lauantai 16. elokuuta 2014

Puhalletut ikkunat, kynät ja hiljaisuus

Osa kuvista mieheltä, kiitos.

Pelakuut, hirsiseinät ja hiekkatiet.
Puhalletut ikkunat, rukit ja pensselit.
Kävelykepit, kynät ja hiljaisuus.
Pekka ja Aleksis - kiitos kun saimme käydä vieraisilla.

49 kommenttia:

  1. Suosikkipaikkani Rantatiellä. Oi! <3

    (Ei muuta. :))

    VastaaPoista
  2. Tuonne lähtisin mieluusti käymään. Hiljaisuus ja levollisuus suorastaan huokui kauniista kuvistasi. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla oli kyllä aika levollista. Tosin siellä oli iso ryhmä samaan aikaan vieraisilla. No, salakuuntelin oppaan selostusta, se on aina mielenkiintoista.

      Poista
  3. Tämä on se paikka läheisessä kulttuurimaisemassa, jossa eniten käyn. Olen koonnut vuosia koneelleni kuvatiedostoa Halosenniemen vuodenajat. Paikka maisemineen on ehtymätön aarreaitta niin kuvaajalle kuin muuten vain vaeltelevalle. Ei ihme, että se inspiroi aikanaan taiteilijaa ja nykyään kävijöitä. Hienoja otoksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin vain kuvitella, kuinka kaunis tuo paikka on syksyllä, kun puut pukeutuvat punaiseen ja oranssiin. Ja talvella, kun lumi peittää maiseman. Ihan varmasti tuo on ehtymätön aarreaitta.

      Poista
  4. Voi ei! Kauneus vain jatkuu. Kiitos! ... ja kysymys "ett mist tää o?" -en tunnista :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halosenniemi oli tosiaan vaikuttava paikka. Siellä oli sisälläkin oikein kuvauksellista, muttei saanut kuvata, mikä on harmi. Minä nimittäin olen kamalan huono muistamaan paikkoja ilman kuvia. Olisi kiva, jos voisi kuin muistin tueksi ottaa aina kuvia paikoista. Nuo alimmat kuvat ovat siis Kiven kuolinmökistä, joka oli ihan niin pikkuruinen kuin muistinkin. Olin siellä käynyt joskus lapsena ja minulle oli jäänyt siitä sellainen mielikuva, että se oli jotenkin pelottava paikka. Vaikka eihän se ole.

      Poista
    2. Halosenniemihän se !! Olen kirjasta ihaillut talon ateljeeta useaan otteeseen koska se on ihan huikea. Kiitos kun kerroit ;-)

      Poista
  5. Huikea rakennus, jotenkin niin ylväs, etten ehkä edes rohkenisi käydä sisällä. Ihailisin vain ulkopuolelta ja toivoisin sen säilyvän läpi aikojen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kannattaisi käydä sisälläkin, siellä oli nimittäin todella kaunista. Juuri tuo ateljee tuossa ikkunan takana oli mahdottoman viehättävä.

      Poista
  6. Tuonne rauhaan haluaisin minäkin käymään!
    Tänään ollut tunteikas aamupäivä. Kävin vanhempieni kanssa Auran hautausmaalla, jonne heidän vanhempansa on haudattu...kotimatkalla kiertelimme pikkuteitä ja ajoimme pihaan paikkaan, josta vanhemmat joskus ovat Turkuun muuttaneet. Ihana nuori pariskunta asui siellä nyt ja olisi vienut sisällekkin katsomaan, mutta äitini ei jaksanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, todellakin tunteikas aamupäivä teillä. Meidän vanhan talon pihaan käveli kerran vanha vanha mies, joka oli asunut siellä joskus. Hän kertoi istuttaneensa suuren koivun, joka siellä silloin kasvoi. Se oli koskettava hetki.

      Poista
  7. Minä tunnistin heti Halosenniemeksi, vaikka en ole käynyt. Mutta kun mulla on se kirja, missä on nämä taiteilijakodit kaikista Pohjoismaista ja olen tarkkaan katsellut.
    Puhalletut ikkunalasit on jotain todella kaunista. Meilläkin on vanhat lasit, jotka vääristävät maisemaa, pidän niistä kovasti, mutta ei ne noin hienot puhalletut ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllähän tuon varmasti kuvista tunnistaa. Sinä varmasti pitäisit paikasta. Se oli sisältä myös erittäin viehättävä.
      Maisemaa vääristävissä ikkunoissa on mun mielestä jotain vertauskuvallista, ja ne ovat myös kauniita, nuo vinoutuneet maisemat.

      Poista
  8. Halosenniemi on yksi hienoimmista kotimaan paikoista. Kyllä Pekalla on ollut munkki, kun tuonne erämaahuvilansa on saanut suunnitella :)
    Toinen on Vitträsk, Saarisen ja kumppanien myöskin kansallisromanttinen ateljeetalo. Heillä on ollut mystistä menneisyyteen liittyvää tajua. Kävin Vittreskissä kesällä ja nyt kun olen innostunut suomen kalliomaalauksista, harmittaa kun unohdin siellä olevan Sibeliuksen löytämän aivan huikean hienon verkkokuviot kalliomaalauksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on tosiaan ollut :)
      Minä olen tainnut Hvitträskissäkin käydä lapsena, silloin reissattiin kotimaan nähtävyyksiä, kun ei ulkomaille ollut rahaa mennä. Nyt voisi käydä uusiksi nuo kaikki paikat. Ai...minä en oikein tiedä kalliomaalauksista mitään. Niitä Ristiinan kalliomaalauksia olen sentään käynyt katsomassa.

      Poista
  9. Ehkä istahdit siihen rannan kalliolle, veden rajaan, johon minäkin niin monta kertaa silloin nuorena tyttönä, aina pyörälenkin huilitauolla, kun porteista oli vielä vapaa pääsy.
    Kaunista viikonloppua! t. Marikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muista, istuinko, enpä tainnut istua, mutta kävelin kyllä siellä niemellä ja ihailin Tuusulanjärveä ja taloa eri kulmista. Sinulla on ollut henkevä levähdyspaikka.

      Poista
  10. Aina niin ihania ja tunnelmallisia kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Kun on noin kaunis ympäristö, on helppo kuvata.

      Poista
  11. Olen käynyt tuolla monena kesänä. Harmittaa, kun sisällä ei saa kuvata, haluisin niin taltioida ateljeessa ihanuudet. Oliko siellä tänä kesänä vielä kasvimaa, tomaatit ym. kuten vanhoissa maalauksissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, minuakin aina harmittaa, kun paikoissa ei saa kuvata. Tykkään niin palata kuviin ja tunnelmiin myöhemmin, olen ehkä vähän huono painamaan asioita muistiin, niin kuvista voi tarkistaa kaiken. En kyllä nähnyt mitään kasvimaata...mutta en kiertänyt ihan koko aluetta tarkkaan.

      Poista
  12. Voi miten kaunis talo ja kauniita kuvia. Minun suosikkini oli se, jossa talo on taustalla ja edessä on kaksi keppiä. Tuollaista taloa olisi itsekin mukava kuvata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se on Aleksis Kiven kuolinmökki ja siinä oli tuollainen ihana riukuaita, josta tykkään kovasti.

      Poista
  13. Kauniit, niin kauniit kuvat <3 Huokailen vaan ihastuksesta.. <3

    VastaaPoista
  14. Teillä on ollut kiehtovia kyläilyjä siellä! Puhalletut ikkunat, ihanat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin puhalletut ikkunat ovat erityisen kauniita, herkkiä, mielenkiintoisesti vääristäviä.

      Poista
  15. Joka kerta virkistää kun käyn täällä. Maailma on. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niin, tuo paikka virkisti minuakin kummasti.

      Poista
  16. Voi upea, tuonnekin haluan joskus. Osa minusta haluaisi myös asua tummassa hirsitalossa metsän keskellä, jotain satumaista siinä kai on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miustakin osa haluaisi asua hirsitalossa metsän keskellä, mielellään veden äärellä ja kaukana kaikesta. Mutta sitten tämä toinen osa haluaa asua kaupungissa, kaiken muun äärellä.

      Poista
  17. Ihan hävettää, etten ole saanut käytyä monessakaan paikassa, vaikka ovat melkein naapurissa... mutta Halosenniemessä olemme kyllä vierailleet useinkin :). Paikka on kaikinpuolin hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi, kyllä minullakin on vaikka kuinka moni paikka käymättä, ihan täällä lähelläkin. Lähimatkailu on oikeastaan tosi kivaa.

      Poista
  18. Voi kun saisi ihastella tuollaisia ikkunoita omassa pihapiirissä. Harmittaa, että meidän talon vanhat ikkunat on lahoina hallin takana, uudet eivät ole vanhan veroiset tässä asiassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tuollaiset ikkunat ovat todella kauniit. Mutta joskus vanhaa ei vaan pysty kunnustamaan, pitää tyytyä uuteen.

      Poista
  19. Vautsi mikä paikka! Täynnä sielua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kannattaa käydä, jos olet sielläpäin.

      Poista
  20. Tuo on ollut minun listallani muiden naapurien kanssa jo pitkään. Ehkä sitten ensi kesänä on Suomi-kierroksen aika. Nyt on vain pieniä kierroksia, mutta ne meneekin sitten tooooosi lujaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ensi kesänä koluatte kaikki Suomen niemet ja notkelmat. Minäkin olin pitkään ajatellut, että olisi kiva taas käydä Tuusulanjärven taiteilijataloissa, kun edellisestä kerrasta oli vuosikymmeniä.

      Poista
  21. Ihailen tuota taloa ja vanhaa hirsirakentamista. Ollapa tuollainen käsillä rakentamisen taito!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, minäkin olen aina tykännyt käsin veistetystä hirrestä tehdyistä taloista.

      Poista
  22. Tuollaista pysähtynyttä ja silti täyteläistä tunnelmaa kaipaan kaiken rumpan jälkeen!

    VastaaPoista