukasta tuossa kangaspuilla kutomisessa. Ja silti se on suht helppoa, jos ei tarvitse niitä loimia laittaa.

      Poista
  14. Sukelsin kuviisi enkä ikinä tule enää pois!

    VastaaPoista
  15. Ihana paikka, tuollainen sopisi minullekin. Mattoja kudon jo nykyisin. Haen kirppareilta vanhoja lakanoita ja revin ne kuteiksi, viime talvena kudoin 11 räsymattoa. Kudoin tyttärille ja kummitytölle ja tupaantuliaisiksi ja ensi talvena pitäisi kutoa itselle. Ihanaa puuhaa. Onnekseni asun Neristanissa, kodissa jonka vanhat osat on 1700-luvun puolelta ja jossa todella tarvitaa villasukkia talvisin.
    Saanko paikan kangaspuineni ja dreijoineni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten onnekkaita lapsesi ja kummityttösi ovatkaan, kun ovat saaneet tuollaisia lahjoja, itse kudottuja mattoja. Oi, sinä asut Neristanissa, se on niin kaunis paikka. Vuosi sitten kesällä kävin siellä, aika pikaisesti, mutta kylläpä siellä oli idyllistä. Ihana, kun saa asua jossain noin vanhassa. Juu, toki saat, tule peremmälle, minäkin voisin kokeilla sitä dreijaa :)

      Poista
  16. Nyt taidettiin siirtyä jo 1700-luvulle. Vai että Seurasaaresta? En oliis tunnistanut. Höh, mitkä läpät silmillä siellä olen liikkunut oikein? Pitää mennä käymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä tuolla taisivat vanhimmat rakennukset olla 1700-luvulta. Se on kiva, kun siellä on niin monenlaisia rakennuksia, kartanoa, varakasta taloa ja vaatimatonta pirttiä.

      Poista
  17. Kangaspuiden ääni: mummola. Lapsuus. Tupa. Voi rakkaus! Ja itäsuomalaisena: kyllä jokapäiväiselle tuoreelle leivälle. Mehevälle ja tuoksuvalle.

    En ole koskaan käynyt Seurasaaressa. Pitäisi kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olisin mieluusti omistanut mummolan, jossa olisi kuulunut kangaspuiden kalke, voi että. Joo, minäkin syön mielelläni itäsuomalaisia leipiä, piirakoita ja sultsinoita. Kaalipiirakka, nam!
      Kannatta käydä, minä en tiennyt, että siellä on noin paljon kaikkea.

      Poista
  18. Seurasaaressako noin nättiä? En ookkaan koskaan käynyt, pitääpä joskus korjata asia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan, minäkin itse asiassa yllätyin. Olin käynyt viimeksi lapsena ja muistin siltä reissulta vain oravat. Enää tuolla ei saa syöttää oravia, mikä on tietysti ihan järkevää. Tekisivät kesyinä tuhojaan taloissa.

      Poista
  19. Onpa kiva katsella näitä, kun mitään en muista. Ensimmäisen kuvan tapettia kuolaan, ja kuinka kovin ranskalaisvaikutteinen on kymmenennen kuvan huusholli. Tuolla kirkossa olen kerran ollut häissä, ne oli yhdet kauneimmista.
    Kangaspuita en ole paukuttanut, mutta mattopuita olen. Se oli ihanaa! Mutta missä se matto...muistan että laitoin sinistä ja mustaa ja valkoista, ja päihin keltaista! Se oli 14-vuotiaan matto mummuni opastuksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, miten vanhat tapetit ovatkin niin kauniita! Minä juuri ajattelin tuolla kirkossa, että täällä olisi kiva olla juhlissa.

      Poista
  20. Olen pari kertaa paukutellut kangaspuilla. Se oli kivaa ja rentouttavaa! Tulee aikaansaapa meininki!

    Hauska aikahyppy menneisyyteen! Villasukat ja räsymatot ovat pitäneet pintansa enkä ihmettele! Ihania juttuja molemmat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kanssa luulen, että siitä tulee sellainen tosi reipas olo.
      Totta, villasukat ja räsymatot ovat kuolemattomia klassikkoja :)

      Poista
  21. Se on niin ihana paikka ja miten oletkaan sen kuvannut! Kaunista, kaunista, sanojen rytmi taas kuin tuvan kaunein räsymatto.
    Miten paljon ihminen unohtaa vaikka kuinka olisi tuttu paikka. Nuorena tyttönä asuin Munkkiniemessä ja Seurasaari oli kätevästi siinä lähellä ja hyvä kävelykohde. Olen viettänyt siellä yhden juhannuksenkin. Viimeksi vein saksalaisen ystävän tuonne yhtenä syyspäivänä kaksi vuotta sitten ja hän sanoi jälkeenpäin, että siellä, Seurasaaressa, hän rakastui Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sanoistakin voi varmaan kutoa mattoa...minä olin käynyt tuolla vain kerran aikaisemmin ja mitään en muistanut. Yllätyin, että näinkö paljon täällä on näitä ihania rakennuksia. Ihana tuo tarinasi saksalaisesta ystävästäsi.

      Poista
  22. Joo, ollapa elämä noin kaunista ja levollista. Vain oleellinen mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, samat ajatukset minullakin risteilivät mielessä.

      Poista
  23. Ihanaa hengitellä noita kuvia. Mikä matka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi sinä ihana täällä - kiitos! Minun pitää tulla sinun luoksesi käymään :)

      Poista
  24. Oh beautiful! I visited this place 4 years ago and I loved it very much. One of my favorite place of Helsinki.

    VastaaPoista