sunnuntai 10. elokuuta 2014

Istuisin ja olisin onnellinen

Kiitos tyttärelle kuvista.
Nyt kun minulla ei ole omaa puutarhaa, olen kiitollinen kaikista niistä puutarhoista, joissa saan vierailla, saan kävellä paljain jaloin nurmikolla, ihastella valtavia tomaatteja, kyssäkaaleja, sipuleita, salaatteja, chilejä ja kukkien väriloistoa. Miten värit taittuvat syksyyn, ovat niin syviä ja voimakkaita. Jossain kuvassa minä ahkeroin tuolla, kitken, kastelen, niitän, poimin ja harvennan. Se on yllättävällä tavalla virkistävä, maanläheinen ja konkreettinen ajatus. Työntää kätensä multaan, siinä on aina ollut jotain lohdullista, vaikka olinkin laiska puutarhuri. Mutta yhdestä olen varma. Illalla istuisin penkillä, kuu hopeoisi puutarhan, istuisin ja olisin onnellinen. 

Kuvat Westersin puutarhasta.

49 kommenttia:

  1. There something in your photos that calms me. Those beautiful colours, those details, the nature in essence. Lovely summer moments. Enjoy them a lot

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. My daughter took all these photos, she is amazing :) And that garden is very very beautiful place.

      Poista
  2. Voi, mitä paikkoja te löydättekään! Minä varmaan miltei itkisin tuolla - onnesta, nimenomaan. Eihän tuolta malttaisi lähteä pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuule, minäkin melkein itkin ja olisin halunnut jäädä sinne kirjan kanssa lojumaan :)

      Poista
  3. Satoisia, värikylläisiä, kesäisiä, täyteläisiä - ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Värit ovat nyt jotenkin mahdottoman täyteläisiä, se on totta.

      Poista
  4. Mikä ihana tuollainen paikka on? Meille laiskoille puutarhureille riittää hyvin pieni maatilkku, jossa voimme toteuttaa tuon ihanan halun: upottaa kädet multaan...:) Näin syyskesällä ei sitä halua oikein enää löydy...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NIin, minä olen laiska puutarhuri, mutta tuolla tuli yht´äkkiä sellainen halu, että haluaisinkin olla ahkera puutarhuri, Sellainen, joka viljelisi kasvimaalla ruokaa itselleen ja perheelleen. Joka kasvattaisi oman ruokansa. Joka nauttisi siitä, että saisi tehdä fyysistä työtä.

      Poista
  5. Westersin puutarhassa mekin kävimme tänä kesänä... olihan se idylliä, oijoi. Hienot kuvat on tyttäresi ottanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen kerran kauan sitten piipahtunut tuossa puutarhassa, mutta nyt oli aikaa nauttia. Minäkin ihastelin tytön kuvia, aivan ihania.

      Poista
  6. Aivan täydellisen pakahduttavia kuvia, voi rakkaus. ♥ Oranssi ja keltainen ovat jollain tapaa sielunvärejäni, niin hehkuvia ja voimakkaita, voimaannuttaviakin. Ehkä juuri siksi rakastan niin paljon syksyä, ja nämä tyttäresi ottamat ihastuttavat kuvat tuovat tosiaankin mieleen syyskesän ja syksyn. Oi että!

    Minullakaan ei ole ollut puutarhaa enää yli seitsemään vuoteen. Olin aiemmassa elämässäni innokas mutta samalla laiska puutarhuri. Nykyisin rakastan ja nautin puutarhoista juuri niin, että ne ovat muiden, eikä minun tarvitse tehdä muuta kuin olla ja ihailla. :) Tuo puutarha suorastaan huutaa sinne istumaan, toisessa kädessä kuppi kahvia ja toisessa jokin oikein ihana kirja. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyttö on hyvä valokuvaaja, minunkin mielestäni :) Ja tuo paikka oli kuin se satujen Salainen puutarha, aivan ihmeellinen paikka. Jokainen nurkkaus ja sopukka täynnä jotain suloisia uusia kukkia ja kasveja.

      Minä olen varmaan samanlaatuinen puutarhuri kuin sinä, innokas mutta laiska :)

      Poista
  7. Ai hitsi miten ihana paikka! Onnellinen sinä, että saat tuollaisessa paratiisissä käydä. Nimenomaan käydä, ei tarvitse pitää huolta!
    Tuo maalauskin on niin HIENO!

    Ja juuri nyt tajuan: miksi istun tietokoneella kun voisin istua ulkona. Mutta kun mutta kun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli tosiaan aivan ihastuttava paikka, navettaan on kunnostettu kahvila ja puutarha on siinä vieressä, suuri, vehreä ja hyvinhoidettu, rakkaudella hoidettu. Mietin tässä juuri,että kenen tuo maalaus mahtoi olla...taisi olla Eeva-Leena Eklundin.
      Haa, minäkin olen sisällä nyt, katsoin juuri Toven matkadokumentin.

      Poista
  8. Voi Pirkko -- juuri palasimme anopin vaalimasta sukutorpasta Eteläpohjanmaalta. Viime kesänä taloa remontoitiin ja puutarha etc. jäivät hoitamatta, nyt anoppi on poissa ja paikka on tänä kesänä entisestään villiintynyt vaikka talo onkin nyt huippukunnossa. Huokaan vastuun raskautta & sitä etten jaksa omaa postimerkinkokoistani täällä kaupungissa hoitaa. Ja haaveilen muutosta takaisin kantakaupunkiin. Silti kuvasi lumoavat. Jälleen kerran! Ihan kuin jostain sadusta, ei tästä maailmasta lainkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kuulostaa tosi viehättävältä tuo paikka. Villiintynyt puutarha ja vanha talo siis...minä olin aikoinaan innokas, mutta perin juurin laiska puutarhuri, minun puutarhani villiintyi ihan silmissä. Ja osa kukista valitettavasti kuoli. Kaikki kuvat oli nyt tytön ottamia, hänellä on hyvä silmä.

      Poista
    2. Niin, villiintynyt kuulostaa romanttiselta, mutta tuloksena usein on, että villiintynyt näyttää vähemmän kauniilta. Ja pihan nurmikko meni korjaustöissä aivan pilalle, kukahan senkin jaksaa vielä laittaa :).

      Poista
    3. Voivoi, niin ehkä villintyneellä ja villintyneellä on eroa :) Eihän tuollainen kaunis puutarha tosiaan synny ilman työtä.

      Poista
  9. Ihania kuvia, voiko tuollaista ollakaan! Ihan kuin sadusta. Ja niin hienot värit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, jotenkin värit olivat nyt erityisen hienoja.

      Poista
  10. Paljain jaloin kävely nurmikolla on parasta!

    Olen vähän kateellinen näiden kuvien puutarhasta, mutta toisaalta olen löytänyt omassa pihassani tasapainon liiallisen raadannan ja ylenpalttisen nautiskelun väliltä. Kallistuu vakaasti jälkimmäiseen... Kesäkukkia kastelen ja hoivaan; muun ajan luen ja teen käsitöitä terassilla!

    On kyllä hienot kuvat tyttäresi ottanut! Alimmassa kuvassa on taikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavaa, että olet löytänyt tasapainon, minä en ehkä koskaan löytänyt sitä. Usein oli huono omatunto tekemättömistä puutarhatöistä ja haave hienommasta. Koska jollei löydä tuota tasapainoa, eihän siitä puutarhasta voi nauttia ollenkaan.
      Niin, minustakin viimeinen kuva on satumainen.

      Poista
  11. Ihastelen tyttäresi taituruutta!
    Ihana kuva, jossa on mykerö ja amiraali perhonen. Sitä katsellessa tuntuu, että silmien räpäytyksen jälkeen perhonen jo lennähtäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hän on varmasti mielissään tuosta kommentista.
      Niin, hän otti myös valokuvan, jossa oli neljä amiraaliperhosta vierekkäin vierekkäisissä kuvissa. Sitä en viitsinyt "tuhlata" täällä, vaan säästettiin se johonkin paremaan paikkaan :)

      Poista
  12. Voi mitä kuvia, aah - unikot, perhonen, kaikki!!!

    VastaaPoista
  13. Kaunis paikka. Tuollaisessa olisi ihanaa vierailla. Istua, hengittää syvään ja katsella. Olla vaan.
    Tyttäresi on taitava kuvaaja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tuoksukin oli siellä aika huumaava. Ihana, että on tuollaisia paikkoja, joissa on lupa käydä ja ihastella.

      Poista
  14. Oi te olitte Westersissä, oikeastaan melkein entisillä kotikulmilla. Mikä lumoava paikka se onkaan. Ja upeita ovat tyttären kuvat! Tämä on ensimmäinen kokonainen kesäni ilman hoidettavaa puutarhaa kahteenkymmeneenseitsemään vuoteen. Etukäteen ajattelin, etten osaisi olla ilman sitä, mutta osaanpa sittenkin. Sinun laillasi nautin siitä, että voin mennä puutarhoihin, olla niissä, ihastella ja sitten palata parvekkeelleni istumaan ja olemaan onnellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se on tosiaan ihastuttava paikka. Olin kerran aiemmin, vuosia sitten, käynyt, mutta nyt meillä oli aikaa nautiskella tuolla olosta. Minä mietinkin sinua ja puutarhaasi ja sitä, että nyt sinulla on parvekepuutarha. Minäkin osaan hyvin olla ilman puutarhaa, vaikka tuolla tulikin sellainen syvä kaipuu puutarhaan. Sitten se kaipuu liihotteli kuin nuo perhoset pois.

      Poista
  15. Nyykähdin ilosta kun katselin näitä kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyykähtää ilosta, kuulostaa hauskalta :)

      Poista
  16. Tuolla olen ollut lasten kukka juhlissa ja paikka on kyllä aivan ihana. Sellainen,että tekisi mieli ensin vähän piehtsroids nurmella ja sitten asettua taloksi teekupin ja kirjan kanssa. Voi saisinkohan miehen yllytettyä tuonne piakkoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tuohan on ihana paikka pitää lasten juhlia. Nytkin siellä pari lasta leikki puutarhassa ja kuuntelin sivukorvalla, että heillä oli aivan ihanat mielikuvitusleikit meneillään.

      Poista
  17. Satumainen tunnelma kuvissa! Minä olen ehdottomasti villin puutarhan ystävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, villiä minäkin kannatan, koska olen ollut sellainen laiska puutarhuri, jonka puutarha villintyy väkisinkin. Tuo ihana puutarha sen sijaan ei ollut villi, vaan varsin hyvin hoidettu.

      Poista
  18. Oi!!!Kiitos .Olen aivan sanaton.Niin upeita kuvia.

    VastaaPoista
  19. Oh! Perhosia!
    En ole nähnyt kuin muutaman tänä kesänä, juuri isäni kanssa pohdimme tätä kummallisuutta.. Näin on käynyt jo monena kesänä. Minä kun rakastan perhosia, onkin tämä ollut suorataan surkeaa. Ihana nähdä että niitä jossain kuitenkin liihottelee! Ehkä ensi kesänä minunkin tielleni.
    Jos minullakin olisi puutarha minkäin istuisin siellä valon kulun jokaisena hetkenä ainakin kerran kesällä, katsoisin, haistelisin tuntisin ja olisin onnellinen. Olen uskaltanut viimein vuosien salassa pidon jälkeen sanoa ääneen itselleni että jokin päivä. Se haave on ollut liian heiveröinen ääneen sanottavaksi, mutta nyt joka kerta kun sen jollekkin kerron tuntuu se tulevan todemmaksi. Talo ja puutarha, pieni pala maata johon painaa kätensä ja jota katsella.

    Ihania loppu kesän päiviä Tuulen naapuriin!
    Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyttö otti sellaisenkin kuvan, jossa neljä perhosta istui vierekkäisillä kukilla. Se oli hieno. Tuolla oli valtavasti perhosia, mutta en minäkään muuten ole tänä kesänä nähnyt kovin paljon perhosia.
      Oi, ehkä sinun haaveesi joku päivä toteutuu, toivottavasti toteutuu. Jos jotain oikein kovasti haluaa, ihminen kyllä yleensä keksii keinot sen saamiseksi. Kiitos samoin sinne!

      Poista
  20. Miten hienot kuvat! Ja Westers on hurmaava, muutamaan kesään en kyllä ole käynytkään... Kiitos tästä mielenrauhasta, teit onnelliseksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Westers on tosiaan hurmaava, minulla oli edellisestä piipahduksesta monta vuotta.

      Poista
  21. Mikä puutarha! Viivyin täällä.

    VastaaPoista
  22. Apua nämä ovat vaarallisia kuvia, tulee liikaa ideoita :). Taitava on tyttösi, ja tuo puutarha on tietysti myös aivan hurmaava. Voi huokaus. Sen verran laiska puutarhuri minäkin olen, että puoliakaan haaveista ei jaksa toteuttaa. Eikä se pelkkä piha, vaan rakennuksetkin... taidankin vilauttaa miehelle kuvaa tuosta kasvimökistä, omaa olisi syytä laajentaa. Sitten joskus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, mutta haaveilu on hirmuisen kivaa. On hauskaa miettiä unelmapuutarhaa, mitä kaikkea sinne laittaisi. Minä kuulun siihen samaan laiskojen puutarhureiden kategoriaan nääs.

      Poista
  23. onpas ihastuttava puutarha! jotenkin kummasti sitä alkaa kaipaamaan puutarhaa heti kun ei ole omaa.. terveisiä täältä asvalttiviidakosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, onhan teillä onneksi puisto tai kaksikin ihan lähellä. Mutta tuo oli kyllä viehättävä paikka, onneksi tuli ajettua sen kautta.

      Poista
  24. Ehkä parasta onkin nyt, kun puutarha on vasta haaveissa edessäpäin. Voi kuvitella olevansa taitava ja ahkera:). Mutta istua minä osaan, se on varma. Sitä olen jo hieman haaveillut täällä ei niin haaveiden puutarhassani.

    VastaaPoista