sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Mandariiniaika, keittoaika ja ensilumen aika

Juuri nyt pilvillä kultareunat.
Haimme älppärit vintistä ja olemme kuunnelleet vanhoja levyjä, se ihana rahina.
Tykkään tästä ryppyisestä pöytäliinasta,
On mandariiniaika, keittoaika ja ensilumen aika.
Kasvitieteellisessä puutarhassa ihmisten tietoisuus siirrettiin kasveihin ja hullut tiedemiehet kahlasivat lummealtaassa.
Kohta tänne saapuu pianisti ja huomiseksi odotan vauvavierasta.
Luen Tuuliatlasta ja Vaaleanpunaista merta.

43 kommenttia:

  1. Ihanalta kuulostaa rahisevat älppärit..ja voi mikä koiruus!!! Suloinen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, niissä on ihan oma saundi. Ja koira, se on tosiaan suloinen.

      Poista
  2. Autumn is a sweet mood season. My dog is also more sweet than usual. Loves to be with us all the time. Just feel we are there. And yes, my house is also getting full of books and magazines...long cold and dark days are arriving.
    Enjoy that cozy moments

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. You have also a dog? They are so cute. And yes, You need lots of books, magazines, tea and soup to survive :)

      Poista
  3. Tulin juuri ulkoa. Oli yllätyslumisade ja kameran kastuminen (se kuivuu kyllä). Ja oli yllätyksenä pieni pala sinistä taivasta viikkoja jatkuneiden pilvimassojen seassa, ja vähän siinä ympärillä niitä kultaisia reunojakin. Oi, olin siitä niin onnellinen, pienestä valosta.

    Minulla on satsuma-aika (vaikka nyt niitä ei olekaan kotona) ja persimonaika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, täällä ei ole tänään satanut mitään, ei lunta eikä vettä. Mutta se aurinko käväisi hetkisen pilvien takana. Ja nyt näkyy sinistä taivasta,aika ihanaa.
      Onkohan nuo meidänkin mandariinit sittenkin satsumoita? Varmaan...

      Poista
  4. Aika hyvää aikaa siis! Täällä on ollut päällä stressiaika, mitä on pitänyt etäännyttää ja loihtia lepuutusajaksi. Ja itsensä hellimisajaksi, ja vitamiiniajaksi;)
    Älppäreissä on aivan oma taikansa. Meillä mies on keräillyt niitä, joukossa melkoisia aarteita.
    Niin ihana tuo teidän koiruus, voi toista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, oikein hyvää. On kyllä ollut paljon töitäkin, mutta jotenkin en kiinnitä niihin huomiota. Keskityn tähän kaikkeen muuhun.
      Meillä oli pitkään levyt vintissä, kun ei ollut soitinta. Nyt on soitin, joten voi taas kuunnella noita ihanan nostalgisia levyjä - aika ihanaa.

      Poista
  5. Tuo teidän koiruli on niin ihana -- meidän haukulla on myös tassuissaan eriväriset kynnet... Ja ihanaa, että mandariiniaika tulee nykyään aika aikaisin, kun olin kansakoululainen, ensimmäiset sai vasta joulukuussa, Itsenäisyyspäivän tienoilla. Mutta oli se juhlaa, tuo mandariinin tuoksu nimittäin ja se, että kuoret lähtivät niin helposti. Ei jäänyt niin tahmeat sormet kuin appelsiineista :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se on hassua nuo kaksiväriset kynnet, mutta loogista, kun koirakin on kaksivärinen. Minäkin muistan, että mandariinit tulivat lapsuudessa kauppoihin myöhemmin, jotenkin niistä tulee mieleen myös joulu. Minäkin olen liian laiska syömään appelsiineja, kun kuoriminen on hankalaa.

      Poista
    2. Pirkko, inspiroidun blogistasi -- käy katsomassa, mutta älä ota paineita, että sinun pitäisi ottaa haaste vastaan. Tämän tein vain, koska Marjatta on niin ihana :).

      Poista
    3. Voi että - kiitos kovasti! Kävin katsomassa ja olen kovin otettu. Yritän kyllä vastata tähän, sillä minullakin on monia (oioi, vaikea valita) blogeja, joista inspiroidun.

      Poista
  6. Tuli lumi ja maailma valkeni kummasti. Ihana tuo kirjapino, kaikki nämä kuvat ja koira.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, minäkin iloitsen lumesta. Varsinkin lauantaina oli kaunista, kun puiden oksilla oli niin paljon lunta.

      Poista
  7. Kaikki erityisen kaunista sohvakuvassa, koko yhdistelämä ja ihmeellisen hieno tyyny. Tuo koira on aina yhtä ihmeellinen.
    Mulla on just nyt niin nälkä, että näköä haittaa ja järjenjuoksua. Tekisi mieli keittoa, muttei taida nyt tulla keittoa. Sunnuntai on meillä perinteisesti tonnikalapastapäivä ja siitähän tyttö ei luovu keiton hyväksi sitten ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tyyny on uusi löytö, tykkään kovasti, se on myös suloisen pehmeä. Meillä tuli keitto ja olikin muuten tosi hyvä bataattikeitto, siihen tuli mukaan maapähkinävoita ja sitä kookosmaitoa. Mutta joo, ei meilläkään tyttö noista keitoista perusta, mies kyllä tykkää.

      Poista
  8. Moniväri kynnet muotia siis myös koirilla eikä vain eskarilaisilla:-)
    Mä en osaa erottaa mandariineja,klementiinejä saatika satsumoita toisistaan mutta kyllä niitä täälläkin pöydällä on. Kohta stockalta saa niitä kauniita mandariineja lehtineen korissa,niitä täytyy saada ihan jo estetiikan vuoksi.
    Me oltiin reippaita ja korkattiin luistinrata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on ihan trendilook :)
      Minäkään en erota niitä, nuo saattoivat ihan hyvin olla satsumia tai klementiinejäkin, en muista.
      Oi, te luistelitte jo, no olittekin reippaita. Pakko tunnustaa, että olen aina inhonnut luistelua...olen siinä tosi huono.

      Poista
  9. Kivat vieraat tulossa!

    Tänään näkyi meilläkin lumisateen jälkeen pilkahdus kellertävää ja kirkasta taivasta! Siitä intoutuneena virittelin ulkovalosarjoja ja touhusin lapsen kanssa lumikepparileikeissä. On tämäkin parmepi kuin pimeys ja sade, jos nyt on jokin hyvä puoli talvesta keksittävä...

    Koiran katse ekassa kuvassa on niin suloinen, odottava. Taitaa odotella viimeisen kuvan rapsuttelua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumikeppari! Ihan uusi ajatus minulle, mutta joo, ymmärrän kyllä mistä puhut. Minulle tämä lumi sopii oikein hyvin, saisi tulla lisää vaan.
      Koiralle kelpaa kyllä rapsuttelu, mutta se taisi odotella juustosiivua, joka ei näy näissä kuvissa.

      Poista
  10. Vaaleanpunainen meri on mulla lukemattomien listalla;onko hyvä?
    Voi meilläkin oli vanhoja levyjä joskus jossain säilössä, mutta taisivat mennä jonkun siivouskohtauksen myötä... eipä ole tosin ollut sitä soitintakaan pitkään aikaan. Pianonsoittoa olisi kiva kuulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli hyvä, oikein väkeviä ja kauniisti kirjoitettuja novelleja, jotka keikkuivat ihanasti toden ja mielikuvituksen rajalla.
      Meillä ei ollut vuosiin soitinta, mutta nyt on. Aika kiva kuunnella noita nuoruuden levyjä.

      Poista
  11. Voi mikä ihana koira! Ja lumi, se teki valoisampaa. Luulen vain että se sulaa pian pois. Ainakin meiltä. On jo niin sohjoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No noo, täälläkin osa lumesta on jo sulanut. Niinhän siinä usein käy, ensimmäiset sulavat kokonaan pois.

      Poista
  12. Me olemme koettaneet saada kellariin survottuja viimeisiä laatikoita tyhjennettyä. Siellä olisi mm. laatikollinen älppäreitä, mutta ei soitinta, jolla niitä soittaa. On sellainen tavaraväsymys ja tekisi mieli vain heittää kaikki menemään, pois mieltä taakoittamasta. Poltin mm. kasapäin vanhoja kirjeitä, mutta miehen ja minun kirjeenvaihdon laitoin vielä säästöön. En osaa ehkä oikein ajatella, että missä asiassa riittää muistot ja mihin tarvitaan ne muistoesineet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavaraväsymys on tuttu olotila minullekin. Oioi, kirjeitä en kyllä millään suostuisi polttamaan, ne ovat minulle tosi tärkeitä muistoja, samoin päiväkirjat ja valokuvat. Minä tarvitsen noita muistoesineitä, kun minulla on niin huono muisti.

      Poista
  13. Näin varmaan unta, että kommentoin tänne. Tai kommentoin ajatuksissani. Mutta eiväthän ne ajatukset netin kautta kuitenkaan välity. :) Minäkin lähettelen sinulle kiitoksia blogissani. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää kehittää tätä viestintää, että saadaan ajatuksetkin välitettyä :)
      Mutta kiitos kovasti ihanista sanoistasi - kävin kurkkaamassa sinun puolellasi ja pyrin vastaamaan haasteeseen lähipäivinä.

      Poista
  14. Hauskaa että teillä oli vielä älppärit vintissä. Meilläkin säästettiin pitkään, mutta jossain vaiheessa (tavaraväsymyksessä) tulimme siihen tulokseen että nämä eppunormaalit on ihan tarpeeksi kuultu. Ikävä on joitain levyjä - vai onko ikävä niitä aikoja jolloin ne levyt koskettivat.. Viimeinen kuva on sitten ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, mutta ihmeen hyvää musiiikkia sitä on tehtykin joskus. Minä tykkään jotenkin tuosta levyjen soundista, rahinasta ja siitä, että levy pitää konkreettisesti käääntää ja neula asettaa paikoilleen. Siinä kaikesssa tekemisessä on jotain viehättävää.

      Poista
  15. Kaunista täällä. Tuon sohvatyynyt ihanuus osui silmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - se tyyny oli löytö Indiskasta, jostain alekorista.

      Poista
  16. onpa kaunis muru! ja ihana tyyny (ja sohva) ja muutkin asiat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on :) Arvasin, että tykkäät tuosta tyynystä, minäkin tykkään ja se ei montaa euroa maksanut Indiskan alekorissa.

      Poista
  17. Oi, löysin tänne Lumiomenan Katjan inspiroimana... Miten oikeassa hän olikaan: niin täyttä ja ilmavaa, samalla kertaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Hauskaa, että Katja näytti tietä - minä taas fanitan hänen blogiaan.

      Poista
  18. En jostakin syystä pääse kommentoimaan wordpressillä lainkaan. Yritystä on piisannut, mutta nyt luovutin. Taitaa olla aika vaihtaa vanha alusta uuteen. Se piti sanomani, että oi mandariiniaika, se on täälläkin, ja koiransilityksen aika ja nojatuoliaika. Yhdyn tyynynylistyskuoroon, se on yksinkertaisesti ihana. Mutta niin on koiruuskin. Lisää silityksiä sille! Muiskis, eppu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kaikki ajat ovat oikein hyviä: koirat, mahdariinit ja nojatuolit. Tuo tyyny oli kyllä löytö, kun ei maksanutkaan kuin alle kympin. Lupaan silittää koiraa kovasti! Silitä sinä puolestasi teidän koiruliinia.

      Poista
  19. Palaan tänne, sillä on paljon sanottavaa niin moneen, mutta nyt tulin huikkaamaan, että blogissani on sinulle jotakin! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Sara! Ihana tunnustus, olen kovin iloinen.

      Poista
  20. Oi tuota viimeistä kuvaa♥ Mikä autuus on kuonossa, joka ojentuu, oikein venyttää itseään kohti rakastavaa, silittävää kättä...

    <3

    VastaaPoista