torstai 9. lokakuuta 2014

Lehdet satavat, vesikin

Kuvat mieheltä, kiitos.
Lehdet satavat, vesikin.
Teen lehtienkeleitä koulun taakse, siipien syksyinen kahina.
Kuuntelen vanhan naisen tarinoita Leningradin piirityksestä ja pakkotyöstä kaukaisissa metsissä. Stop, pysäyttäkää kellot! Haluan jäädä kuuntelemaan, kirjoittaa kaiken muistiin.
Illalla ihmeellinen kuu, inkiväärihunajasitruunajuomaa ja aikaisin nukkumaan.
Siitä huolimatta kuume nousee, kädetkin.
En muista, että koskaan olisi ollut näin paljon pihlajanmarjoja.

38 kommenttia:

  1. onpa kauniita ja värikkäitä kuvia! mä en olekaan minkäänlaisia enkeleitä tehnyt pitkään aikaan.. pitääpä korjata asia pikimmiten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Enkeleiden teko on niin hauskaa. Sun pitää tehdä vaikka kukkaenkeleitä.

      Poista
  2. Täälläkin keltaista, lehtisadetta :) Ihanaa! Hurmaavat kuvat ja sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin äsken, että sinunkin blogissasi lehdet satoivat. Niin kaunista. Kiitos!

      Poista
  3. Lehtisadetta olen miettinyt minäkin! Ajattelin juuri, että ne tosiaan satavat. Sitten ajattelin Kate Bushin musiikkivideota Sensual World, joka on aina kuin syksyistä lehtisadetta (en tosin muista, sataako siinä lehtiä tai jonkinlaista kimalletta tai valoa).

    Kuumetta? Parane pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, minäkin havahduin oikein katsomaan tuota lehtisadetta tällä viikolla. Ihan mahdottoman kaunista. Täytyy mennäkin katsomaan tuo video tämän jälkeen, en sitä nyt muista.
      Kuume nousi, olen tämän päivän potenut kotona. Nyt ei onneksi enää lihakset, pää ja kurkku ole yhtä kipeitä kuin eilen illalla. Eiköhän se tästä. Kiitos :)

      Poista
  4. Lehtien kahina on ihana! Toipumisia kovasti. Tuo inkiväärijuoma kyllä auttaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehtien kahina onkin ihan mielettömän suloinen ääni ja tunne. Olen ennenkin huomannut tuon juoman tehon, eiköhän se nytkin tehoa. On jo parempi olo.

      Poista
  5. Ihailen sinua, lehtienkelinainen. Minä en uskalla lehtienkeleitä tehdä, koska hämähäkki tai muu ötökkä voi tarttua lehtikasasta hiuksiin... Tietysti se voi tarttua jalkaankin, mutta se ei jotenkin haittaa yhtään – lehdissä voin siis kahlata. Mutta lehtipatjalle maate en tohdi mennä.

    Pihlajanmarjoja on totisesti hurjat määrät, kuvasin muhkeita terttuja eilen.

    Parane pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle ei tuollainen kyllä tullut mieleenkään, mutta olenkin aina könyämässä joka paikassa :)
      En muista, että olisi ollut näin pihlajanmarjoja, punaisia ja pulleita. Tarkoittaakohan se jotain? Ihan kuin vanhalla kansalla olisi tähänkin joku ennustus...että tulee paljon lunta tai pakkasta?
      Kiitos, ihan varmasti paranen, tuntuu jo siltä.

      Poista
  6. Ihana keltaisuus kuvissasi. Mukavaa syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruska on varmaan tällä viikolla parhaimmillaan, pitää nauttia. Nyt lehtiä sataa niin paljon puista, että kohta ne ovatkin taas kaljuja. Samoin sinulle!

      Poista
  7. Tutun näköistä lehtimattoa. Ei se minua haittaa, mutta huomasin naapuruston tehneen asialle jotain....minäkin sitten illalla vähän haravoin.
    Keskimmäinen tyttömme kaverinsa kanssa esitteli lehtikuivaamonsa. Muovinen kannellinen (iso)laatikko jossa säilytetty hiekkaleluja. Se on nyt täytetty vaahteranlehdillä ja tytöt asuvat siellä :-)
    Lehdistä on paljon iloa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehtikuivaamo kotina, sekös kuulostaakin oikein hauskalta. Minusta tuollainen lehtimatto on hurjan kaunis, mutta kyllähän siinä tulee paineita haravoida, jos naapureilla ei ole yhtään lehtiä maassa.

      Poista
  8. Ne on ne pihlajanmarjat joita kaipaan Suomesta. Ja voi ihanuus nuo keltaiset lehdet kuin kuvan kaunis pehmoinen syyspatja. Inkiväärijuuri on tehokas ja hyvänmakuinen lääke. Pikaista paranemista!-Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon sen, ne ovat niin kauniita. Syyspatja on sekin hyvä sana. Inkivääri on ihan minun herkkua, menee mausteena itämaisissa ruuissa, sushissa ja myös flunssan torjunnassa. Kiitos!

      Poista
  9. Meillä odotetaan vain kuoleman enkeliä. Se vie kai ruskastakin värit. Ja samalla se on merkillistä tämä elävän eteenpäin menevä mieli. Kuinka samaan aikaan voi odottaa kuolemaa ja miettiä, että josko saisi tällä viikolla siivottua ja tehtyä lapsille lopultakin lihapullia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voivoi, sinulla on tosi raskasta. Kuoleman odottaminen on henkisesti riipaisevaa, se luopumiseen valmistautuminen. Lähetän sinne kovasti voimia ja halauksia. Niin, ja eihän se arki mihinkään ihmisen elämästä häviä, kai se on myös tapa selviytyä, se lihapullien miettiminen.

      Poista
  10. Meidän pihassa on juuri tuollainen keltainen vaahteranlehtimatto. Haravoin tänään koivun lehtiä mutta en raskinut kajota vielä keltaiseen mattoon :) Ja minäkin kuuntelin tänään vanhan naisen tarinaa -evakkotarinaa. Oikeasti olin kiireinen mutta halusin niin kuulla.. ja luulenpa että kohta hän ei enää muista tai osaa kertoa sitä tarinaa. Parempaa vointia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, nuohan ovat niin kauniita, lehtimatot. Vanhojen ihmisten tarinat ovat kiehtovia ja mielenkiintoisia. Nytkin toivoin, että olisi ollut mahdollisuus jäädä sinne muistiinpanovälineiden kanssa ja kirjoittaa ylös kaikki ne elämän käänteet ja yksityiskohdat. Evakkotarinatkin ovat juuri sellaisia, koskettavia.

      Poista
  11. Voi miten ihanat, kauniit syksyiset kuvat. Noista huokaa syksy. Sen kauneus. PIhlajanmarjoja on valtavasti. Pihlajat oikein notkuvat niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin niitä on - ihan mahdottoman paljon. Mikäpäs siinä, on meille paljon kuvattavaa.

      Poista
  12. Voi kuuntelisin vanhan naisen tarinaa myöskin. Kesällä loman viimeisenä päivänä tutustuin Helsingin puistossa naiseen, joka oli 94-vuotias. Hän oli Karjalan evakko. Hän puhui ja minun oli nieltävä kyyneet, vaikka en sittenkään onnistunut. Hän nauroi vuosikymmenille ja sanoi, että lapsellasi on nälkä. Istuimme vierekkäin ja se oli lomani antoisin hetki. Lupasimme vielä tavata. En uskonut, että välillämme olisi seitsämänkymmentä vuotta - sellaista pituutta näkynyt, mutta se kuuleminen loppui nälkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kuulostaa suloiselta tuo teidän kohtaamisenne. Mikä etuoikeus on päästä kuuntelemaan, että joku luottaa sinuun niin paljon, että jakaa kanssasi elämäntarinasi, se on oikeastaan hyvin ihmeellistä. Toivottavasti minusta tulee joskus tuollainen vanha nainen, joka osaa vain nauraa vuosikymmenille ja istahtaa vieraan viereen juttelemaan. Uskon, että tuo oli lomasi antoisin hetki.

      Poista
  13. What a great photo shot! Love the atmosphere of happiness, of natural feeling....Makes me happy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. It was a very happy day! Those lovely trees and all those colours :)

      Poista
  14. Oi, sinä lehtienekeleitä, minä lumienekeleitä: Päätetään, että ikinä emme ole liian vanhoja tähän hauskaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sovittu! Ikinä ei olla liian vanhoja hulluttelemaan ja leikkimään.

      Poista
  15. Kodinhoidon työntekijänä olen etuoikeutettu, minulla on monta mahdollisuutta kuunnella tarinoita. Usein aikaa siihen on vain valitettavan vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on hieno, tärkeä ja antoisa työ. Olisipa vaan tosiaan enemmän aikaa jutella vanhusten kanssa. Moni on varmasti yksinäinen ja kaipaa juttuseuraa. Onneksi edes te käytte heitä katsomassa ja auttamassa.

      Poista
  16. Ihana syysomakuva!
    Toivottavasti siellä olo jo hellittää.
    Pihlajanmarjoja on tosiaan paljon. Nyt enää vain marjat. lehdet jo menivät, mutta marjat näyttää ehkä nyt sitäkin kivemmilta.
    Tässä naapurissani asuu eräs vanhus, jonka kanssa aina pysähdyn juttelemaan. Aina myös mietin, kehtaisinko mennä rimputtelemaan ovikelloa kahvipaketin kanssa. Vielä en ole uskaltanut, mutta toivon vielä uskaltavani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olo on jo tosiaan parempi, vaikka nuha jatkuukin edelleen.
      Täällä on vielä lehtiäkin, muttei enää kaikissa puissa, kovaa vauhtia riisuutuvat nuo puut. Viikon parin päästä ovat varmasti ihan kaljuja. Mene ihmeessä rimputtelemaan, hän vaan ilahtuisi.

      Poista
  17. En osaa hankkia sisälle mattoja, mutta tuollaisella keltaisella lehtimatolla voisin pötkötellä! Miksi en ole koskaan älynnyt tehdä lehtienkeleitä; lumienkeleitä kyllä teen! Värikkään ihastuttava kuva sinusta!

    Menikö vanhan kansan uskomus niin, että pihlaja ei kanna kahta marjaa, eli jos marjoja on paljon, tulee vähän lunta. Sopii mulle...

    Toivottavasti kuume ja tauti talttui! Carmolis-yrttitipat on minulle tehonneet. Inkivääriä en ole kokeillut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Joo, kaikkia enkeleitä voi tosiaan tehdä, mietin, että mitä muita sitä voisi vielä tehdä, kesällä olisi voinut tehdä kukkaniittyenkeleitä, vedessä kelluessa teen aina vesienkeleitä.
      Ilmeisesti se uskomus meni niin, koska tuossa Anneliekin niin muistelee. Minä tykkäisin kyllä siitä lumestakin :)

      Poista
  18. Ihanat pihlajat ja sinä! Minä muistelen pappani joskus sanoneen, ettei pihlaja jaksa kahta taakkaa samana vuonna. Että runsas marjasato ennustaisi vähälumista talvea. Mutta tiedä nyt näistä...Tuo juomasi on minunkin suosikkini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo vanhat sananlaskut on ihan parhaita, kyllä niissä varmaan jotain viisautta taustalla on, miten ne muuten olisi keksitty. Minä kyllä tykkäisin lumesta, mutta pääasia, ettei jatkuvasti ja sula ja jäädy, sillä ne liukkaat ovat minulle kauhistus.

      Poista